Mitä tapahtuu jos lapsi ei käy ollenkaan koulua?

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:07"]

Voi herranjestas kun on vaikeaa. Luulisi, että perheissä pitää mennä noin sosiaalisesti kyllä jo niin huonosti, jos eivät saa pentuaan kouluun, että asiakkuus lastensuojeluun on ollut voimassa jo jonkin aika.. Mielenterveyssyyt lapsella erikseen. Se ei katso kodin sosio-ekonomista taustaa, vaan oikeastaan kuka vaan voi mieleltään sairastua. Silloin kyseeseen tulee sairaalakoulu. Olen opettaja. Jos lapsi lintsaa hälyttävän paljon, moniammatillinen (opettaja, terkka, rehtori, erityisopettaja, kuraattori) oppilashuoltoryhmä päräyttää asian kukin tahollaan eteenpäin, eli tekee ilmon. Alkaa muuten tapahtua ja ihan virkavallan toimesta. Ei sitä lasta senkään jälkeen meidän koulussa näy, mutta iso pyörä liikahti

[/quote]

Eipä kyllä mene noin. Masennuspotilaille määrätään lääkkeet ja mahdollisesti jotain terapiaa max kerran viikossa. Jos oikein huono vaihe iskee, voi päästä parin viikon sairaalajaksolle, jossa ei todellakaan käydä koulua. Koulua käydään "voinnin mukaan" eli yleensä huonosti. Sitten kerrataan luokkia ja vanhemmat kuittailevat "luvattomia poissaoloja" päivittäin Wilmasta. Ja jatkuvasti tulee opettajilta kommenttia, että voi voi kun se teidän lapsi lintsaa paljon, yrittäkää nyt vähän tsempata sitä. 

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:07"]

Voi herranjestas kun on vaikeaa. Luulisi, että perheissä pitää mennä noin sosiaalisesti kyllä jo niin huonosti, jos eivät saa pentuaan kouluun, että asiakkuus lastensuojeluun on ollut voimassa jo jonkin aika.. Mielenterveyssyyt lapsella erikseen. Se ei katso kodin sosio-ekonomista taustaa, vaan oikeastaan kuka vaan voi mieleltään sairastua. Silloin kyseeseen tulee sairaalakoulu. Olen opettaja. Jos lapsi lintsaa hälyttävän paljon, moniammatillinen (opettaja, terkka, rehtori, erityisopettaja, kuraattori) oppilashuoltoryhmä päräyttää asian kukin tahollaan eteenpäin, eli tekee ilmon. Alkaa muuten tapahtua ja ihan virkavallan toimesta. Ei sitä lasta senkään jälkeen meidän koulussa näy, mutta iso pyörä liikahti

[/quote]

Taas tätä samaa syyllistämistä, mutta ei konkreettisia keinoja, millä sen vastaan taistelevan nuoren saa pakotettua kouluun? Opettajilla on kyllä usein tuollainen asenne, olen huomannut. Aika surullista. 
[/quote]
En tiedä syyllistämisestä tai syyllistymisestä, mutta kysymykseen: mitä tapahtuu, tämä vastaus kyllä aika hyvin pätee...
Näin se menee.
Toinen ope

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:18"]

Mutta jos ei aio itse opettaa. Otetaanko lapsi huostaan vai järjestyykö sairaalakoulupaikka?

[/quote]

Ihan satavarmasti ei järjesty sairaalakoulupaikkaa, jos ei ole vähintäänkin syöpäpotilas tms. 

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:28"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:18"]

Mutta jos ei aio itse opettaa. Otetaanko lapsi huostaan vai järjestyykö sairaalakoulupaikka?

[/quote]

Ihan satavarmasti ei järjesty sairaalakoulupaikkaa, jos ei ole vähintäänkin syöpäpotilas tms. 
[/quote]
Riippuu kyllä kunnasta

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:59"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:26"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2013 klo 11:30"]koulun laiminlyöminen on yksi peruste huostaanotolle...

t. huostaanotettujen kanssa työskentelevä [/quote] Voi olla yksi peruste, mutta ei ainoo. Vanhemmat on vastuussa siitä, että huolehtivat lapsensa kouluun. Rehellisesti sanottuna asialle ei tehdä juurikaan mitään. T. Ls-sos.tt

[/quote]

Kiinnostaisi kyllä kuulla, että millä konkreettisilla toimenpiteillä vanhemmat voivat "huolehtia lapsensa kouluun"? Meillä on ollut samaa ongelmaa nyt pari vuotta, taustalla masennusta ja ahdistusta. Apua on saatu ja lääkitys toimii ihan ok, mutta nuorelle on jäänyt päälle semmoinen asenne, että jos vaikka vähän väsyttää tai ei huvita, niin ei ole pakko mennä kouluun. Kertokaas nyt avuttomalle ja vastuuttomalle äidille, että miten se teini nostetaan väkipakolla aamulla sängystä ylös, puetaan ja kuljetetaan kouluun? Ja vaikka tuosta vielä satunnaisesti suoriutuisikin, niin millä minä pystyn "huolehtimaan" että teini pysyy siellä koulussa, eikä karkaa seuraavalla välitunnilla? Vaikeiden teinien vanhemmilla on ihan tarpeeksi stressiä lapsestaan muutenkin, syyllistäminen ei varsinaisesti helpota eikä auta mitään. 

No ei millään. Eikä voi lastensuojelukaan. Jos teini ei käy koulua niin siihen ei käytännössä puutu kukaan. Vanhemmat saa siitä jossain vaiheessa sakkoja, mutta apuja asiaan ei saa mistään. Ei ollut tarkoitus syyllistää, vastasin vain kysymykseen.

Se ls-sos.tt[/quote]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:07"] Voi herranjestas kun on vaikeaa. Luulisi, että perheissä pitää mennä noin sosiaalisesti kyllä jo niin huonosti, jos eivät saa pentuaan kouluun, että asiakkuus lastensuojeluun on ollut voimassa jo jonkin aika.. Mielenterveyssyyt lapsella erikseen. Se ei katso kodin sosio-ekonomista taustaa, vaan oikeastaan kuka vaan voi mieleltään sairastua. Silloin kyseeseen tulee sairaalakoulu. Olen opettaja. Jos lapsi lintsaa hälyttävän paljon, moniammatillinen (opettaja, terkka, rehtori, erityisopettaja, kuraattori) oppilashuoltoryhmä päräyttää asian kukin tahollaan eteenpäin, eli tekee ilmon. Alkaa muuten tapahtua ja ihan virkavallan toimesta. Ei sitä lasta senkään jälkeen meidän koulussa näy, mutta iso pyörä liikahti [/quote] Taas tätä samaa syyllistämistä, mutta ei konkreettisia keinoja, millä sen vastaan taistelevan nuoren saa pakotettua kouluun? Opettajilla on kyllä usein tuollainen asenne, olen huomannut. Aika surullista.  [/quote] En tiedä syyllistämisestä tai syyllistymisestä, mutta kysymykseen: mitä tapahtuu, tämä vastaus kyllä aika hyvin pätee... Näin se menee. Toinen ope

[/quote]

Ei mene. Syyllistetään ja pidetään palavereita, mutta mitään ei oikeasti tapahdu, koska resurssit. 

Se, ettei käy koulua, ei ole syys huostaanotolle. Ei ainakaan Pirkanmaan kunnissa. Valitettavan usein näiden tilanteiden annetaan mennä liian pitkälle. Koulu ei puutu ajoissa, hyssytellään, sovitaan nuoren kanssa, ja kun otetaan yhteyttä lastensuojeluun, on tätä putkea takana jo kauan ja lastensuojelu alkaa selvitellä asiaa, missä menee myös aikaa. 

Olen itse erityisluokanopettaja. Monenlaisia keinoja on kokeiltu, olen kahdesti itse hakenut oppilaan. Se ei varsinaisesti ole minun hommani, mutta näissä tapauksissa aiheutti pienoisen shokin oppilaalle, että ope on oven takana (tietysti siis vanhemmat tiesivät) ja sitten tulikin lähdettyä kouluun. Antoi viestin myös välittämisestä. Samoin minä voin koulussa tsempata välittämällä, iiahtumalla kun oppilas tulee ja kuuntelemalla hänen kuulumisensa. Ja ei, tämä ei tarkoita turhaa päänsilittelyä, vaan ihan sitä, että oppilas tuntee kuuluvansa johonkin, että jotakuta kiinnostaa. Toki siitä on myös pystyttävä puhumaan, että miksi oppilas ei ollut koulussa ja missä hän oli.

ja tämä missä hän oli, on tärkeä kysymys. Oliko hän päiväkaljalla? Tekemässä velkaa torinnurkalla? Pakeni humalaista vanhempaansa? Hoiti siskoaan, kun äiti ei kyennyt? Vai ihan vaan makasi sängystään kotona? 

Koululaisille annettavat sairaslomat omat ovat vitsaus sinällään. Joo, jos on oikeasti sairas, niin silloin pitääkin. Mutta psyykkisissä sairauksissa sekä näissä epämääräisissä lintsauksissa ne pahentavat tilannetta ja pitkittävät kouluun palaamista. Kynnys nousee koko ajan. Muitakin joustavia järjestelyjä on olemassa.

Mitä vanhempi voi tehdä? Välittää, vänkyttää niin kauan, että teini vääntäytyy kouluun. Sitoa etuisuudet koulunkäyntiin, se on teinin työ. Valitettavan usein teini saa lähteä kavereiden kanssa illalla ulos, vaikkei ole jaksanut nousta kouluun, joskus vanhemmat ostavat tupakkaa tai vaikkapa kausikortteja johonkin, vaikkei nuori hoida omia velvollisuuksiaan (ja tuota tupakkaa ei kyllä tarvitse ostaa silti). Voi hakea apua nuorisotyöstä, perhetyöstä, seurakunnasta, sukulaisista. Tulisiko joku vaikkapa pariksi viikoksi aamuisin avuksi, että nuori saadaan liikkeelle. Ihan tuskaa, uskon, mutta luovuttamista nuori hakee ja pelkää. Vanhempi voi myös asettaa palkintoja tietystä onnistuneesta koulupätkästä, parhaimmat palkinnot ovat yhteistä tekemistä vanhemman kanssa, leffaa, sulkapalloa tms., vaikka teinit niille ulospäin kieltä näyttävätkin. 

Voimia kaikille asian kanssa painiville!

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:26"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2013 klo 11:30"]koulun laiminlyöminen on yksi peruste huostaanotolle...

t. huostaanotettujen kanssa työskentelevä [/quote] Voi olla yksi peruste, mutta ei ainoo. Vanhemmat on vastuussa siitä, että huolehtivat lapsensa kouluun. Rehellisesti sanottuna asialle ei tehdä juurikaan mitään. T. Ls-sos.tt

[/quote]

Kiinnostaisi kyllä kuulla, että millä konkreettisilla toimenpiteillä vanhemmat voivat "huolehtia lapsensa kouluun"? Meillä on ollut samaa ongelmaa nyt pari vuotta, taustalla masennusta ja ahdistusta. Apua on saatu ja lääkitys toimii ihan ok, mutta nuorelle on jäänyt päälle semmoinen asenne, että jos vaikka vähän väsyttää tai ei huvita, niin ei ole pakko mennä kouluun. Kertokaas nyt avuttomalle ja vastuuttomalle äidille, että miten se teini nostetaan väkipakolla aamulla sängystä ylös, puetaan ja kuljetetaan kouluun? Ja vaikka tuosta vielä satunnaisesti suoriutuisikin, niin millä minä pystyn "huolehtimaan" että teini pysyy siellä koulussa, eikä karkaa seuraavalla välitunnilla? Vaikeiden teinien vanhemmilla on ihan tarpeeksi stressiä lapsestaan muutenkin, syyllistäminen ei varsinaisesti helpota eikä auta mitään. 
[/quote]
Sanoit että ahdistusta ja masennusta. Eihän koulunkäymättömyys silloin ole ainut ongelma. Jos itse sanot että vanhemmutesi on puutteellista niin siinäpä syytä ls tukitoimille. jos pääsette koulun ja muiden viranomaisten kanssa yhteisymmärrykseen, niin luulisi edes lyhyen sijoitusjakson tai muiden tukitoimien järjestyvän. Josko lapsi siitä saisi tukea kouluunkin.

teinille viikkoraha kouraan vasta sitten kun kouluviikko on käyty. Eikä ostella mitään uutta ja paapota ilman työpanosta eli teinin ollessa kyseessä ilman koulupanosta. Siinä vaaditaan vanhemmalta/vanhemmilta todella tiukkaa asennetta muutenkin että niskotteleva teini saadaan kuriin, sitä vaikeampaa se on mitä lepsummin asioihin on aiemmin suhtauduttu.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:14"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:10"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:26"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2013 klo 11:30"]koulun laiminlyöminen on yksi peruste huostaanotolle...

t. huostaanotettujen kanssa työskentelevä [/quote] Voi olla yksi peruste, mutta ei ainoo. Vanhemmat on vastuussa siitä, että huolehtivat lapsensa kouluun. Rehellisesti sanottuna asialle ei tehdä juurikaan mitään. T. Ls-sos.tt [/quote] Kiinnostaisi kyllä kuulla, että millä konkreettisilla toimenpiteillä vanhemmat voivat "huolehtia lapsensa kouluun"? Meillä on ollut samaa ongelmaa nyt pari vuotta, taustalla masennusta ja ahdistusta. Apua on saatu ja lääkitys toimii ihan ok, mutta nuorelle on jäänyt päälle semmoinen asenne, että jos vaikka vähän väsyttää tai ei huvita, niin ei ole pakko mennä kouluun. Kertokaas nyt avuttomalle ja vastuuttomalle äidille, että miten se teini nostetaan väkipakolla aamulla sängystä ylös, puetaan ja kuljetetaan kouluun? Ja vaikka tuosta vielä satunnaisesti suoriutuisikin, niin millä minä pystyn "huolehtimaan" että teini pysyy siellä koulussa, eikä karkaa seuraavalla välitunnilla? Vaikeiden teinien vanhemmilla on ihan tarpeeksi stressiä lapsestaan muutenkin, syyllistäminen ei varsinaisesti helpota eikä auta mitään.  [/quote] Kotiopetukseen vaan! Mitä sitä turhaan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan.

[/quote]

Eli pitäisi irtisanoutua töistä ja ryhtyä lapselle kokopäiväiseksi kotiopettajaksi? Melko kallista. 

[/quote]ei siinä töistä tarvi irtisanoutua vaan kotiopetuksen voi hoitaa vapaa-ajalla. 

Lapsesta kasvaa itsenäinen ihminen ilman pakkokoulutusta. Todellisella elämällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä peruskoulun kanssa jossa jauhetaan samaa paskaa vuodesta toiseen ja jarrutetaan ihmisen yksilällisen soveltumisen kehittymistä. Ihmettelen miten suomen koululaitoksia kehutaan, vaikak kaikesta leikataan ja opetetaan liitutauluille riipustaen täyttä paskaa.

Kuinka hyvin nykyinen koulujärjestelmä huomioi teinien lisääntyneen unentarpeen ja myöhäistyneen unirytmin... Voi olla osasyy lintsaamiseen. Toinen vitsaus on kännyt ja tabletit, jotka piippasvat yötä myöten. Viikkorahan evääminen on monesti aivan sama, mutta annas kun takavarikoit älylaitteet. Helvetti irti välittömästi. Ei nämä lintsaajat harrasta mitään normaalia jalista, lätkää tai muutakaan, kulttuuriharrastuksists nyt puhumattakaan! Ainoa harrastus ja elämä on siellä näytöllä bitteinä.
Mutta eihän lapselta saa kännyä ottaa, sehän olisi av mammojen mielestä ihmisoikeusrikos!
Nimim. Takavarikoiva mutsi

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:34"]

Koululaisille annettavat sairaslomat omat ovat vitsaus sinällään. Joo, jos on oikeasti sairas, niin silloin pitääkin. Mutta psyykkisissä sairauksissa sekä näissä epämääräisissä lintsauksissa ne pahentavat tilannetta ja pitkittävät kouluun palaamista. Kynnys nousee koko ajan. Muitakin joustavia järjestelyjä on olemassa.

[/quote]

Tästä näkyy nyt taas se yleinen asenne. Psyykkisesti sairas ei ole oikeasti sairas. On totta, että pitkä sairausloma nostaa kynnystä palata takaisin kouluun ja siinä mielessä pahentaa tilannetta. Mutta vakavasti masentunut ei vaan pysty siellä käymään. On jo voitto, jos jaksaa joka päivä nousta sängystä edes hetkeksi ja suorittaa edes jonkun arkisen askareen. Ja jos nuori ei ole kuitenkaan itsetuhoinen, laitoshoitopaikkaa ja sairaalakoulussa ei järjesty. Eli silloin sitten vaan "lintsaillaan" koulusta ja kuunnellaan opettajien ja kuraattorien kettuilua. Ja sitten kun nuoren psyykkinen tila kohenee, niin edessä on vielä tuon kouluunpaluukynnyksen voittaminen. Siihenkin menee aikaa ja hermoja kaikilta osapuolilta. Ja tässäkään tapauksessa se painostus ja syyllistäminen eivät auta, vaan todellakin pahentaa tilannetta.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:35"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 07:26"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2013 klo 11:30"]koulun laiminlyöminen on yksi peruste huostaanotolle...

t. huostaanotettujen kanssa työskentelevä [/quote] Voi olla yksi peruste, mutta ei ainoo. Vanhemmat on vastuussa siitä, että huolehtivat lapsensa kouluun. Rehellisesti sanottuna asialle ei tehdä juurikaan mitään. T. Ls-sos.tt [/quote] Kiinnostaisi kyllä kuulla, että millä konkreettisilla toimenpiteillä vanhemmat voivat "huolehtia lapsensa kouluun"? Meillä on ollut samaa ongelmaa nyt pari vuotta, taustalla masennusta ja ahdistusta. Apua on saatu ja lääkitys toimii ihan ok, mutta nuorelle on jäänyt päälle semmoinen asenne, että jos vaikka vähän väsyttää tai ei huvita, niin ei ole pakko mennä kouluun. Kertokaas nyt avuttomalle ja vastuuttomalle äidille, että miten se teini nostetaan väkipakolla aamulla sängystä ylös, puetaan ja kuljetetaan kouluun? Ja vaikka tuosta vielä satunnaisesti suoriutuisikin, niin millä minä pystyn "huolehtimaan" että teini pysyy siellä koulussa, eikä karkaa seuraavalla välitunnilla? Vaikeiden teinien vanhemmilla on ihan tarpeeksi stressiä lapsestaan muutenkin, syyllistäminen ei varsinaisesti helpota eikä auta mitään.  [/quote] Sanoit että ahdistusta ja masennusta. Eihän koulunkäymättömyys silloin ole ainut ongelma. Jos itse sanot että vanhemmutesi on puutteellista niin siinäpä syytä ls tukitoimille. jos pääsette koulun ja muiden viranomaisten kanssa yhteisymmärrykseen, niin luulisi edes lyhyen sijoitusjakson tai muiden tukitoimien järjestyvän. Josko lapsi siitä saisi tukea kouluunkin.

[/quote]

Täsmälleen. Nuoreni vointi on ensisijainen huolenaihe ja siksi harmittaakin taistella koulun kanssa päivittäin jostain parin tunnin poissaoloista. Enkä todellakaan halua antaa nuortani minnekään sijoitukseen. Kyllä sen koulun ihan oikeasti ehtii käydä sitten, kun nuori siihen kykenee. 

Mitä jos lasta toistuvasti kiusataan koulussa? Vanhempi ilmoittaa, että tämä lapsi ei kouluun tule, ennenkuin koulu on tehnyt toimenpiteitä kiusaamisen loppumiseksi. Eikö lapsella ole oikeus fyysiseen koskemattomuuteen koulupäivän aikana? Puuttuuko lastensuojelu koskaan kiusaamistapauksiin?

Onko kyseessä poika jonka nimikirjaimet S.R?

Ei sairaalakoulu ole lintsareita varten, sinne otetaan vaan sairaita.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2013 klo 13:56"]ei kait siitä mitään seuraa. ei siellä ole pakko olla, vaikka oppivelvollinen onkin.
[/quote]
Peruskoulussa pitää olla myös läsnä ja antaa sitenkin näyttöjä osaamisesta. Lisäksi koulu ei ole vain ne oppiaineet vaan myös se sosiaalinen puoli ja yhteiskuntaan osaksi oppimista.
Kaikkihan kävisi vain tenttimässä jos niin voisi tehdä. Jos on pois aina ja vain tenttii niin kympin kokeesta ei todellakaan saa arvosanaa 10 todistukseen.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:34"]

Koululaisille annettavat sairaslomat omat ovat vitsaus sinällään. Joo, jos on oikeasti sairas, niin silloin pitääkin. Mutta psyykkisissä sairauksissa sekä näissä epämääräisissä lintsauksissa ne pahentavat tilannetta ja pitkittävät kouluun palaamista. Kynnys nousee koko ajan. Muitakin joustavia järjestelyjä on olemassa.

[/quote]

Tästä näkyy nyt taas se yleinen asenne. Psyykkisesti sairas ei ole oikeasti sairas. On totta, että pitkä sairausloma nostaa kynnystä palata takaisin kouluun ja siinä mielessä pahentaa tilannetta. Mutta vakavasti masentunut ei vaan pysty siellä käymään. On jo voitto, jos jaksaa joka päivä nousta sängystä edes hetkeksi ja suorittaa edes jonkun arkisen askareen. Ja jos nuori ei ole kuitenkaan itsetuhoinen, laitoshoitopaikkaa ja sairaalakoulussa ei järjesty. Eli silloin sitten vaan "lintsaillaan" koulusta ja kuunnellaan opettajien ja kuraattorien kettuilua. Ja sitten kun nuoren psyykkinen tila kohenee, niin edessä on vielä tuon kouluunpaluukynnyksen voittaminen. Siihenkin menee aikaa ja hermoja kaikilta osapuolilta. Ja tässäkään tapauksessa se painostus ja syyllistäminen eivät auta, vaan todellakin pahentaa tilannetta.

[/quote]

Nyt luit tekstini tahallasi tai tahattomasti väärin. Tai sitten en avannut ajatustani kunnolla. Olen itsekin ollut melko paljon tekemisissä psyykkisesti sairaiden nuorten kanssa, en millään muotoa väheksy sitä sairautena. Joskus se on rajoittavampikin kuin fyysinen sairaus. Sitä mieltä kuitenkin olen, ettei sairasloma koulusta ole hyvä vaihtoehto. Koulu kykenee kyllä järjestämään erilaisia vaihtoehtoja, lyhennettyä koulupäivää, rauhallista tilaa työskennellä, vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, yhtä aikuista, joka ottaa nuoren koulussa vastaan ja auttaa kun psyykkinen vointi tarvitsee aikuisen tukea. Aikuisten kohdalla tämä jo ymmärretään paremmin, on osa-aikaista sairauslomaa, työnkuvaa muutetaan, jotta työntekijä voisi palata mahdollisimman nopeasti töihin. Kyllä säännölliset rutiinit, syy herätä aamuisin ja edes pienet onnistumisen askeleet tukevat kuntoutumista. Koulu on ikätasolle kuuluvaa toimintaa, niin myös psyykkisesti sairailla nuorilla. 

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 08:07"]

Voi herranjestas kun on vaikeaa. Luulisi, että perheissä pitää mennä noin sosiaalisesti kyllä jo niin huonosti, jos eivät saa pentuaan kouluun, että asiakkuus lastensuojeluun on ollut voimassa jo jonkin aika.. Mielenterveyssyyt lapsella erikseen. Se ei katso kodin sosio-ekonomista taustaa, vaan oikeastaan kuka vaan voi mieleltään sairastua. Silloin kyseeseen tulee sairaalakoulu. Olen opettaja. Jos lapsi lintsaa hälyttävän paljon, moniammatillinen (opettaja, terkka, rehtori, erityisopettaja, kuraattori) oppilashuoltoryhmä päräyttää asian kukin tahollaan eteenpäin, eli tekee ilmon. Alkaa muuten tapahtua ja ihan virkavallan toimesta. Ei sitä lasta senkään jälkeen meidän koulussa näy, mutta iso pyörä liikahti

[/quote]

Että sinä kuulostat leipiintyneeltä "koulu seisoo takanani" -opelta. Ymmärrätkö, että puhut jonkun ainutlaatuisesta lapsesta, yksilöstä. Ihmisestä. 

Elämä kohdellut aina hyvin, eikö vaan?