Kaksikielisten lasten vanhemmat!
Mitä kieliä lapsenne puhuvat? Onko jompikumpi kielistä vahvempi? Puhuuko kumpaakin kieltä sujuvasti ja ymmärrettävästi? Oliko puhumaan oppiminen hitaampaa kuin ikätovereilla?
kiitos jos vastasit :)
Ja ennen kuin joku kirjoittaa, että ei mun lapsella ole suussa kuin yksi kieli, niin hahaha, oletpa hauska.
Kommentit (11)
Mielestäni yhtä vahvasti, mutta voi olla että ruotsi koulukielenä ajaa jossain vaiheessa hieman suomen ohi.
Onnentyttö
no meillä oppi poik apuhumaan ihan samaan aikaan kun ikätoveritkin. Ruotsi tällä hetkellä vahvempi, mutta käy ruotsinkielisessä tarhassa. Itse puhun pojalle pelkästään suomea. Itsekin olen kaksikielisestä perheestä, ja aina puhunut molempia yhtä hyvin ja varhain. Det är underbart att vara tvåspråkig!
Puhe alkoi hieman hitaammin kuin keskimäärin, tosin läpäisi ihan hyvin neuvolan 2v testit suomeksi. On alusta asti puhunut molempia. Vahvempi kieli on vaihdellut alkuun suomi, isän hoitovapaan aikoihin englanti kiri kiinni, kerho vahvisti suomea, engl. päiväkodissa sanavarasto kasvanut suomen ohi.
Kotona lastenohjelmat, pelit ja kirjat on lähinnä englanniksi, kun ympäristö muuten tukee sitten enemmän suomea.
Meille tulossa suomalais-hollantilainen lapsi, ja ajattelinkin että kotona täytyy panostaa hollantilaisiin kirjoihin, peleihin ja lastenohjelmiin, kun muuuten kuulee paljon suomea. Puhutaan hollantia keskenämme, joten se toivottavasti edes hiukan tukee hollanninkielen oppimista.
Mutta asumme Saksassa (pysyvästi) joten lapset tulevat kaksikielisiksi (elleivät jo ole)
Kaikkea helpotti se, että molemmat lapsemme osasivat lukea ja kirjoittaa suomea sujuvasti sieltä muuttaessamme. Tästä huolimatta etenkin nuoremmalla suomen kirjoitus hieman kärsi ja suomen puheeseen tulee välillä saksan rakenteita tai suoria käännöksiä.
Pojan vietnamilainen luokkakaveri on syntynyt täällä ja vaikka vanhemmat puhuvat vietnamia, ei kaveri puhu sitä (ymmärtää kyllä) Lisäksi eräässä tuttavaperheessä on toinen vanhemmista suomalainen ja toinen saksalainen. Lapset ovat asuneet koko ikänsä Saksassa ja osaavat kyllä suomea, mutta melko huonosti ja parin viime vuoden aikana selvästi huonommin.
Venäläinen työkaverini sanoi, ettei hänen tyttärensä venäjä olisi muuttunut miksikään reilun vuosikymmenen Saksassa asumisen jälkeen.
Kaksikielisyys ei ole mielestäni läheskään taattua, vaikka kotona puhuttaisiinkin tiettyä kieltä. Joskus myöhäisemmalla iällä oppiminen saattaa helpottaa sitä, että kirjallinen osaaminen molemmista kielistä pysyy/muodostuu vahvaksi.
Itse uskoisin (tai toivoisin), että omat lapsemme koulun loputtua viimeistään puhuvat (ja kirjoittavat) natiivin tasolla saksaa. Aksentti saattaa jäädä. Oma hommamme siinä välissä on ylläpitää suomen osaamista, jotta äidinkieli ei unohtuisi.
Meille tulossa suomalais-hollantilainen lapsi, ja ajattelinkin että kotona täytyy panostaa hollantilaisiin kirjoihin, peleihin ja lastenohjelmiin, kun muuuten kuulee paljon suomea. Puhutaan hollantia keskenämme, joten se toivottavasti edes hiukan tukee hollanninkielen oppimista.
ja kumpikin sittén puhuu äidinkieltään lapselle. Sinun ei pidä missään nimessä puhua hollantia lapselle ellet puhu sitä äidinkielen veroisesti!!! Meillä minä puhun tytölle suomea (kuten suurin osa minun suvustani), lapsen isä taas puhuu ruotsia, kuten lapsen päivähoidossa kaikki (ja myöhemmin sitten koulussa). Lapsi (alle 2v) puhuu molempia kieliä, tosin on puhunut vasta alle puoli vuotta, ja osaa jo usein miten tehdä eron kenelle puhuu mitäkin kieltä..
Lapset (5 ja7v) puhuvat todella hyvin molempia kielia. hollanti hieman vahvempi, mutta ero ei ole suuri. Kotimaamme on Belgia. Mina puhun lapsille vain suomea, mies hollantia ja kotokuelena on hollanti ja englanti. Lasten koulukieli on hollanti.
Molemmat lapseni oppivat åihumaan verattai myohaan ( kunnolla vasta noin 2,5 -3 iassa) mutta sitten puhetta alkoikin tulla tasaiseen tahtiin molemmilla kotimaisilla(tassa rapauksessa siis suomeksi ja hollanniksi).
virallisesti heidän äidinkielensä on englanti (molemman vanhemmat suomalaisia.) Ja se on vahvempi heillä. Muutimme muutama kk sitten suomeen ja lapset jatkavat koulujaan englanniksi, mutta toivon ympäristön vavistavan suomen kieltä.
Esikoinen oppi puhumaan suomessa, sen jälkeen lähdettiin maailmalle. Toinen lapsi aloitti puhumisen hyvin varhain kolmella kielellä (alle 1v) kolmas mun mielestä verrattain myöhään (suomen neuvolan mukaan ihan ajallaan.) mutta 5 vuotiaana luki ja kirjoitti sujuvasti englantia ja luki suht sujuvasti suomea ja kirjoitikin jonkin verran. Neljäs alotti myös varhain puhumisen 3 kielellä, yksi tosin heikompi kuin muut.
Kaikki lapset puhuvat 3-4 kieltä. Englanti vahvin, suomi hyvänä kakkosena ja muut kielet vahvistuu ajan kanssa.
Muistakaa vain, että lapsille pitää puhua sinnikkäästi omaa äidinkieltään.
Asuinmaan kieli on bulgaria, ja naapureiden ja muiden ystävien kesken puhutaan englantia. Lapsi on nyt 3v2kk ja suomi ja ruotsi ovat aika tasaveroisia. On vielä kotihoidossa ja puhuu äidin kanssa päivisin suomea, mutta perheen yhteinen kieli, siis silloin kun isä on paikalla, on ruotsi. Bulgariaa lapsi tuntuu ymmärtävän jonkin verran, mutta ei puhu sitä, englantia taas puhuu joitakin sanoja muiden lasten kanssa, mutta aikuisille ei koskaan vastaa englanniksi, eikä varsinkaan äidille tai isälle, jos jotain porukassa sattuvat englanniksi kysymään - katsoo vaan ilmeellä, että "puhu kunnolla!". :)
Suomi on ollut vahvempi, mutta nyt kun ovat englanninkielisessä eskarissa ja koulussa, enkku on vahvistunut hurjasti.
Puhumaan oppiminen oli molemmilla normaalia tai jopa nopeaa. Eka lapsi alkoi puhua englantia vasta kolmen vuoden paikkeilla kunnolla, vaikka ymmärsikin sitä. Kakkonen aloitti aikaisemmin.