Olen valjastanut kateuden!

Kyllä elämä helpottuu, kun saa kateuden kuriin. En kylläkään koskaan ole mielestäni ollut ihan superkateellista tyyppiä, mutta nyt olen onnistunut sen vähänkin kateuden piston kääntämään aika vähäiseksi asiaksi. Onnistui ihan analysoimalla sitä tunnetta, kun jollakin on jotakin mitä itsekin ehkä haluaisi. Siis sen tajuaminen, että aina tulee olemaan asioita, joita muilla on mutta joita itse ei onnistu saamaan. Ja sitten tietenkin miettimällä kuinka realistista olisi saada se mitä kadehtii ja vielä kuinka tärkeää se mulle sitten henkilökohtaisesti oikeastaan olisikaan, joskus voikin olla niin että haluaa vain haluamisen vuoksi...Ja lopulta kristallinkirkaana ajatus, että mullahan on jo vaikka mitä, mihin olla tyytyväinen, ja oikein ajatella niitä asioita, ja olla niistä kiitollinen.