Te jotka olette eläneet 1980 luvun, millaista aikaa se oli?

Popcorn

Kiinalainen

Hampparit

Pizzat

Jupit

Olin Radio Cityn avjaisissa ja juovuksissa kirjoitin tekstigeneraattorilla tekstejä info monitoreihin, tekstejä siteerattiin sitten seuraaan aamun Hesarissa, ministeri xxxx sanoi vapaasta .....



Sorry ministeri ja valtiovalta, ettehän te niin sanoneet vapaasta ..

Synnyin 80-luvun alussa hyvin hyvin nuorena. Eli en muista alkupuolesta mitään.

Ja toinen puoli kyseisestä vuosikymmenestä oli kohdallani ilmeisen perseestä, koska en siitäkään muista mitään. Sen puoleen 90-luvustakaan...

Eiku hei, olihan meillä Nintendo =D

Pornossa oli vielä vähän luonnonmukaisuutta.

Miehet normaaleja, kainalo- ja munakarvat sentään



http://www.tube8.com/erotic/vintage-classics-movie-xxx-classic-sister-d…

eli olen lapsuuteni elänyt 80-luvullä.



Muistan samaa kuin 70-lukuketjussa, elämä oli lapselle vapaata. Päivät pitkät juostiin avaimet kaulassa ulkona, ja kivaa oli.



Mä olen käynyt eskarin ja iltapäiväkerhookin jouduin, tosin se sain lopettaa ekan puolen vuoden jälkeen kun inhosin sitä. Kesät ekalta alkaen olin kotona vanhempien ollessa töissä.



Telkkarista tuli Pätkis(?), joka oli siis oli piirrettyjä. Lisäksi muistan Dallasin, Dynastian, Colbyt, Bill Cosby show:n ja Falcon Crestin.



80-luvun alkua en juurikaan muista, loppua kyllä. Muistan kun meille tuli videot :) Se se vasta oli hienoa. Meidän perheessä tuli viimeisten joukossa kaveripiirissäni. Autolla tai junalla kun matkattiin perheemme kissa sai oleilla ilman koppaa. Junassakin sai istuksia omalla penkillä.

Musiikki oli enimmäkseen todella kamalaa, vaatteet järkyttäviä, oli esim. neonvärisiä kamalia toppatakkeja ja pipoja, lepakkohihoja ja olkatoppauksia. 80-luvun alussa oli muotia Diana-kampaus ja sen jälkeen hirveät pörröpehkot. Käytettiin sähkönsinistä kajalia ja ripsaria. Korvissa oli isot renkaat.



Telkkarissa meni Dallas ja Dynastia, sitten oli Hittimittari ja Miami Vice. Urheilussa doupatut ja verenvaihdossa käyneet hiihtäjät toivat kasapäin mitaleja. Matti Nykänen ja muutkin mäkihyppääjät toivat kultaa niin paljon, ettei aina jaksanut oikein seurata kisoja, kun ei niissä ollut mitään jännitystä. Nuoret lukivat Suosikkia ja keräsivät niistä julisteita, laulunsanoja ja taskupokkareita :).



Perunan ja kastikkeen rinnalle tuli koko ajan uusia ruokia, erilaisia broileriruokia riisin kera, kiinalaista, pizzat ja hampurilaiset yleistyivät. Kaikilla oli enemmän rahaa käytössään ja sitä myös käytettiin. Säästäminen ja esim. tavaroiden korjaaminen unohdettiin ja tilalle tuli tuhlaaminen ja kertakäyttökulttuuri, joka ikävä kyllä edelleen jatkuu.



Väritelkkarit yleistyivät, samoin tiskikoneet ja ulkomaan matkailu. CD-levyt tulivat, kuten myös videot. Yleensäkin ihmiset alkoivat täyttää elämäänsä ja kotiaan tavaralla. Kyläily väheni, harrastukset lisääntyivät. Tietokoneet alkoivat hiljalleen yleistyä.



En kaipaa kasaria, vaikka elin silloin nuoruuttani. Silloin alkoi kaikki mielettömyys, tuhlailu, yli varojen eläminen jne. En silti haikaile kauas menneisyyteen, on hyvä, että nykyään ollaan avoimempia ja suvaitsevaisempia, mutta jotain hyvääkin menetettiin. Jospa tasapaino vielä joskus löytyisi?

Olen syntynyt 80-luvun alussa. Muistan, että kaveriporukassa ei kilpailtu leluilla tai merkkituotteilla lapsena. Elämä oli tasa-arvoisempaa. Terveyskeskukset ja muu julkinen sektori toimi.

Nykyään isovanhemmat ovat paljon enemmän mukana lastenlasten elämässä, mikä on hyväkin asia. Silloin päiväkotia pidettiin parhaana vaihtoehtona.

Money for nothing and chicks for free.

Jokaisella pikkukylällä oli oma pikkukauppa, osalla oli siinä yhteydessä grilli ja tankkauspistekkin. Ala-asteelaisten suosiossa oli disco 80-90 luvun vaihteessa, ja niitä discoja järjestettiin kylien nuorisoseurantaloilla. Joka kylällä oli oma nuorisoseurantalonsa. Kirkonkylän NS talolle äiti päästi vasta 15 vuotiaana. Järjestettiin kotibileitä.

Huoltoasemat olivat juuri sellaisia kuin tankki täyteen ohjelmassa.

Lihatiskiltä ostettiin lauantai makkaraa ja jauhelihaa. Jauheliha tehtiin siinä lihatiskillä käsin veivattavalla metallisella lihamyllyllä.

Lapset ostivat 5 mk irtokarkkipusseja, lätkä-jäätelöä, jeppis limujäätä ym.

Jostain syystä nuo 70-luvun muistelut kuulostivat ihan tutuilta, vaikka olen silloin ollut pieni. Easybeasy-puku, Stiga ja häntähattu oli minullakin, ja kiskalta ostettiin irtokarkkeja.



80-luvulla käytiin Mallorcalla ja kierreltiin Suomessa leirintäalueita kesälomalla. Koulujen loma-aikoina juoksenneltiin kavereiden kanssa päivät milloin missäkin, ja vanhemmat nähtiin sitten illalla. Eipä ollut kännyköitä tai mikrosiruja käsivarressa. ;) Välillä juostiin karkuun itsensäpaljastajia metsissä.



Autoissa ei tarvinnut käyttää turvavöitä, mutta ravintolasta saatettiin heittää lapsiperhe ulos tietyn kellonajan jälkeen. Muistan, että minun piti olla hiljaa ja teeskennellä pirteää, ettei tarjoilija olisi huomannut minua.



Ihmiset heittelivät karkkipapereita maahan ja tupakkaa poltettiin.



Telkkarista tuli Tohtori Sykerö, Tao Tao, Piilomaan pikku aasi ja Pelle Hermanni.

Elämä oli verkkaista ja monella alalla oltiin ihan metsäläisiä.

Rumilta ja mauttomilta.

...ja kaikki ovat silloin eläessä tuntuneet "ihan tavallisilta", ei mitään erityistä.



Näin jälkikäteen voisi ehkä sanoa että 80-luku oli viatonta ja rauhallista aikaa. Ajateltiin että asiat kehittyvät pikkuhiljaa kohti aina parempaa - ei ollut vielä nykyistä ilmastonmuutoksen ja kotinurkillakin näkyvän eriarvoisuuden kasvun ja globaalin pakolaisuuden tuomaa tunnetta, että maailmalla menee oikeastaan ihan helvetin huonosti.

olen vanha täti tähän ketjuun ja koko palstalle, olen syntynyt -64. 80-luvu olisi periaatteessa iän puolesta ollut minun nuoruuttani, varhaista aikuisuuttani, mutta ei mennyt ihan niin...



Työpaikat ja nousukausi oli etelässä, ei siellä pohjoisessa missä minä asuin. Työpaikat olivat työllisyystukitöitä, kouluttamattomalle ainakin. Ammatinvalinnan ohjaus ei ollut samanlaista kuin nykyään, missä todella yritetään etsiä jotain järkevää nuorelle,

minulle esim. sanottiin, että josko menisin toiselle puolen suomea, sisämaan tyttö, uuteenkaupunkiin saabin tehtaalle verhoilijaksi - kävin työkkärissä kyselemässä ihan neuvottomana että kun haluaisin opiskella, ammattiin, mutten tiennyt mitä ja mihin..



olin juuri täyttänyt 20 v kun ensimmäinen muksu syntyi ja elämä oli pienessä pitäjässä ja aika verkkaista.

Lapset olivat vapaasti, reviiri laaja. Lapset voi jättää itskseen kotiin tai pihalle, kun meni kylälle kauppaan. Turvallista, huoletonta. Kylään mentiin ilman ennakkovaroitusta.



Siinä ympäristössä kaikki tehtiin itse. Pulla, keksit, ruoka, vaatteetkin.



Housun vyötärö oli korkealla, lahkeet kapeat ja sitten valkoiset sukat ja avokkaat. Leveät hihat, olkatoppaukset. Ja ne hiukset... minun aikuiset lapseni löysivät valokuvia, joissa he oliat pieniä ja minä nuori - ja ulvoivat naurusta minun hiuksilleni, niskatukka ja peroksiidi-blondi. Niin, ja McGaiver tuli telkkarista! ja ne ihana lasten ohjelmat!

Ajateltiin että asiat kehittyvät pikkuhiljaa kohti aina parempaa - ei ollut vielä nykyistä ilmastonmuutoksen ja kotinurkillakin näkyvän eriarvoisuuden kasvun ja globaalin pakolaisuuden tuomaa tunnetta, että maailmalla menee oikeastaan ihan helvetin huonosti.

Elin silloin nuoruuttani, musiikki oli parempaa kuin koskaan sen jälkeen, värikkäät vaatteet tulivat muotiin, permikset yms, kaikki oli hienoa.

Mielestäni 70-luku ja 90-luku ovat olleet paljon synkempiä aikoja.

Hyvää aikaa se oli myös nuorelle aikuiselle.

Tekniikka ym. oli jo kehittyneempää kuin edellisellä vuosikymmenellä, eli ihan tarpeeksi. Ei kuitenkaan vielä niin pitkälle ja kaupallistunut kuin seuraavalla vuosikymmenellä.

muutenkin asiat sujuivat mutkattomasti hyvinvointivaltiossa



esim 2500 mk sain työvoimatoimistosta muuttoavustusta, jolla rahalla ostin lundiat asuntooni

eli töitä oli niin paljon, että hanttihommia (toimistotöitä yms.) sai päivän varoitusajalla. Sain 19-vuotiaana 80-luvun lopussa 5000 markkaa kuussa palkkaa (brutto), mutta kaikki oli kallista: micmacin paita oli 300 mk (silloin ei ollut mitään halpaketjuja Suomessa lähinnä se oli pukeva tai micmac) ja tuoppikin maksoi 20 mk.

Telkkarista tuli sky channel ja music box, ihania musavideoita.

Drinksu kädessä ei saanut kävellä baarissa, aids oli vasta tuloillaan ja Tavastian yläkerran Backstage-baarissa vietettiin kaikki vapaa-aika.

Koska Suomesta ei saanut juuri mitään ja täällä oli kauheasti juntteja niin matkoja esim. Lontooseen arvosti aivan eri tavalla kuin nykyään. Sitä paitsi silloin siellä oli halpaa!