Apua urapohdiskeluun!
Lomalla kuvittelin, että olen uuden vuoden alkaessa täynnä energiaa, mutta enpä olekaan. Ihan on saamaton olo.
Töissä on muutoksia. Olen miettinyt jo jonkin aikaa, että vaihtaisin työpaikkaa toiselle alalle. Kaikkihan me tiedämme, että työpaikoista taistellaan, joten tämä ei tulisi käymään helposti. Pariin paikkaan olen tuloksetta jo hakenutkin.
Mutta siis se ongelma, olen töissä pienehkössä yrityksessä, joten toimenkuvani on hyvin kirjava. Teen kaikennäköistä mikä ei mielestäni kuuluisi lainkaan minulle ja se ärsyttää välillä suunnattomasti. Minulta kuitenkin odotetaan jatkuvasti luovuutta ja uusia ideoita ja töitä riittää.
Nyt esimieheni on tarjonnut minulle mahdollisuutta toimenkuvani kehittämiseen. Voisin siirtää osan nykyisistä töistäni toiselle henkilölle ja saisin tilalle uusia töitä. Haluan kyllä kehittyä työssäni ja tämä olisi ainutlaatuinen tilaisuus päästä uralla eteenpäin koska tällä koulutuksella harvoin pääsee tekemään vastaavia hommia. Tittelikin muuttuisi. MUTTA kun en tiedä haluanko kuitenkaan. En osaa kyseisiä töitä enkä välttämättä omaa niitä ominaisuuksia, joita siinä vaaditaan - analyyttisyyttä tms. Kenties lisää stressiä.
Nyt siis hirvittää vähän. Tavallaan haluaisin pysyä tässä tutussa ja turvallisessa, mutta toisaalta tilaisuus houkuttaisi. Mutta mitä jos en olekaan hyvä siinä tai jos en pitäisi työstä yhtään. Alunperinhän olen pitänyt tätä alaa vääränä itselleni. Voin tehdä siis vastaavia töitä alalla kuin alalla kun kyse ei ole asiantuntijatehtävästä.
Mitä ihmettä teen? Meilä on pian keskustelu asiasta. Entä jos sanonkin ei - mihin valoon se minut saattaa. ^Ääh, yöunet menee.
uudenlaisesta toimenkuvasta.
Voi käydä niin, että pidät uusista hommistasi enemmän kuin nykyisistäsi. Lisäksi olet tehnyt hyvän vaikutuksen esimieheen.
Voi käydä niinkin, että et pidä. Siinä tapauksessa alat katsella uutta työpaikkaa toiselta alalta. Et häviä mitään, koska joka tapauksessa mietit työpaikan vaihtoa jo nytkin.