Raivostuttaa tällainen asia tällä palstalla ja muuallakin

Kun mies ei osallistu esim. kotitöihin tai lastenhoitoon, syytetään naista, että hän on arvostellut miehen tekemisiä ja antanut miehen ymmärtää, että itse tekee kyseisen asian paremmin, jolloin siis tästä on ilmeisesti suora seuraus se, että mies ei enää osallistu eikä tee mitään. Ja naisen vika. Onhan se mies yrittänyt, voi toista!



Varmaan jollekin tulee yllätyksenä, mutta on myös olemassa tilanteita, jolloin on pakko puuttua miehen tekemisiin ja korjata niitä.



Esimerkkinä meiltä pari tapausta: en ollut kotona, mies oli lähtenyt lapsen kanssa ulos, mikä sinänsä on loistava asia. Tulin kotiin samaan aikaan kuin mies ja lapsi ja kauhistuin, kun riisuin lasta, lapsella oli haalarin alla vain t-paita ja pitkät kalsarit! Pakkasta oli -20 astetta! Olisitteko te tässä asiassa vain ajatelleet, että no hyvä sentäs kun mies vei lapsen ulos, tehköön jatkossakin tavallaan? Mä kyllä sanoin erittäin painavasti miehelle, miten lapsi tulee pukea, ja tietenkin vielä ihmettelin tähän päälle, että miten edes kuvitteli että lapsi tarkenisi?



Toinen asia: lapsi taas miehen kanssa kotona, tulen kotiin kolmen maissa ja kysäsisen, mitä lapsi on syönyt. Vastaus: söi aamulla muroja klo 8.00. Eikä muuta. Mies ei ollut siis edes tarjonnut lapselle mitään. Olisiko tyydyttänyt teitä?



Tai kolmas asia: vähän kuin edellinen, mutta lapsi nyt saanut ruokaa, tosin saamansa ruoka on ollut tällainen; aamupalana suklaamuroja, lounaana makkaraperunat grilliltä, välipalana suklaavanukas. Ja taas olisi vaan tietäväinen palstamamma silitellyt miehensä päätä ja ollut onnellinen, että tämä kuitenkin osallistuu lastenhoitoon?