Lue keskustelun säännöt.
Isosisarukset vihaavat pikkusisaruksiaan :-(
20.01.2013 |
Minulla ja miehelläni on 5 lasta, jotka ovat 16v tyttö, 14v poika, 12v tyttö, 2v poika ja 3kk vanha tyttövauva. Nämä kolme vanhinta lasta ovat alusta alkaen vihanneet nuorempia sisaruksiaan. Heti kun saivat tietää, että meille tulisi neljäs lapsi, tämä nyt 2v poika, he ilmoitivat, että "Me emme sitten halua että meille tulee lisää lapsia ja me tulemme vihaamaan sitä vauvaa". Sama asia toistui viidennen lapsen kohdalla, he ilmoittivat että tulevat vihaamaan tätäkin.
He ihan selvästi vihaavat näitä pikkusisaruksiaan ja osoittavat sen heille. Heistä on selvästi mukavaa kiusata esimerkiksi tätä 2v veljeään sotkemalla tämän leikit tai piilottamalla tämän lelut. Sitten kun tämä 2v poika itkee, nämä vanhemmat sisarukset ovat selvästi huvittuneita kun saivat tämän itkemään. He eivät suostu syömään samassa pöydässä tämän veljensä kanssa, vaan ilmoittavat, että heillä menee ruokahalu, kun "Tuo yksi on tuossa sotkemassa". Vauvasta he valittavat usein, että "Eihän täällä voi edes nukkua, kun tuo rääpäle kirkuu kaikki yöt" tai "Hyi helvetti kun täällä haisee tuon yhden paska".
Miten saamme nämä 3 vanhinta lasta hyväksymään, että vaikka he eivät pitäisikään pikkusisaruksistaan, niin heillä ei ainakaan ole oikeutta kiusata tai pilkata heitä? Nämä 3 vanhinta lasta vain ilmoittavat, että he eivät enää halunneet pikkusisaruksia ja kun pikkusisarukset tulivat maailmaan, niin nämä pilasivat koko perheen elämän.
Kommentit (17)
on vaan tosi huonosti kasvatettuja. Kyllä mua hävettäis jos mun lapset puhuis noin toisistaan. Mitä ne sitten tekee koulussa? Kiusaako ne sielläkin pienempiään ja nauraa räkättää päälle? En kattelis tollasta toimintaa omiltani.
Siinä jäis arestin vuoksi harrastukset ja kaverit pitkäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti olet provo, siltä kuulostaa. Mutta jos et, niin...
Anteeksi nyt vain, mutta pakko kysyä kun jotenkin tämä tilanne kuulostaisi todennäköisemmältä uusperheessä. Meillä ei noin suoraa kukaan sano, mutta miehen lapsen käytöksestä huokuu oikein viha pientä lastamme kohtaan. Ei tosiaan tule jätettyä hetkeksikään kahdestaan heitä...
En oikeasti ymmärrä näitä vanhempia, jotka tehtailevat aina vain lisää lapsia, vaikka aikaa ja muita resursseja ei riitä aiemmin syntyneillekään. Olin itse kolmas lapsi viisilapsisessa perheessä, jossa vanhempien elatuskyky ja hermot olisivat riittäneet korkeintaan kahdelle. Mutta lisää piti vaan tehdä.
Nuoremmat sisarukset jätettiin meidän vanhempien lasten hoitoon tuntikausiksi JOKA PÄIVÄ. Olimme siis keskenämme joka päivä, kun pääsimme koulusta kotiin, ja vauva ja leikki-ikäinen olivat vastuullamme - myös viikonloppuisin. Nykyään tätä pidettäisiin heitteillejättönä.
Jos vanhemmat lapset eivät välitä nuoremmista sisaruksistaan, kyse on siitä, että vanhemmat ovat ylittäneet voimavaransa. Edes ensin syntyneet eivät ole saaneet riittävästi rakkautta ja huomiota.
Mä en ymmärrä näitä lapsitehtailijoita. Monet teinit jää sitten pienempien varjoon. Mun lapsen kaveri valitti, että tylsää tää vauvaelämä. Pakko vaan jaksaa. Siinä perheessä elettiin 2v. ehdoilla ja 8v. tarpeet unohdettiin täysin.
Pienemmille vaan kova kuria ja rajat ja edelleen huomioitte ne isompien tarpeet samalla tavalla, pienempien sopeuduttava siihen. Siitä se lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairaita ja häiriintyneitä. Yleensä sisarusrakkaus on ihan aitomaatio, tottakai tappelevat mutta siis pohjalla aina tuo rakkaus ja lojaalisuus. Olette ilmeisesti kohdelleet isoja jo alun alkaenkin eriarvoisesti josta traumoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähempikin määrä riittäisi...
Mutta ihmettelen tuota 16v. tytön käytöstä kuitenkin, miksei osaa suhtautua kypsästi ja äidillisesti pienempiin?
14v.poika ja samoin nuo muut, on nyt vielä yks fiasko, mutta tuolla 16-vuotiaalla pitäisi olla jo pientä älliä...
Häiriintynyttä koko sakki.
Vanhemmat kun unohtivat hänet ihan täysin vauvan synnyttyä, ei saanut enää huomiota vanhemmiltaan kuin kiusaamalla vauvaa tai tekemällä tyhmyyksiä, varastelemalla tai ryyppäämällä.
Kaveri otettiin huostaan, eikä sekään vanhempia kovin paljoa kiinnostanut, kun oli se vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat kun unohtivat hänet ihan täysin vauvan synnyttyä, ei saanut enää huomiota vanhemmiltaan kuin kiusaamalla vauvaa tai tekemällä tyhmyyksiä, varastelemalla tai ryyppäämällä.
Kaveri otettiin huostaan, eikä sekään vanhempia kovin paljoa kiinnostanut, kun oli se vauva.
mutta minkäs teet, kun he eivät halua huomiota, sanovat vain, että "Menkää niiden teidän paskavaippojenne luokse kun kerran sellaisia hankitte".
Meillä kohta kolmevuotias, jolla siis 14- ja 13-vuotiaat isot sisarukset. Meillä ongelma on enemmänkikn se, että nämä isot sisarukset antavat tän pienen tehdä mitä vain. Siis lyödä, läpsiä, potkia, antavat kaiken käsistään, tekevät kaiken mitä pieni pyytää... No tästähän ei tietenkään hyvää seuraa! Nuo isot lellii pienen veljensä ihan piloille!
Vaikea siis käsittää tuota ap:n tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairaita ja häiriintyneitä. Yleensä sisarusrakkaus on ihan aitomaatio, tottakai tappelevat mutta siis pohjalla aina tuo rakkaus ja lojaalisuus. Olette ilmeisesti kohdelleet isoja jo alun alkaenkin eriarvoisesti josta traumoja?
mutta minkäs sille voi, että he eivät rakasta pikkusisaruksiaan. Eihän heitä voi siihen pakottaa, jos he eivät halua.
Siis heidän näkökulmastaan näin
mutta kun he eivät edes halua sitä, sanovat vain että "Painu huora vittuun" kun yritän ehdottaa heille kaksinkeskistä aikaa!
Kaksi lastakin, korkeintaan kolme, on ihan hyvä lapsiluku.
Ei niitä lapsia toinna pelkästä itsekkyydestä tehdä, vaikka onkin oikeus päättää hyvin suuresti omasta lapsiluvustaan, mutta siinä vaiheessa kun perheessä rupeaa olemaan muitakin lapsia eli sisaruksia niin täytyy kyllä kysyä sisarustenkin mielipidettä vähän siihen että toivovatko he enää uutta veljeä ja siskoa.
Kun ei siellä talossa asu pelkästään sinä ja miehesi sekä sun ihanat rääpäleet vaan näiden ihanien rääpäleiden hyvinvointi ei oo ehkä just sitä mitä sinä kuvittelet ja siihen olennaisesti voi vaikuttaa se jos he kokevat että sisaruksia on jo liikaa.
Jos sä rakastaisit TARPEEKSI näitä sun aiempia lapsia, niin se riittäis sulle ja ajattelisit myös niiden tunteita kun ne joutuu pakosti asumaan siellä tiettyyn pisteeseen saakka niin et sinä voi huidella miten sattuu ja pullautella kakaroita tosta vaan kun talossa on muitakin asukkaita, omia aiempia lapsia, joiden tunteet pitäs ottaa huomioon...
Eli siinä mielessä en ihmettele yhtään kyseistä tilannetta
tää on selvä provo.
mutta kaikilla on oikeus tunteisiinsa, ja paskahousuja saa vihata, tietysti, vaikka paskahousu olisi sisar.
silti pitäisi yrittää keskustella noiden vanhempien kanssa ja hyväksyä heidän tunteet mutta saada heidät käyttäytymään niin että ne sisarukset eivät kärsi.
mutta hölmöä on kuvitella sellaista että oma lapsi merkitsisi kenellekään muullle mitään paitsi omille vanhemmille.
tietysti jos vanhemmat osaavat edelleen huomata ne isommat ja välittää ja tukea sisarussuhdetta, voi rakkaus olla sisarusten kesken suurtakin.