Pärjäiskö teidän perhe 100 000e vuosituloilla?
Kommentit (72)
Osaako kukaan teistä vähintään 100.000 vuodessa tienaava sanoa mitä minu pitäisi tehdä että saisin palkkani nousemaan koska ankeaa meillä todella on.
Olen itse valitettavasti se elätettävänä oleva vaimo, mutta mieheni pääsi 100k€ palkkaan kiinni työpaikan vaihdoksen myötä. 18 vuotta Nokiassa töissä ja sitten kenkää. Oli Nokiassa noin pitkään, kun työtehtävät oli kuitenkin mielenkiintoisia, hän ei koskaan ole oikein ollut sellainen joka ensisijaisesti rahan perässä juoksee. Kun työt loppuivat, pääsi onneksi melko pian uusiin hommiin ja palkka korjaantui siinä. Ikää hänellä 44, eli jonkin verran nuorempi kyllä. Ja entinenkin palkka oli hieman päälle 5k€. (Opinnot hänellä aikanaan jääneet kesken, eli on ikiteekkari - en usko että se vaikuttaa enää tässä vaiheessa.)
Minä neuvoisin rohkeasti ottamaan selvää mitä siitä omasta osaamisesta ollaan valmiita maksamaan jossain toisessa yrityksessä ja miten sitä voisi kehittää, jos tavoitteena on suurempi palkka. Sinulla saattaa olla tarjottavana jotain sellaista, mitä ei omassa firmassa osata arvostaa, kun sinut on kerran sivuun työnnetty.
Oman miehen kohdalla tuo irtisanominen oli suorastaan onnenpotku. Pakon edessä työpaikka vaihtui, pääsi mielenkiintoisiin hommiin yritykseen, jossa on tekemisen meininki ja jossa työnantajakin ajattelee, että palkan pitää olla sellainen ettei rahasta tarvitse murehtia. Ehkä sinullekin kytkimen nostaminen tekisi hyvää?
Nyt tienataan n. 125 tonnia vuodessa, minä sen sata ja mies 25. Asuntolainaa on, mut mitään muuta ei velaksi hankitakaan, joten ei meillä mitenkään ruhtinaallisesti rahaa ole kun samalla rakennetaan.
Siis minkätyyppistä työtä teet?
Mies tienaa yksin 150 000€ vuodessa, minä vain 40 000e, mutta tuohonkin tulee tänä vuonna toivottavasti jonkinasteinen muutos. 3 lasta löytyy, tai vanhin on jo 18v.
Päälle pakolliset tellit vellit 5,8 %...Juu pärjättäisiin..
"totutun elemäntyylin ylläpito".
Jos siitä ylimääräisestä omaisuudesta aiheutuu koko ajan enemmän hoidettavia asioita ja ongelmia, onko se nyt sitten niin tiukka toimeentulo jos normaalituloille pudottuaan myisi sen kaikkein hankalimman osan siitä omaisuudesta?
Vähän ihmettelen niitä joiden mielestä se olisi erityisen haastavaa siksi että he ovat nyt niin hirveän hyvätuloisia - silloinhan just ei ENÄÄ tarvitse niin paljon rahaa, kun taloudellinen perusta on kunnossa. Kun on kämpät maksettu ja kaapit täynnä vaatetta, astiaa, kirjaa, musiikkia, harrastuskampetta jne, silloinhan pitäisi just pärjätä paljon helpommin pienellä rahalla kuin jos taustalla on valmiiksi jo puutteelliset materiaaliset olot.
tuo mukanaan erilaisia kulueriä. Jotta tulisi toimeen huomattavasti pienemmillä tuloilla (vrt. totuttu elämäntyyli), täytyy karsia. Toki on naurettavaa sanoa, ettei 100 000 euroa (brutto vai netto) riitä, mutta totuus kuitenkin on että juoksevat kulut on yleensä mitoitettu tulojen suhteessa. Matkoista, vaatteista, ravintolakäynneistä ym. impulssijutuista voi aina karsia, mutta tietyistä kiinteistä kulueristä ei, ilman että myy omaisuutta pois. Ehkä se ei tarkoita suoranaista elintason laskua, jos siihen sisällytetään pelkkä perustaso, mutta se tarkoittaa elämäntyylin suurta muutosta joillekin. Siitä on kyse. Ei raha varallisuuden kasvun myötä mene suoraan säästöön. Mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän sinulla usein on hoidettavia asioita ja ongelmia. ;)
Helposti. Herranjestas sentään. Pärjäämme huomattavasti pienemmillä tuloillammekin. Olemme nelihenkinen perhe ja asumme paritalossa Helsingin kantakaupungssa.
Pärjättäisiin. Tällä hetkellä tulomme ovat n 18 000 euroa vuodessa. Että tolla summalla ei tarvisi kyllä pennejä laskea.. Olemme kolmihenkinen perhe.
tietenkään pärjättäisi, koska silloinhan olisi ihan pakko hankkia 300 neliön asunto Espoosta, kalliimpi auto ja tehdä muutama ulkomaanmatka vuodessa. Kamalaa kituuttamistahan se olisi.
Me tienataan tuo lähes 100 000 vuodessa. On yksi päiväkoti-ikäinen lapsi ja asumme ns hyvällä alueella ja uudehkossa kerrostaloasunnossa. Meillä on vain asuntolainaa, eikä autoa. Lisäksi miehen vanhemmat tukevat lapsen hankintoja paljon ja antavat isoja, kotiin liittyviä lahjoja, kuten huonekaluja. Olen myös peruspihi ja ekologinen hankinnoissa eli ostan alesta, kirpparilta ja harkiten.
Helposti. Herranjestas sentään. Pärjäämme huomattavasti pienemmillä tuloillammekin. Olemme nelihenkinen perhe ja asumme paritalossa Helsingin kantakaupungssa.
mä pidin tätä juttua ihan naurettavana, mutta sitten laskin ja mun ja miehen yhteenlasketut vuosibruttotulothan on 90 000 e! Ja vain 1 lapsi joka ei vielä harrasta (3v).
Tietenkin pärjätään hienosti, mutta itse asiassa ei olla juuri matkusteltu ulkomailla viime vuosina, koska laitoimme säästömme uuteen asuntoon ja laina+vastike nousivat myös (+ tuli ostettua huonekaluja, uusi tv ym. = kaikki säästöt meni). Ja miehen tulot nousivat juuri 300e/kk, mikä nostaa meidät tuohon tulotasoon, ehkä pian säästöjä alkaa taas kertyä.
Yksi lapsi. Paritalo, uudehko auto (vain yksi!), vanhempien kesken kaupunkiloma kerran vuodessa, koko perheen kanssa etelänmatka ja pari risteilyä. Vaatteet ja lelut uusina. Rahaa jää säästöön. Ruoka tuoretta, suositaan lähiruokaa.