Miten tunnistatte mielisairaan kirjoittaman tekstin?

Luultavasti ainakin otsikko saati sitten itse kirjoitus on herättänyt jo nukkuvatkin.

Mistä tällainen into? Onko joku lynkkausmentaliteetti ja lynkkausviesti lähtenyt liikkeelle jossain sosiaalisessa mediassa?

Täällä on armeija mielisairaita vihaavia piilomielisairaita, jotka suunnittelevat avohoitoyksiköiden polttamista ja epäilevät kaikkia taiteilijoita mielisairaiksi. Jos käytät sanan säilää liian lennokkaasti tai harmaasti, saatat saada digitaalisen polttomerkin hihaasi josta piilomielisairas taistelija sinut saattaa tunnistaa kadulla tai marketissa.

Meillä on kaikilla purkeittain herneitä sekä nenässä että perseessä, ne ovat sinne kertyneet niiden vuosien aikana joina olemme jäljittäneet internetin keskustelupalstoilta mielisairaita ja analysoineet heidän kirjoituksiaan. Olemme koonneet analyysimme yhteen ja tunnistamme mielisairaat kirjoittajat seitsemästätoista asiasta, mutta ne ovat salaisia enkä voi niitä täällä paljastaa.

siis peace!

olipa outo avaus. Harmaus, mitä se on?

Väitän, että vaikka hullu olenkin, kirjoituksiani ei voi kukaan kahjon teksteiksi tunnistaa. Tai tietty jos provoillessani tykitän täysillä, voinee tekstistä sairauteni oireita löytyä.

Joitain tekstejä netissä lukiessa se ajatuksenvirta kyllä on jotain niin outoa, teksti saattaa vilistä sivistyssanoja, enkä saa ajatuksesta tippaakaan kiinni.

Silloin mietin, olenko minä vain tyhmä, vai onko kirjoittaja esim. maanisessa vaiheessa.



Mielestäni taiteilijakin osaa, tai pitäisi osata, jos on terve, kirjoittaa ymmärrettävästi, normaalia tekstiä, ainakin jollei kyse ole jostain ihmeen verkko-tekstitaideteoksesta.

Niissä on sitten kai jo tarkoitus tuottaa sekavaa juttua?

Niin joo, mitähän tässä kysyttiinkään...

Minusta asian selvittäminen olisi ihan mielenkiintoinen juttu kun täällä on aina niitä, jotka huutelevat ja tekevät diagnoosejaan. Kertoisivat nyt sitten, että millä perusteella noita diagnoosejaan ja lääkemääräyksiään toisille heittelevät.

Sitä saa mitä tilaa.

aloituksen tekstiin, koska se ei oikeastaan vastaa aloituksen otsikkoa, mutta vastaan tähän:

Mielisairaan - siis sellaisen, jonka käsitys todellisuudesta on hämärtynyt - tekstin tunnistaa siitä, että se noudattelee aivan eri lainalaisuuksia kuin terveen ihmisen logiikka. Mielisairas ihminen yhdistelee asioita tämän logiikan mukaan ja saattaa esim. takertua johonkin varsinaisen kokonaisuuden kannalta merkityksettömään pikkuseikkaan ja perustaa tulkintansa sille.

Mielisairas itse kokee tietenkin ajatuskulkunsa, logiikkansa ja järkeilynsä aivan normaaliksi ja loogiseksi, koska hänelle mielisairauden luoma maailma on tosi. Siksi hän ei ymmärrä, miksi toiset kokevat hänen omasta mielestään järkevät ajatuksensa sairaiksi.

Terve ihminen tunnistaa sairaan kirjoituksen, sairas ei tunnista omaa kirjoitustaan sairaaksi.

Tässä tämä asia yksinkertaisuudessaan.

Menit juuri siihen lankaan mihin "teoreetikko" menee, kun ei tunne ihmisiä ja tekisi jonkun tulkinnan jonkun tekstin perusteella.



Kirjoittaja - kutsutaan häntä nyt sitten vaikka taiteilijaksi - käyttää tietoisesti juuri noita kaikkia näkemiään elementtejä hyväkseen ja yhdistelee ne uudeksi kokonaisuudeksi, uudeksi ja yllättäväksi todellisuudeksi, jonka kaltaista ehkä kukaan toinen ei olisikaan keksinyt.



Ei ole taustalla mitään "logiikkaa" kun tuollainen kirjailija kirjoittaa. Ei hän mitään logiikkaa noudata. Mielikuvitusmaailmaan ei kuulu mikään varsinainen logiikka. Noita tuotoksia ei voi alkaa tarkastella millään logiikalla. Logiikka mikä tulisi esille on se mikä juuri tulee esille siitä stoorista eikä saa sotkea oikean todellisuuden logiikka jossakin tarinassa olevaan logiikkaan. Tarinalla on ihan oma logiikkansa - suljettu siihen paperille eikä se ulotu kenenkään todelliseen maailmaan.



Juuri kaltaisesi tulkitsijat ovat "vaarallisia". (Vaarallisia kenelle ja miten - epäoleellista tässä). Jos kirjoittaja on saanut aikaan hauskan jutun jolle nauretaan tai liikuttavan tai ajatuksia herättävän tms tekstin, niin teksissä on ainakin jotakin hyvää.



Tekstin maailma on ihan oma maailmansa ja se on suljettu maailma ja liittyy vain siihen teokseen missä se teksti on.



Tämmöisen tekstin perusteella ei pidä lähteä ollenkaan arvioimaan sen kirjoittajasta tai tämän elämästä ei sitten yhtikäs mitään.



Itse olen löytänyt uuden huvin ja harjoittelen tätä. Poimin kaikenlaista hömppää kaikenlaisilta palstoilta ja elämästä muutenkin. Yhdistelen niitä sitten uusiksi stooreiksi. Hulluutta, jos joku rupeaa ajattelemaan, että tuo tosiaan elää tommoisissa maailmoissa.



Tuskin kirjoittaja edes ajattelee, että hänen ajatuksensa ovat jotain esim järkeviä. Joku juttu päätyy stooriin sillä perusteella että se toimii siinä.



Olen yllättynyt kuinka tämä stoorien yhteen laittaminen voi ollakin näin helppoa. Hömpästä syntyy uutta hömppää ja uusia todellisuuksia ja niillä ei ole oikean elämän kanssa just mitäänt tekimistä.



Ei ole kirjoittajan asia etukäteen kertoa miten hän juttunsa kasasi - oliko se ehkä tosistoori vai ihan hömppää. Lukija on sekopää, jos alkaa tämmöistä ajatellakin. Saamme noita, jotka huutelevat EnkeliElisasta ja CandyTeinitytöstä, että olemme pettyneitä. Luulimme että tämä oli totta ja tämä olikin pelkkää bullshitiä.



Tekstien perusteella ei todellakaan voi päätellä onko jollakin jokin hämärtynyt vai ei.



Tekstisi siis kertoo, että ihmiset (jotka pitävät itseään terveinä) eivät ole päteviä arvioimaan hyvien kirjoittamia tekstejä, koska saattavat pitää näitä sairaina. Kyllä se vaan niin on että jos sun matikannumero on nelkku, niin toinen jolla on matikka kymppi, näkee, että sun laskut ovat kaikki päin seiniä. Mutta sinä, jolla on matikka nelkku, tuskin pystyt arviomaan kenen laskut ovat oikeita kun ollaan siellä numeroiden yläpäässä, (kasista-)ysistä-kymppiin. Onhan täällä on nähty ne kieliopetkin, jotka korjaavat oppilaiden oikeita tehtäväsuorituksia vääriksi ja joutuvat sitten perumaan tuon ja myöntämään että opppilas oli oikeassa ja tämä homma pyörii joidenkin kohdalla kait ihan jopa tuolla ylioppilaskirjoitusten arvostelutasolla.



Suosittelisin, että arvioitaisiin vähän vähemmän toisten tekeleitä jostain mt-perspektiivistä ja oltaisiin nöyriä ja ajateltaisiin, että oma kyky voi olla puutteellinen ja suoraan sanoen heikompi.



Jatka vaan tätä keskustelua. Ihan mielenkiintoista, että kirjoitit tuon tavallisen möhläyksen oiken selvityksenä "paperille".



Ja sehän tiedetään, että kaikenlaisia taiteilijoita on oikeasti toimitettu mt-hoitoon, mutta heidän kuolemansa jälkeen kukaan ei tiedä, miten sen asian laita ihan oikeasti oli. Luultavasti iso kasa on ollut väärin ymmärrettyjä. Sitten voi tietysti olla niitä, joilla on tähän liittynyt joku alko-ongelma. Moni erehtyy luulemaan, että tommoisiin luoviin tiloihin pääsyyn auttaa alkoholi, mutta luultavasti ei. Ihminen saattaa myös pelästyä omia kykyjään ja ihan kauhistua, että minäkö tommoisen sain aikaiseksi.



Eräs kerran meni tuttujensa luokse kylään. Astuttuaan sisään hänen huomionsa kiinnittyi olohuoneen seinällä roikkuviin "taideteoksiin". Hänelle tuli mitä oudoin olo. Hän ei voinut ymmärtää, että ne olivat hänen tekemiään. Voi olla, että hän jopa kysyi, että mistä noi on ja kuka tehnyt?



Tämä juttu on todellakin monimutkaisempi kuin mitä esität tuossa kirjoituksessasi. Sitäpaitsi en usko, että jos joku oikeasti mielisairas jotain tuotosta tekisi, niin ei hän niitä ainakaan sairaana edes "saisi kasaan", jos pystyt ymmärtämään mitä yritän sanoa tuolla "kasaan saamisella" kirjoituksessa ja vaikka maalauksessa.

(Yksinkertainen esimerkki olisi, että yritä muuttaa "jotakin kohtaa". Onnistuitko? Monasti ei onnistutakaan ja kaikki hajoaa. Ja siinä on sitten tekijänä terve ihminen, joka ei vain osaa. Taiteilija saa homman kasaan ennemmin tai myöhemmin.



Sorry, että tämä kirjoitus ei voi olla muuta kuin täysin puutteellinen - sen verran erikoisesta tai ainakin laajasta asiasta on kyse.



Provo Porvoon takaa

kuin ketjussa solvaa naisia siipeilijöiksi ja vaikka miksi. Jankkaa vaan samaa asiaan vuorokauden ympäri.



Jos on noin vainoharhainen naisten vuoksi, niin pysyttelisi vain miesten parissa.

"Poimin kaikenlaista hömppää kaikenlaisilta palstoilta ja elämästä muutenkin. Yhdistelen niitä sitten uusiksi stooreiksi. Hulluutta, jos joku rupeaa ajattelemaan, että tuo tosiaan elää tommoisissa maailmoissa."

saa jutuistasi? Teetkö ns. taidetta siksi, että olet oppinut, että mikä tahansa, mitä kukaan ei tajua, on taidetta?

Mitä järkeä, sulla on uusi huvi, joka ei aukene kellekään muulle?

En osaa oikein muuta sanoa, mutta meni kyllä yli. Kyllähän sen joistakin ketjuista huomaa milloin ap:llä tai vastaavalla keittää vähän yli. Täälläkin oli joku elätti/luuseri-ketju, jossa joku työkyvytön ymmärsi kaiken aivan väärin. Uhkasi tappaa itsensä pitäen jotain blogia.

"mielisairas"?