Vuoroin vieraissa?
Jos teillä lapsi/lapset leikkivät paljon naapurien lasten kanssa niin odotatteko, että lapset saavat leikkiä heillä myös välillä sisällä varsinkin jos itse päästätte heidät helposti sisään leikkimään? Tuli vaan mieleen kun itse olen päästänyt aina välillä sisälle leikkimään ja naapurissa ei taas päästetä koskaan vaikka lapset pyytäisivätkin ja se on nyt ruvennut itseä pahasti nyppimään . Täytyykö se sitten minunkin kieltää kun tuntuu, että lapset ovat aina vaan meillä.Kommentteja?
Kommentit (6)
Aattelin vaan, että jos kyse on vaan yhdestä naapurista, niin tiedätkö kenties syytä siihen, miksi lapsia ei päästetä sisälle? Jospa siellä joku (vauva/vuorotyöläinen/vaari) on aina just siihen aikaan nukkumassa tai jotain muuta saman tapaista, miksi sinne ei voi häliseviä lapsia ottaa sisälle?...
tietysti ymmärrän, ettei häliseviä lapsia aina jaksa ottaa mutta kun ei oteta enää ollenkaan.Kyseisessä paikassa ollaan suurimman osan viikkoa ihan kotosalla.Itse opiskelen uutta ammattia päivisin kokoaikaisesti ja tietysti siihen menee illat ja viikonloputkin ja monta kertaa olen hammasta kiristellyt kun olen yrittänyt lukea ja kauhea meteli ollut päällä.Kai sitä täytyy ruveta olemaan kanssa vaan itsekäs eikä päästää lapsia sisään kun korkeintaan tosi harvoin.Muutenkin olen vissiin ollut turhan kiltti kun olen aina muittenkin lapsia ottanut kylään kun on soiteltu, että saako tulla ja varsinkin tällaiset soittavat tietysti, mitkä ovat muutenkin kaiket päivät kotona.Välillä tuntuu siltä, että sitä kuvitellaan, että minulla on aina aikaa ottaa ja kaitsea vaikka tekemistä on yllin kyllin, itse en kyllä ole lapsiani muualle kysellyt mutta taitaa ehkä olla aika kysellä myös toistepäin.
Aika jännä, sillä itse en ikinä kehtaisi soittaa ja kysyä saako lapsi tulla kylään, vaan soitan/tekstailen/puhun nähdessäni voisiko jonkun toisen lapsi tulla MEILLE kylään. En jotensakin kehtaa oikein kutsua lastani toiselle kylään, jotkut kun eivät oikein kehtaa kieltäytyä ja voivat joutua hieman hankalaan asemaan yrittäessään keksiä tekosyitä. Eri asia on sitten nämä kaverit joiden kanssa sovin että näkisimmekö joskus (niin että aikuiset ovat mukana) ja kyselen että koskakohan sopisi ja kumminpäin on parempi - tullaanko me teille vai te meille.
Onko teillä siis suurin ongelma nuo aikuisten kesken sovitut? Kiellätkö lapsia koskaan tulemasta? Minä saatan kieltää kun lapset kysyvät, mutta kerron myös aina syyn (joskus on vauva nukkunut sisällä, joskus olemme siivonneet kun vieraita on tulossa jne.). Aikuiset eivät sitten soittele ja kysele omia lapsiaan kylään (ehkä vain kummipojan osalta tilanne on eri), vaan kyllä minä pyydän sitten lapsikavereita meille. Mutta jotkut eivät sitten pyydä vastavuoroisesti heille, vaikka ovat itse ensin puhuneet siitä että poikamme voisi tulla heille leikkimään (ja sen vuoksi olen pyytänyt sitten heidän lapsiaan meille, mutta puheeksi on jäänyt tuo toisinpäin).
Soitatko sinä sitten joskus ja pyydät lastasi vuorostaan näille ihmisille kylään, jotka soittelevat sinulle? Vai onko homma vaan toisinpäin?
Lapsille voit kai vuorostasi välillä sanoa ettei sovi tuo sisällä leikkiminen ja perustella miksi ei. Aikuisten osalta sitten kai voit pitää samaa linjaa halutessasi. Kun selittää syyn, niin toinen ei niin loukkaannukaan. Ja kun ei itse ehdota että " joku toinen kerta sitten" tai muuta vastaavaa, niin luulisi kyselyiden vähitellen vähenevän.
että saako heidän lapsi tulla meille kylään ja välillä olen todellakin joutunut kieltämään omien kouluhommieni takia tai että lapseni on ollut juuri silloin jumpassa.Itse en ole todellakaan kehdannut ehdotella muille, että voisiko lapseni tulla kylään, mutta ehkä seuraavan kerran sitten kun joku soittaa niin ehdotan, että voisiko tulla välillä sinnekin päin.Pääasiassa ongelma on nyt kuitenkin ollut lähinaapuri, joka ei siis päästä enää koskaan lapsia sinne sisälle (joskus on päästänytkin) ja tästä johtuen he ovat sitten aina meille sisälle tulemassa.Välillä ollaan kolmekin tuntia ja naapuri ei tunnu lastaan kaipailevan edes syömään välillä.Itsepähän tietysti annan olla sisällä niin pitkään, että homma menee jo kiljumiseksi ja juoksemiseksi ,että siinä sitten vika on kyllä minussa.Lähinnä tässä peräänkuulutan edes jonkinlaista tasapuolisuutta että lapset voisivat edes joskus olla sielläkin vähänaikaa ettei se ole aina minä kuka niitä lapsia vahtii.Tietysti jokaisella on oikeus päättää kuka siellä omassa kodissa vierailee, että ehkä lähinnä kaipasin täältä sellaista " tsemppihenkeä" , että minäkin osaisin olla välillä itsekäs.Sitä nyt kuitenkin ajattelee, että kun niitä lapsia on hommannut niin kyllähän heitäkin ja heidän kavereitaan täytyy ajatella ja lasten täytyy saada leikkiä muuallakin kuin ulkona.
Eli ei enää vieraita kylään ennen kun on oltu vastavuorosesti toisella häiritsemässä toisen äitiä/isää (jaa, tuskin isät paljon päivisin on kotona...?). Meillä ei ole tätä ongelmaa ainakaan vielä, koska naapurit on sen verran kaukana, ettei 1- ja 3-vuotiaita voi niille asti yksin päästää (ok-talo haja-asutusalueella). Sen sijaan naapurin kanssa nähdään hyvin usein ja kyläillään lasten kera toisillamme pari kertaa viikossa. Ja välillä jopa naapuri on katsonut omasta pyynnöstään lapsiani hetken kun olen käynyt asioilla, silloin ovat yleensä kaikki ulkona. Näin tiällä mualla...
Meillä otan isomman lapsen (eskari-ikäinen) kavereita mielelläni kylään silloin kuin meille sopii. Usein poika on myös välillä kavereilla kylässä. Ihan vuorokerroin homma ei tosin toimi, mutta niiden kavereiden kanssa joiden kanssa on enemmän, niin toimii jotenkin. Eli silloin kun lapset itse pyytävät ja keksivät kyläilyjä homma toimii, enkä jaksa niin välittää vaikkei poikamme ihan joka paikkaan kylään ole sitten vuorostaan päässyt.
Sitten on näitä vanhempia joiden kanssa sovitaan lasten näkemisestä (matkaa useampi sata metriä jota lapset eivät itse saa kulkea), niin silloin usein tuntuu että minä kutsun lapsia kylään, mutta vastavuoroista kutsua ei tule. Tällöin olen kyllä jättänyt kutsumasta jatkossa näitä lapsia - en viitsi nähdä vaivaa yksipuolisesti. Aika paljon on näissä kyläilyissä ainakin täällä näitä nihkeitä vanhempia, mutta usein näiden vanhempien lapsilla ei niin paljon seuraa olekaan, enemmän sitä on niillä lapsilla joiden vanhemmat ovat aktiivisempia näissä kyläilyasioissa.