Lue keskustelun säännöt.
Kun rakkaus ei ole loppunut mutta ero edessä.
13.01.2013 |
Eli otsikossahan se jo tulikin, rakastamme edelleenkin toisiamme mutta meillä on niin paljon erimielisyyksiä että tietä ulos ei taida enää olla. Sattuu niin helvetisti, olen ollut kerran aiemmin naimisissa ja tällöin ei rakkautta ollut enää kun ero tuli joten ero tapahtui erittäin kivuttomasti (ainakin omasta puolestani voin sanoa näin).
Mutta nyt, tunteita ja intohimoa riittää edelleen mutta kotona olo on sietämätöntä usein. Tuntuu että on pala kurkussa jatkuvasti, ahdistun jnejne. Eilen puhuimme pitkään ja istuimme kylki kyljessä ja itkin ja mies ei meinannut saada pahalta ololtaan sanaa suustaan ja piteli päätään. Tämä on ollut ilmassa jo kauan, yhteistä taivalta on 6 vuotta takana.
Miten olette selittäneet eron alle kouluikäisille lapsille? En tiedä miten pystyn heille tätä ilmoittamaan. Sattuu.
Kommentit (25)
Meillä oli sama tilanne. Menimme pariterapiaan. Se ihme kyllä auttoi. En olisi ikinä uskonut. Siellä ei tullut mitään mullistavia uusia juttuja, opimme vain puhumaan toisillemme ja ymmärtämään sekä kunnoittamaan toisiamme ja toistemme mielipiteitä ja ennenkaikkea sietämään erilaisuuttamme
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama tilanne. Menimme pariterapiaan. Se ihme kyllä auttoi. En olisi ikinä uskonut. Siellä ei tullut mitään mullistavia uusia juttuja, opimme vain puhumaan toisillemme ja ymmärtämään sekä kunnoittamaan toisiamme ja toistemme mielipiteitä ja ennenkaikkea sietämään erilaisuuttamme
Ja kauanko kävitte periterapiassa? Entä onko tilanteenne nyt hyvä? Kiitos jo etukäteen.
ap
ne erimielisyydet tulee?
Ärsytämme toisiamme välillä pelkällä läsnäololla. Mutta sitten taas on hetkiä jolloin meillä on todella mukavaa ja rentoa aikaa, niitä vaan on enää niin vähän. Petitouhut kyllä sujuvat siitä ei tosiaan kiikasta..
ap
Tätä on selvästi feikattu. Se oikea juoni on seuraava: ----- No, sehän tuli jo tossa otsikossa ja ensimmäisessä rivissä.
Mitä sä oikein hääräät? Mene suoraan asiaan. Selitä koko juttu niin kuin se oikeasti on. Se on sekä paljon vaikeampi kuin tossa selität ja sen lisäksi vielä paljon helpompi. Olet muninut niin kunnolla, että nyt sitten makaat niin kuin olet pedannut ja ihan oman käytöksesi takia etkä ollenkaan sen rakkaasi.
Sattuu niin helvetisti. No niin kyllä tietysti kun tekee tommoset emämokat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä on selvästi feikattu. Se oikea juoni on seuraava: ----- No, sehän tuli jo tossa otsikossa ja ensimmäisessä rivissä.
Mitä sä oikein hääräät? Mene suoraan asiaan. Selitä koko juttu niin kuin se oikeasti on. Se on sekä paljon vaikeampi kuin tossa selität ja sen lisäksi vielä paljon helpompi. Olet muninut niin kunnolla, että nyt sitten makaat niin kuin olet pedannut ja ihan oman käytöksesi takia etkä ollenkaan sen rakkaasi.
Sattuu niin helvetisti. No niin kyllä tietysti kun tekee tommoset emämokat.
kannattaa jättää ne arvausleikit muille, asia on juuri niinkuin kirjoitin avauksessa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se, miksi tämä sattuu sinuun nyt niin paljon johtuu myös siitä, että et ole käsitellyt edellistä eroa. Jos ei käsittele eroa niin sitä seuraavan suhteen kariutuminen on tuplasti vaikeampaa.
Toinen asia, mikä tuli kirjoituksesta intuitiivisesti mieleen on se, ettet sinä puhu rakkaudesta, vaan riippuvuudesta. Rakkaus ei aiheuta pahaa oloa, riippuvuus aiheuttaa.
Sopisiko teille etäsuhde? Tyyliin Halonen&Arajärvi, että ette olisi liian lähellä toisianne?
se, miksi tämä sattuu sinuun nyt niin paljon johtuu myös siitä, että et ole käsitellyt edellistä eroa. Jos ei käsittele eroa niin sitä seuraavan suhteen kariutuminen on tuplasti vaikeampaa.
Toinen asia, mikä tuli kirjoituksesta intuitiivisesti mieleen on se, ettet sinä puhu rakkaudesta, vaan riippuvuudesta. Rakkaus ei aiheuta pahaa oloa, riippuvuus aiheuttaa.
Sopisiko teille etäsuhde? Tyyliin Halonen&Arajärvi, että ette olisi liian lähellä toisianne?
Tämä eka avioliitto oli lyhyt ja iso virhe ja tunteet kuolivat nopeasti ja olin jo käsitellyt tunteeni kun varsinainen ero sitten tuli eteen. Päivääkään een ole sitä katunut.
Mutta tässä tapauksessa tiedän että tulen katumaan koska tunteita on :( Mutta en voi myöskään elää näin eikä mieskään. Voi olla että olemme riippuvaisia niinuin sanoit, ahdistuksen tunne on valtava tälläkin hetkellä, oksettaa ihan :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pariterapia varmaan selvittäisi teidän tapaanne kommunikoida toistenne kanssa, ja kun kerta rakastatte toisianne kovasti niin varmaan motivaatiota suhteen parantamiseen on!
Typerää tällaiset ruikutuksen "rakastamme toisiamme mutta pakko erota, yhyy, mitä tehdään" Suomi on täynnä erilaisia auttamistahoja, joten pitää olla tyhmä tai yksinkertainen jos ei ole kummankaan mieleen hakea ammattiapua ongelmiin.
Laita nyt jo asiat oikeaan järjestykseen ja kerro miten kaikki oikeastaan tapahtui. Kirjoituksesi alkaa olla myös sekava, koska juttusi on niin, niin feikki eikä edes mikään provo.
Just! Että oikein Halonen ja Arajärvi malliksi. Kyllä, kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos teillä on kovin erilainen tapa ilmaista asiat, toinen tulkitsee toisen esittämät asiat siten, että aina tulee riita.
Mutta eipä se välttämättä auta, jos luottamus ja kunnioitus puuttuu, on huono jatkaa. Onko ap luottamusta ja kunnioitusta, jos ei, miksi?
tilanteeseensa. Sitten ihmetellään kun ero tuli vaikka kaikkemme tehtiin. Siinä se on mukava elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero oli välttämätön, vaikka rakkautta ja seksiä piisasi. Jälkeenpäin ajatellen ratkaisu oli molemmille täysin oikea, olemme kumpikin saaneet paremman elämän ja paremmin itsellemme sopivat kumppanit eron jälkeen. En ole katunut eroa hetkeäkään enkä usko, että exäkään on.
Rakkautemme oli voimakasta (seksi)riippuvuutta. Saimme sen katkaistua vasta muuttamalla tarpeeksi kauas toisistamme. Sitä ennen on-off-suhde jatkui aina vaan - menimme sänkyyn joka kerta, kun näimme toisistamme vilauksenkin.
Mies sai työn muualta ja muutti niin kauas, että tiesimme, ettei meillä ole varaa kulkea sitä väliä kovin kauan. Se toimikin, mutta silti vei vielä vuoden ennen kuin ero oli tosiasia ja aloimme kumpikin suuntautua muualle. Itse löysin uuden kumppanin vasta noin 3 vuoden kuluttua, mies noin vuoden kuluttua.
Koska ap:llä on lapsia, tilanne on huomattavasti hankalampi. Jos riippuvuus on vahva, se ei ehkä katkea ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä eikä heidän takiaan tarvitse enää olla tekemisissä.
Ero oli välttämätön, vaikka rakkautta ja seksiä piisasi. Jälkeenpäin ajatellen ratkaisu oli molemmille täysin oikea, olemme kumpikin saaneet paremman elämän ja paremmin itsellemme sopivat kumppanit eron jälkeen. En ole katunut eroa hetkeäkään enkä usko, että exäkään on.
Rakkautemme oli voimakasta (seksi)riippuvuutta. Saimme sen katkaistua vasta muuttamalla tarpeeksi kauas toisistamme. Sitä ennen on-off-suhde jatkui aina vaan - menimme sänkyyn joka kerta, kun näimme toisistamme vilauksenkin.
Mies sai työn muualta ja muutti niin kauas, että tiesimme, ettei meillä ole varaa kulkea sitä väliä kovin kauan. Se toimikin, mutta silti vei vielä vuoden ennen kuin ero oli tosiasia ja aloimme kumpikin suuntautua muualle. Itse löysin uuden kumppanin vasta noin 3 vuoden kuluttua, mies noin vuoden kuluttua.
Koska ap:llä on lapsia, tilanne on huomattavasti hankalampi. Jos riippuvuus on vahva, se ei ehkä katkea ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä eikä heidän takiaan tarvitse enää olla tekemisissä.
sepä se, lasten takia tämä tilanne tekee vielä enemmän ahdistuneen olon..Samaan aikaan ikävöin miestä mutta kun tiedän että hän on tulossa kotiin tulee ahdistunut olo. Eikä se todellakaan ole normaalia :(
ap
ilman miestä vaikka toisaalta haluan olla ilman häntä. En ota enää omasta olostani tolkkuakaan :(((
ap
eroatte niin ainakin kannattaa olla tosiaan yksin ilman miestä kunnes selvität itsellesi kuka olet ja mitä haluat esim. parisuhteesta niin et ajaudu koko ajan väärästä miehestä toiseen. Eikä lapsia ole pakko tehdä jokaisen kanssa, siitä vasta sitten ongelmia tuleekin.
eroatte niin ainakin kannattaa olla tosiaan yksin ilman miestä kunnes selvität itsellesi kuka olet ja mitä haluat esim. parisuhteesta niin et ajaudu koko ajan väärästä miehestä toiseen. Eikä lapsia ole pakko tehdä jokaisen kanssa, siitä vasta sitten ongelmia tuleekin.
ja usein mietinkin että ehkä mua vaan ei ole tarkoitettu olemaan kenenkään kanssa. Ehkä en vaan pysty olemaan parisuhteessa tai olen vaan valinnut väärät miehet..
ap
Mutta mä alan olla vahvemmin sitä mieltä ettei musta ole parisuhteeseen. Ja jollain tapaa olen nyt riippuvainen miehestä ja hyvästä seksistä ja läheisyydestä vaikka ahdistaakin. No mies käski miettimään asiaa rauhassa mutta toivoi saavansa vaimonsa "takaisin".
ap