Tapaamissopimus ja 10 kk vauva!? Miten hoitaisin? :(
Ero tuli miehen kanssa, ja minulle "jäi" lapset, 4-vuotias ja 10kk vauva.
Minä muutin pois kodistamme, mutta niinpä sitten mieskin muutti "vain ystävänsä" luokse (josta sain vahingossa tietää, esikoinen kertoi kun oli isän luona yökylässä). Muita naisia avioliiton aikana ainakin 5.
Mutta, tämä ei ollut asian ydin, vaan se, että miten sovitaan yleensä tapaamisasiat vauvojen kanssa? Kuopus siis pian 10kk, ja edelleen imetän häntä.
Miten teillä, kokemuksia?
Hieman riipoo muutenkin, antaa lapset miehelle joka jo bunkkaa jonkun 20-vuotiaan tytön luona (jonka tuntenut muutaman kuukauden). Eli periaatteessa siis tytölle lapset hoitoon. Mies varmasti jatkaa juoksujaan ja harrastuksiaan (+ tekee vuorotöitä ja opiskelee, eli aika kortilla).
Esikoinen kertoi että isin uusi kaveri kutsuu isiä urpoksi, koska sillä näkyy pippeli.. Ja mietinpä vain meidän suhteen alkua (kun seksiä oli kolme kertaa päivässä), niin näinköhän isukki uuden tyttösenkin kanssa naiskentelee samassa sängyssä kuin missä meidän vauva nukkuu (vauva siis nukkuu perhepedissä). Vitsi, ihana fundaa tämmösiä, vaikka joo, ei ole mun asiani.. :/
On kuljettanut vauvaa autossaan ILMAN kaukaloa, koska semmoista ei sattunut siihen hätään olemaan, mutta kauppaan piti päästä (itse olin silloin isääni katsomassa sairaalassa), ja muutaman kerran meidän yhdessäolon loppuaikoina kun mies katsoi lapsia, tulin himaan niin mies nukkui huoneessaan, ovi kiinni, ja lapset leikkivät keskenään; esikoinen katsoi telkkaa ja vauva (silloin 8-9kk) itkeskeli keittiön lattialla :(
Mutta, sillehän minä en mitään voi, kenen kanssa asuu, sen ymmärrän. Kauhea tilanne silti.
Kertokaa kokemuksia, millaset tapaamissopparit teillä on tehty, näin pienten lasten ollessa kyseessä (etenkin kuopuksen)?
Kiitän etukäteen!
Kommentit (10)
Mutta ihan pakko kysyä. Eikö tuosta ollut mitään vihjeitä ennen lasten hankkimista? Miksi teit vielä toisenkin lapsen tuollaiselle paskaläjälle?
esim. joka toinen yö. Tapauskohtaisesti.
Meillä iskä häipyi kokonaan, joten se siitä...
Ei 10-kuista rintaruokittavaa tuollaisen osän hoitoon kuin enintään päiväsaikaan.
Olipas taas asiallisia vastauksia :/ Meillä tilanne se, että mies jätti ennenkuin lapsi ehti syntyä ja muutti toisen naisen luokse ja heille tulossa vauva keväällä.. En tunne kyseistä naista, mutta koskaan en ole kenenkään kuullut mitään hyvää hänestä sanovan.. Ihan hirveästi ei tee mieli lasta sinne antaa jo senkin takia, että isänsä ei ole koskaan lapsen kanssa asunut eikä hänellä ole mitään käsitystä lapsen hoidosta..
Sain lapseni yksinhuoltajuuden ja tapaamiset menee niin, että ensimmäisen vuoden ajan isä tapaa lastaan minun ja lapsen kotona. Lapsi nyt 5kk. Lapsen täytettyä vuoden sovimme uusista järjestelyistä, tosin en osaa sanoa mitä ne tulevat olemaan.. Isälleen en ainakaan haluaisi lasta antaa.. Onhan tämä raastavaa, kun joudun kerran viikossa isää tapaamaan ja omia menoja sen vuoksi suunnittelemaan :/ mutta mieluummin näin ja senkin takia, että imetän useita kertoja päivässä niin lasta ei voisi edes antaa muualle hoitoon..
Meille lastenvalvoja sanoi, että kuulostaa hyvältä ratkaisulta.. Varmaan sekin osaa asiassa auttaa.. Tsemppiä!
Onhan se nyt toki ihan hirveetä joutua antamaan lapsi sen toisen VANHEMMAN hoiviin. Hassua että yhtäkkiä eron sattuessa lapsesta tuleekin vain äidin lapsi. Mielestäni ihan yhtälailla on sitä isää tarvittu lapsen tekemiseen - jos ette halua jakaa huoltajuutta jonkun kanssa niin kannattais varmaan tehdä ne lapsetkin vaikka yhdenillanjuttujen kanssa, eipä tarvii tuolloin antaa isän olla lapsen elämässä.
ap tässä... Auttavia vastauksia juu.
Sain tietää miehen kuvioista kun korttitalonsa alkoi pikkuhiljaa kaatumaan. Aika helvettiä oli viime syksy, kun ensin innolla toisen lapsenkin teimme, ja sitten sain tietää että miehelle syntynyt 2 lasta toiselle naiselle (avioliittomme aikana), ja näitä muitakin suhteita ollut. Jännä juttu, vaikka asioita kuinka peittelee ja on erinomainen valehtelija, aina se totuus tulee ilmi.
No juu, tällä viikolla on lastenvalvoja, ja etukäteen hirvittää miten se menee (mies tulee sinne myös). Mies ei suostu minulle antamaan huoltajuutta (sitä kauniisti kysyin), vain kuolleen ruumiinsa yli kuulemma. Pelottelee mua sossulla, lastenvalvojalla, poliisilla, huostaanotolla, kun olen kieltänyt etten anna vauvaa yöhoitoon ihan kelle vaan (okei, tiedän että isäkin siellä on, mutta jotenkin TODELLA vaikea tilanne kun luottamus häneen aivan täysin kadonnut + ei ota ollenkaan vastuuta MISTÄÄN, ja sitten yhtäkkiä tämä uusi tyttökaveri...)
Ja kertoo jotain tästä uudesta tsubustakin, kun tiesi miehen tilanteen (naimisissa, lapsia) muuttaessaan parin kuukauden tuntemisen jälkeen yhteen kanssaan. No joo, onneksi pääsin paskasta eroon eikä ole enää mun huolenani, MUTTA lapset...
Mua stressais aivan sikana antaa miehen tulla tänne kotiimme istumaan (ja käymään mun tavaroita läpi -tunnen hänet), koska en pystyisi paikalla olemaan ITE kun hän täällä on, olen niin täynnä vihaa häntä kohtaan, et se olisi 100% riitelyä.
Onhan se nyt toki ihan hirveetä joutua antamaan lapsi sen toisen VANHEMMAN hoiviin. Hassua että yhtäkkiä eron sattuessa lapsesta tuleekin vain äidin lapsi. Mielestäni ihan yhtälailla on sitä isää tarvittu lapsen tekemiseen - jos ette halua jakaa huoltajuutta jonkun kanssa niin kannattais varmaan tehdä ne lapsetkin vaikka yhdenillanjuttujen kanssa, eipä tarvii tuolloin antaa isän olla lapsen elämässä.
no, en ole missään vaiheessa halunnut omia lapsia itselleni ihan siitäkin syystä, että ymmärrän OMAN AJAn merkityksen, enkä halua masentua, romahtaa, saada burn-outia kun en saa lapsia hoitoon, enkä saa nukuttua kunnolla tms. Isä ON lasten isä, tottakai, eikä VAIN JOKU vanhempi, siitä tässä ei ole kyse. Vaan siitä, kuinka luotettava huoltaja hän on.
Itselläni ei tulisi mieleenkään, vaikka olisin kuinka väsynyt, mennä petiin nukkumaan, pistää ovi kiinni ja jättää vauva nelivuotiaan hoidettavaksi?? Tai syöttää vauvalle pelkkää tuttipulloa, koska puuron tekeminen on niin vaivalloista!!?!?
t. ap
Menkää lastenvalvojan puheille juttelemaan tuosta asiasta.
Minä olen noudattanut psykologien ohjeita eli yhtä monta vuorokautta vieraamman luona kuin ikävuosia.
Sillä logiikalla itse katsoisin, että 10 kk vanhalle vois olla alkuunsa päivätapaamiset vain ja kun vuosi tulee täyteen, niin sit vuorokausi ja sit vasta 2 v vanhana viikonlopputapaamisia.
Imetetty vauva voi olla poissa äidin luota yhtä monta tuntia kuin on kuukausia ikää. Ja vuoden iästä alkaen yökylässä yhtä monta yötä kuin on ikävuosia.
Otan osaa tilanteessasi, on kurjaa jos ei voi oikein luottaa toiseen vanhempaan.
Eipä muuts kuin jOOPA JOO!!!
Järki käteen ja tulppa sinne. Nyt on vaan myöhäistä!