Lue keskustelun säännöt.
En osaa nauttia vauvan potkuista=(
19.01.2013 |
Onhan se hienoa että se on vilkas, tietää että on hengissä ainakin, mutta kun se runnoo menemään tuolla niin se tuntuu vain niin epämukavalta ja....inhottavalta......
Ja vielä olis 13viikkoa laskettuun aikaan..
Tulen olemaan niin onnellinen sinä päivänä kun se vihdoinkin potkii mahani ulkopuolella!
Kommentit (16)
Koettakaa jaksaa, raskautetut. :) En minäkään potkuista nauttinut, lähinnä kai loppuvaiheessa itku meinasi päästä. Lapseni ovat olleet tosi pitkiä, ja on tuntunut siltä, että kohta vaan halkean kahtia kun vemmelsääret rummuttivat vatsanahkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta odotappa vaan sitä loppu aikaa :D
Itsellä on nyt 10vko vielä laskettuun, eikä kyllä vielä ole yhtään paha meno vaikka vilkas onkin :)
Loppu aikaa ns. "kauhulla" odottaessa :D
Liikkeitä toki tuntuu, mutta ei enää loppuajasta niin potkuja.
Minulla on 8vkoa laskettuun aikaan. Pikkumies möyrii kuin hullu myyrä. Ei näistä potkuista enää kauheasti nauti :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikkeitä toki tuntuu, mutta ei enää loppuajasta niin potkuja.
Neljäs tulossa. Kyllä ne aiemmatkin ovat ihan tarpeeksi saaneet loppuajastakin potkittua, ettei se niin ihanaa ollut :)
tää on toinen lapsi.
Esikoinenki oli kova potkimaan, istukka vaan onneksi vaimensi iskuja vähäsen.
Tällä kertaa on istukka taakseinämässä, jos se nyt mitenkään mihinkään vaikuttaa...
Ja tuo esikoinen ei kyllä tiennyt ettei pitäisi olla tilaa potkia, ainakin yritti tehdä itselleen tilaa =D
Lekurikin totesi synnärillä että jäntevä poika ja aikamoiset jalkalihakset =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pillahdin usein itkuun kun vauva koitti tunkea jalkaansa ulos mahastani. Ehkä mä olen vaan katsonut alien-leffat liian nuorena tai jotain :P
Mut siis en todellakaan nauttinut koko raskauksista, saatikka sitten potkuista. Ne toki kuuluu asiaan ja ne on vaan siedettävä, minkäs niille mahtaa, mutta ei niistä ole pakko nauttia.
Ihan terveet ja rakastetut lapset meillä on, ei sillä siihen vaikutusta ole. En minä pitäisi siitäkään, jos lapset nyt tulis mua potkimaan.
Mulla on la kahden viikon päästä ja kaveri heiluttaa pehvaansa ympäriinsä niin että seurauksena aivan järkyttävä närästys... En tykkää, en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luojan kiitos en ole ainoa! Joo, ei todellakaan ole aina mukavan tuntuista mutta en ole uskaltanut sanoa oikeen kenellekkään, tuntuu heti että olen huono mamma kun tunnen näin. Odotan vaan että poika tulee 1½kk:n päästä että pääsisi mahan ulkopuolellakin potkimaan...
Pari kertaa olen erehtynyt sanomaan, etten oikeasti nauti raskausajasta yhtään, mutta kyllähän se tämä on kestettävä jos lapsia haluaa.
Olen saanut ties minkälaisia silmien pyörittelyjä osakseni :D
Mutta ei kaikesta tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nauttinut varsinkaan loppuraskaudessa, kun vauva monotti oikein kunnolla aina samoihin kylkiluihin. Suurta huvia oli myös pöngätä vauhtia niistä samaisista kylkiluista ja tunkea päätä oikein syvälle lantioon, kun muutenkin oli ihan järjettömät liitoskivut. En ole koskaan tajunnut niitä ihmisiä, joiden mielestä raskaus on naisen ihaninta aikaa ja iso maha niin ihana, että sitä tulee jälkeenpäin ikävä ;)
nuo reippaat elonmerkit. Seitsemän eri kertaa tuo kokemus, ja aina nautin niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta ne tuntuivat aika ikäviltä, vaikka tietenkin oli helpottavaa, että vauva liikkui.
pelkäsin koko raskauden ajan niin kamalasti, että siitä oli nauttiminen kaukana.
Raskaus oli ehdottomasti elämäni pelottavin kokemus!
Potkut tuntuivat hurjille, mutta helpottaville.
Älkää mitään..Mulla laskettu meni 2 päivää sitten,nyt todellakin toivon,että tulis ulos potkimaan.Tämä on sellanen hulivilijätkä,joka pyllistelee kohta navastani ulos ja sille päälle kun sattuu,niin sitten sattuu se venyttely ja rumbaa riittää.Miksi ei vois jo jotain tapahtua?Tossa viikko sitten oli pieniä merkkejä edistyksestä,mut ei.Välillä jaksaa vähän nauttia liikeistä,mut sitten alkaakin jo ahdistaa.Kaikki on niin valmiina odottamssa..