Mies ilmoitti, ettei jää isyyslomalle

Et siis ole kohtuuton

heti lapsen synnyttyä on musta tosi tarpeellinen sitten, kun niitä muksuja on enemmän kuin yksi. Sitä isää tarvitaan, että isommille lapsillekin riittää aikaa, kun se vauva syö aika kauan, äiti on vauvan lumoissa jne ja väsynytkin. Silloin, kun eka syntyy sillä ei ole niin väliä. Musta oli itse asiassa helpotus, kun mies meni töihin, että sain rauhassa lähteä muodostamaan arkirutiineja, jotka sopi mulle ja vauvalle ilman että piti ottaa mieskin huomioon. Meillä ainakin kesti jonkin aikaa (puoli vuotta), että mies tajusi uuden perhedynamiikan. Ja kyllä on ihan hyvä mies ja vielä parempi isä ollut kaikki nämä vuodet sen jälkeen, kun homman hokasi.

Sektiosynnytykset ja muut isot ongelmat ovat tietysti sitten asia erikseen.

ettei mies pitänyt isyyslomaa. Se olis musta kyllä ollut ihan kiva, mutta se ei vaan miehen töiden takia onnistunut.



Mies (av:lla paljon parjattu yrittäjä) otti vastaan työn, joka alkoi tosi intensiivisenä jo ennen äitiysloman alkua ja jatkui muutaman kuukauden esikoisen syntymän jälkeen. Ymmärsin tilanteen oman perheemme kannalta hyvin. Ymmärsin myös sen, että ottamalla työtiöauksen mieheni takasi toimeentulon myös kuudelle firman listoilla olevalle isälle. Näistä perheistä kolmessa äiti oli hoitovapaalla. Ei tarvinnut mammojen mennä töihin ;)



Ei ne asiat aina niin yksioikoisia ole, vaikka av:lla siltä usein tuntuukin.



Lisäyksenä vielä, että jos jotakin olisi mennyt pieleen... en tiedä, onneksi ei mennyt. Seuraavassa synnytyksessä sitten meni - mutta ne on asioita, joihin se isyysloma tai sen pitämättäjättäminen ei vaikuta millään tavalla.



Tsemppiä ap:lle! Olet ihanassa tilanteessa. Odotat tervettä vauvaa ja miehelläsi on töitä. Miehesi myös haluaa turvata teille taloudellisesti vakaamman elämän. Siis ihan vilpittömästi. Yritä nähdä tilanteen valoisa puoli, saathan kuitenkin rakastamasi miehen lapsen (jonka geeneistä muuten puolet on miehesi, joten alahan totutella...)

j mun mies ilmoitti ett nyt eiole hyvä aika lähteä synnyttämään kun menettää muuten viikonlopun palkan ja kaikki lisät. On ne vain ihme tyyppejä, ei voi muuta sanoa. Ilmoitinkin että menen yksin synnyttämään enkä ilmoita hälle töihin, jos alkaa syntymään. Siinäpähän sitten miettiköön.

hänen kanssaan (kuten myös tuoreen äidin kanssa) ovat tärkeämpiä kuin ura ja projektit töissä. Onneksi itse olen osannut valita oikein.

Onneksi mulla on itselläkin aivot ja en arvoita miestäni vain sen mukaan, milloin on isyyslomansa pitänyt. Pelkkä fyysinen läsnöolo kun ei takaa mitään. Niin, ja kyllä meillä ekan kohdalla mies jäi heti isyyslomalle vauvan synnyttyä. Mutta jos vauva olisi syntynyt etuajassa tai "ajallaan" eikä mennyt 2vk yli la:n ei mies olisi jäänyt isyyslomalle heti vauvan synnyttyä, koska ei yksinkertaisesti töiden vuoksi olisi pystynyt. Kakkosen kohdalla piti isyysvapaan vasta vauva ollessa 5kk (tosin kesäloma oli alle 1kk vauvan synnyttyä) ja jälleen isyysvapaan ajankohta oli aikataulutettu työn mukaan. Minusta työ ja perhe eivät ole toisiaan poissulkevia asioita vaan pikemminkin ne tulee nähdä toisia tukevina asioina. Töistä saadaan taloudellinen turva ja oma sosiaalinen verkosto. Ja kun itse ajattelet työnantajaa etkä vain "minä, minä, MINA HALUAN...", niin ehkä työnantajakin ajattelee joskus sinua. Näin ainakin meillä molemmilla miehen kanssa. Otamme työt huomioon aina, kun mahdollista erinäisissä tilanteissa, mutta myös työnantaja on aina molemmilla tarpeen tullen joustanut henkilökohtaisen elämämme niin vaatiessa.

Esimerkiksi navettaan ei välttämättä saa lomittajaa, joten pitää valita eläinsuojelurikos tai vauva.

ei tietoakaan. Pärjäähän sitä, jos haluaa. Oli koliikkivauvaain, mutta nukuin, kun pystyin.

Mies tekisi etätöitä kotona isyysloman ajan. Sulla olisi joku kotona turvana ja mies näkisi vauvan ekat päivät.

Iloimttaisin miehelle, että katsotaan synnytyksen jälkeen missä henkisessä ja fyysisessä kunnossa olen. Jos MIUSTA tuntuu, että tarvitsen apua ja et todellakaan voi jäädä kotiin auttamaan, niin äitini tulee meille kahdeksi viikoksi avuksi.

parisuhdetta ja isän suhdetta pieneen nyyttiin, kun esim. ensimmäinen viikko kotona synnäriltä tullessa vietetään yhdessä perheenä.



Se on myös nykyaikaa, että mies osallistuu ja miehesi on kai joku juntti, jos ei tätä tajua. Ei ennusta hyvää avioliitolle.

Minä ainakin koin miehen kotona olon suureksi henkinen tueksi ja turvaksi. Ensimmäiset viikot romahtelin hormonien ansiosta mitä pienimmistä syistä, imetys takkuili ja kaikki oli niin uutta ja olin epävarma. En nyt aliarvioi käytännön asioissakaan auttamista - alatiesynnytyksestä huolimatta olin erittäin kipeä, sillä repesin pahasti.



Mielestäni mikään työ ei ole niin tärkeää, ettei ehtisi tukea äidin ja vauvan ensitaivalta. Edes viikkoa.

Ja ei, minua ei kiinnosta, miten menneinä hyvinä aikoina pompattiin suoraan saunasta pellolle nyytti kainalossa. Jos on pakko pärjätä, niin pärjää, mutta tuskin kukaan pyykkejäkään vapaaehtoisesti käsin pesee vain siksi, että se on mahdollista..

Ihan tosissani kysyn. Vai ajattelitko, että isä ottaa vauvan, lähtee sen kanssa kylille ja sinä saat levätä?



Oikeasti ne ensimmäiset viikot on äärettömän tylsiä eli varatkaa edes tarpeeksi taivaskanavia ja netflix sekä konsolipelejä, että on jotain tekemistä.

Neljäs tulossa eikä pidä nytkään.



Varsinkin esikoisen kohdalla se oli tylsää olla vauvan kanssa kotona. Oikeasti riitti se, että mies töiden lomassa/jälkeen vietti aikaa vauvan kanssa ja opetteli.

Miehelläni ei siis ole säännöllistä työaikaa.

on ihan selvää, että isä, joka hoivaa vauvaa ensimmäiset viikot, kun siihen mahdollisuus on, nimenomaan TOIMII paremmin kuin isä, joka ei pidä isyyslomaa vauvan synnyttyä.

Kokonaisuutena kumpikin isä voi olla loppujen lopuksi yhtä hyvä tai jälkimmäinen voi olla lopulta parempikin. Mutta tuossa asiassa isä nro 1 tekee paremmin.

hänen kanssaan (kuten myös tuoreen äidin kanssa) ovat tärkeämpiä kuin ura ja projektit töissä. Onneksi itse olen osannut valita oikein.

Ihan älytöntä sanoa, että isä joka on ensimmäiset päivät äidin ja lapsen kanssa toimii muka jotenkin oikein tai paremmin. Ihan yhtä tärkeää, että perheellä on ruokaa pöydässä, katto pään päällä ja asiat kunnossa. Kun rahaongelmat alkavat ei kellään ole kivaa. Yleensä.

Ei tämä ole mikään joko tai kysymys. Jokainen toimii tyylillään.

perheeseen syntyy ensimmäinen vauva ja isä ei aio olla päivääkään poissa. Vaan tekee jotain pilipali projektia. (Onhan pääministerikin kyennyt olemaan poissa töistä vauvan synnyttyä.)



Esim. viikko nyt ja loput kesäloman yhteyteen.



Minun mielestä miehen tehtävä olisi ollut ilmoittaa, että häntä ei sen verran perhe kiinnosta, että aikoo olla koko ajan töissä. (Oletus arvo on, että jäädään isysslomalle.)



No tilanne ei ole kokonaan menetetty. Monista miehistä tulee kunnon isä, mutta se vaan vie aikaa (vuosia).

Eikä tarkoita sitäkään, että olisi jotenkin huonompi isä kuin se joka pitää isyysloman :D

Kyllä normaalilla tunneälyllä ja tunteilla varustettu mies iloitsee isyydestää ja MIELELLÄÄN haluaa jäädä isyyslomalle hoitelemaan vauvaa!

Minkälainen retkuperse pitää projektia kalliimpana ja tärkeämpänä kuin oma esikoinen?



Nyt ei kyllä kaikki ole kunnossa tämän miehen kohdalla.Oma kokemus kahdesta omasta miehestä(meillä uusioperhe) ja muistakin lähelläolevista että varmasti haluavat sen pitää.



Kyynisyys nostaa päätään ja tekis mieli sanoa että miehellä on suhde töissä,ei raski olla pois...tai sitten suhde työn kanssa. Minä pistäisin pihalle mokoman joka arvottaa työn lapsen edelle.

Monet talvivauvojen isät pitää isyysloman kesällä kesäloman jatkeena, mikä on mielestäni erittäin järkevää.

Äiti saisi toipua synnytyksestä!!!! Välinpitämätön mies sulla ap.

Minustakin myöhemmin on paljon enemmän tekemistä kuin vastasyntyneen kanssa.