Koirarotu hakusessa: Lapsiystävällinen, lastenkin mahdollisuus ulkouluttaa,

Labradorit on tyhmiä kuin saapas. Lapsiperheeseen en ottaisi koiraa, koska lapset jossain vaiheessa alkavat vihaamaan niitä. Liikaa vaivaa, aina pitää olla passissa ja lapset ei sittenkään jaksa innostua. Tämä on nähty niin moneen kertaan.

Meillä ollut vuosia. Erittäin lapsirakas ja helppo kouluttaa. Ei lähe karvaa yms....

Suomenlapinkoira <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlapinkoira" alt="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlapinkoira">http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlapinkoira</a&gt; On aika "luomu" koira, siis ei pilattu jalostamalla ja tykkää ihmisistä.

Tuskin elämäni aikana otan enää minkään muun rodun koiraa. Suomenlapinkoira on terve, ystävällinen, tykkää lapsista ja ihanteellinen koira joka säähän ja sopeutuu monenlaiseen ympäristöön.

Ei tarvitse edes miettiä muita rotuja ja meillä on ollut 20 vuotta koiria mm. saksanpaimenkoira, sekarotuinen jne.

Jos lasten (alle 15-vuotiaiden) on tarkoitus koiraa ulkoiluttaa, niin unohda yli 25-kiloiseksi kasvavat. Jos lapset on alle 10 v. unohda yli 10-kiloiset. Koira on aina eläin ja lapsi on aina lapsi, vaikka molemmat olisi miten hyvin opetettu. Siksi lapsen on pystyttävä hallitsemaan koiraa myös fyysisesti, muuten on todella suuri vaara että joku kerta käy vahinko. Meillä on 20-kiloinen erittäin tottelevainen koira, jota 11-vuotias 30-kiloinen poika ulkoiluttaa. Muutaman kerran hänkin on sanonut, että oli kurjaa kun vastaan tuli räyhäävä koira ja oma yritti vetää sinnepäin. Onneksi lapsi pystyy koiran pitelemään ja onneksi se lakkaa vetämästä viimeistään toisesta käskystä. Älä siis ota kultsua tai labbista!



Noi teidän suunnittlemat rodut kuulostaa kaikki ihan hyviltä. Sheltit on usein arkoja, joten jos teillä on vilkkaita pieniä lapsia, ei ehkä paras valinta. Kääpiövilliksen voisi vielä lisätä listaan.

Helppo kouluttaa, lasten hallittavissa, sopii ensimmäiseksi koiraksi, kaunis, ei vaadi kamalasti liikuntaa, turkki todella helppohoitoinen, älykäs ja tosi lapsirakas koira!

Tämän rodun valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kasvattajaan, ja käydä tutustumassa paikan päällä omien lasten kanssa. Osa shelttilinjoista on pilattu arkuudella.



Sosiaalistaa pitää huolella eli heti kun pennun saa, se pitää raahata joka paikkaan tutkimaan mitä omituisimpia asioita.



Ja koska rotu on varautuva/arka, kannattaa erityisesti panostaa lapsiryhmiin, paukkeeseen yms asioihin, ja jos koira pelästyilee jotain, siitä ei saa tehdä numeroa vaan teeskennellä kuin itse et olisi mitään outoa nähnyt/kuullut.



Meillä on reippaan kasvattajan sosiaalistettu sheltti ja tämä on mukava elukka, ei sätky eikä pelkää. Hirveän tottelevainen ja kiintyvä, menee vähällä lenkityksellä, mutta rakastaa kouluttamista ja muuta ohjattua tekemistä (on ihan kierroksilla aina kun pääsee tyttären kanssa agility-radalle eli tosi helppo aloittelukoira tokoon tai agiin).



Miinuspuolia on herkkähaukkuisuus (johon toki voi vaikuttaa koulutuksella) ja paimenkoiraelkeet (makaa kotona palvoen isäntää, kulkee mieluusti aina ihmisten mukana metsässäkin vaikka on sanottu vapaa, saattaa alkaa paimentamaan eri suuntiin meneviä lapsia, tiedän että osa shelteistä jopa näykkii paimentaessaan). Eli jos haluaa isomman itsenäisemmän persoonan, niin tätä ei kannata ottaa. Ja suurin ero sheltissä perhoskoiriin yms seurakoiriin on ehkä se, että tämä on kuitenkin paimenkoirataustainen. Eli kaipaa tekemistä, haluaa palvella, joku aktiviteetti on hyvä keksiä koiran hermojen vuoksi.

Nöffi ei kuolaa samalla tavalla kuin esim. bernis.

kun vastaan tulee räksyttävä koira, oma vain katsoo, ei hauku ei vedä.

on kuitenkin aina eläin ja lapsen arviointi- ja ennakointikyky on huomattavasti heikommat kuin aikuisen. Flegmaattisen vanhan koiran ehkä voi antaa ulkoilutettavaksi sitä selvästi heikommalle lapselle, mutta ymmärsin että ap ei ole sellaista etsimässä. Labbiksetkin voi olla 3-4-vuotiaksi aika vauhdikkaita eivätkä sovellu ala-asteikäisen ulkoilutettavaksi.

28

kun vastaan tulee räksyttävä koira, oma vain katsoo, ei hauku ei vedä.

ehdottomasti perhoskoira, phalene tai papillon!!

suosittelen coton de tulearia. Turkissa riittää hommaa, mutta aivan ihana perhekoira!

on kuitenkin aina eläin ja lapsen arviointi- ja ennakointikyky on huomattavasti heikommat kuin aikuisen. Flegmaattisen vanhan koiran ehkä voi antaa ulkoilutettavaksi sitä selvästi heikommalle lapselle, mutta ymmärsin että ap ei ole sellaista etsimässä. Labbiksetkin voi olla 3-4-vuotiaksi aika vauhdikkaita eivätkä sovellu ala-asteikäisen ulkoilutettavaksi.

28

kun vastaan tulee räksyttävä koira, oma vain katsoo, ei hauku ei vedä.

koulutin labbistamme 10-vuotiaasta lähtien.

ei aivan vartalonmyötäinen turkki siten, että peräaukko ja muut paikat näkyvät selvästi..

Sinä joka vastasit



"Vartalonmyötäinen turkki!!! :D .."



nauroin itsekin tuolle, tarkoitin tietenkin sellaista lyhytkarvaista koiraa.. esim Jack russel tai ranskan buldoggi. Sanavalinta tais olla väärä. Sori :D



Ap

ei aivan vartalonmyötäinen turkki siten, että peräaukko ja muut paikat näkyvät selvästi..

Itse vain en pidä siitä kun lyhyt turkki, varsinkin jos töpö häntä ja pylly, killuttimet ym näkyvät selvästi.. :D

Ymmärsiköhän kukaan mitä tarkoitan..

Ap

Tipsu on nyt ykkösenä, labbis ja suomen lapinkoira ovat liian suurikokoisia rotuja.

Pitkäkarvainen labradorinnoutaja. Kun pitää huolen ettei koira vaan saa liikaa herkkuja ja ruokaa niin ei pitäis lihoakaan (vaikka rotu on siihen taipuvainen)