1- vuotiaan kanssa lentokoneessa?

Bee there, done that. Eikä sitä voinut kyllä lomaksi kutsua...

Alussa onnhässäkkää ja katsomista ikkunasta ja pelaamista tarjottimen jne kanssa, mutta sen jälkeen yritä saada lapsi nukkumaan.



Unipeitto pään yli, lue kirjaa, tai kuunteluta äänikirjaa kuulokkeilla.



Loppulennosta kun lapsi herää, on aika touhuta vaipanvaihdoilla ja ruokkimisilla, 1v on varmasti ihastuksissaan lentokoneruan pakkausten repimisessä.

lennoille, joissa alle 2-vuotiaat lapset järjestävät 6-tuntisen lennon ajaksi show'ta koko koneelliselle ja vannoin etten ikinä tule lentämään omien lasteni kanssa ennen kuin he osaavat käyttäytyä 6 tuntia siivosti. Lupaus on pitänyt, ensimmäisen kerran lensimme Kanarialle kun kuopuskin oli täyttänyt jo 6 vuott ja jaksoi nätisti istua koko lennon ajan.

lukemista, lelujen katselua...

Sitä samaa viihdykettä, mitä tarvitaan pitkillä automatkoillakin.

Minusta ei ole kamalaa, jos kuluu useampikin rusinapakkaus tms, kunhan lapsi viihtyy.

Antakaa sille vaikka jotain rauhoittavaa.

Nuorin nyt 1v8kk ja kahdesti lentänyt yhden vuoden täytettyään. Parin minsan itkut tirauttaa jossakin lennon vaiheessa, on yleensä silloin sitä kyllästymistä tai väsymystä.



Luetaan paljon kirjoja, on jotain kännykkäpelejä joita tykkää sivusta seurailla, istuu osan matkaa isänsä sylissä, osan minun, saa syödä napostella esim. sipsejä, jotain muumi keksejä jne. On vesipulloa, maitopulloa sekä mehua. Sitten oma uniriepu ja siinä se menee. Ei meidän toinenkaan lapsi vanha ole, on 3v. ja hyvin jaksaa olla.

Pitkistä automatkoista meillä on kyllä kokemusta runsaasti, joten sinällään matkan pituus ei huoleta. En ole vuosiin ollut kuin kotimaanlennolla, joten en oikeasti edes tiedä mitä nykyään lentokoneessa voi/saa tehdä. Voiko lennolla kävellä, vai pitääkö edelleen pysytellä koko ajan istumassa vöissä? Naposteltavaa otamme toki mukaan, samoin leluja.



Mitä tulee lapsen häiriköintiin. Minulle on jäänyt traumaattinen muisto varhaisteini-iän lomalennosta, jolla viisihenkinen miesporukka mölysi kännissä koko viisituntisen lennon ajan. He huusivat, ärisivät, tappelivat ja heittelivät lasejaan. Valitettavasti istuin heidän takanaan ja sain myös useita todella törkeitä ehdotuksia heiltä. Olisin kuunnellut paljon paljon mieluummin vauvan kirkumista koko matkan ajan.

Me lennettiin 1v ja 3 kk ikäisen lapsen kanssa joka ei tosiaankaan ollut tottunut istumaan paikoillaan. lento ei kylläkään kestänyt kuin pari tuntia kerrallaan.

pahin vaihe oli se kun piti istua paikallaan vöissä nousussa ja laskussa. yhdellä lennolla saatiin mennä koneen perälle missä oli useampi tyhjä paikka ja sielläoli tilaa vähän liikkuakin, lentoemot meijät sinne ohjasi.

ja aina ku koneesen meni, lentoemot anto jotain leluja lapselle.

ja nuo naposteltavat olivat tosiaan ykkösjuttu! rusinoita, maissinaksuja, muroja, keksiä.. vettä ja omaa maitoa. tykkäs myös katella ikkunasta ulos.

itekin jännitin enne lentoa mutta loppujen lopuksi hyvin meni! tosiaan vöissä ollessaan vähän huusi. mutta nukkuminenki onnistui sylissä.

Meillä on kolme lasta. Esikoisen kanssa (nyt 7 v.) matkustettu 1-2 kertaa vuodessa ja keskimmäisen kanssa tehtiin ensimmäinen matka kun oli 2kk. Matkan jossain vaiheessa tulee aina pieni kyllästyminen, mutta suhtautuminen siihen pitää ennakoida. Juotavaa ja syötävää pitää olla mukana. Ei se maailma siihen kaadu, vaikka 6 tunnin aikana antaa jotain extraa. Kerran meille kävi niin, että oltiin varattu lapselle oma paikka vaikka ei ollut täyttänyt vielä 2 vuotta ja lentokone ei lähtenyt liikkeelle kun matkustamohenkilökunta ei saanut matkustajien määrää täsmäämään. Kun sitten selitimme kolmatta kertaa eri henkilölle, että lapsemme on alle 2 vuotias mutta olemme ostaneet hänelle oman paikan se meni jakeluun ja pääsimme lähtemään. Kaikkea voi sattua. Ja tuohon lentämiskammoon voisin vielä lisätä, että lentäminen on turvallisin tapa matkustaa. Automatkallakin on suurempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen.

lento kesti 6,5h ja hyvin meni. Se mikä oli 1 vuotiaalle hankalaa, niin istua sylissä sen nousun ja laskun ajan. Ajoitimme nukkumiset niin, että oli väsy koneessa joten nukkui aika kauankin. Mukaan pikku naposteltavaa, juomisia, uusia kuvakirjoja, uusi lelu.

Minusta lentokoneessa on helpompaa, kun autossa, sillä lapsi pystyi seisomaan penkillä osan ajasta. Autossa kun pitää olla vöissä koko ajan. Meidän neiti teki seuraa takanaistuvien kanssa. Seisoi paljon penkkien välissä käsinojalla ja ilmeili taakse päin. Siinä kului hyvin aika :) Hyvin se menee!

Kiitoksia kannustuksesta. Meitä on onneksi useampi aikuinen, joten eiköhän me pärjätä :) Lentokammoni ei itseasiassa liity turvallisuuteen, vaan juurikin mainitsemaani traumaattiseen kokemukseen sekä pariin muuhun lapsuusajan huonosti sujuneeseen lentoon. Koen lentämisen siis ahdistavaksi, en niinkään pelottavaksi. Tuo varmasti helpottaa kovasti, ettei lapsen tarvitse olla koko ajan vyötettynä. Täytyy keksiä jotain korvien lukittumisen ehkäisemiseksi nousuissa ja laskuissa (ehkä imetän, lienee helpoin keino) ja kehitellä lapselle tekemistä. Hän ei vielä ymmärrä pelien tai elokuvien päälle, eikä jaksa kuunnella satujakaan. Vanhempien kännyköitä tykkää kyllä räpeltää. Herkkuja siis mukaan.

on pärjätty tuonikäistenkin kanssa.

Syötävää ja pientä puuhaa mukaan niin hyvin menee.

Me lennettiin 1v kanssa 12 h lento ja hyvin meni. Omat eväät oli mukana. Unikaveri ja sylissä nukkui melkein koko matkan. Maisemia katseltiin ikkunasta. Nousussa ja laskussa annoin pullosta vettä jottei sattunut korviin. Muista olla itse rauhallinen ja rento älä missään nimessä näytä että sinua jännittää. Teidän lento matka onnistuu varmaan hyvin. Kanssa matkustajat jotka häiriintyvät hiukan sähläämisestä ja närkästyvät älä välitä.

Eli paremmin meni kuin hyvin. Toki itselle se on raskata istua lapsi sylissä ja yrittää syödä yms.. Ja olemme lentäneet paljon koska mieheni lentoalalla.

lento kesti 6,5h ja hyvin meni. Se mikä oli 1 vuotiaalle hankalaa, niin istua sylissä sen nousun ja laskun ajan. Ajoitimme nukkumiset niin, että oli väsy koneessa joten nukkui aika kauankin. Mukaan pikku naposteltavaa, juomisia, uusia kuvakirjoja, uusi lelu.

Minusta lentokoneessa on helpompaa, kun autossa, sillä lapsi pystyi seisomaan penkillä osan ajasta. Autossa kun pitää olla vöissä koko ajan. Meidän neiti teki seuraa takanaistuvien kanssa. Seisoi paljon penkkien välissä käsinojalla ja ilmeili taakse päin. Siinä kului hyvin aika :) Hyvin se menee!

Olkaa kilttejä ja pitäkää niiden pikku pilttien naamat ihan sinne eteenpäin. Valtaosa hymyilee ensimmäisen kerran takaisin ihan vaan ystävällisyydeestä ja kohteliaisuudesta mutta hyvin harva jaksaa katsella sitä teidän pikku prinsessan naamanvääntelyä yli viittä minuuttia. Se vain lakkaa olemasta söpöä hyvin pian.

Lentokoneessa jos missä on erittäin tärkeää kunnioittaa ihmisten omaa tilaa, jota harvemmin on yhtään liikaa. PIdetään ne naamat/sormet/varpaat/polvet ihan siellä omalla puolella ja annetaan toisten matkustaa rauhassa.

Ja pitäkää ne kersat myös kiinni niissä vöissä. Lentokoneessa todellakin kannattaa pitää ne vyöt päällä aina kun mahdollista. Tämän hoksaa viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa näkee kaiken irtaimen tavaran iskeytyvän kattoon täysin yllättäen ilman mitään turvavyömerkkivaloja tai varoitusta. Tai no syttyi ne valot sitten pari sekuntia tapahtuneen jälkeen.

Pienten lasten vanhempien velvollisuus on huolehtia että lapset osaavat käyttäytyä koneessa hyvin ja ne otetaan mukaan vasta kun eivät aiheuta kohtuutonta häiriötä muille matkustajille.

Tämän lisäksi varsinkin pitkille lennoille tulevat matkustajat saisi puhalluttaa ja alkoholintarjoilulle säälimättömät rajoitukset. Se joka ei ilman kaatokänniä selviä lennosta voi mun puolesta mennä bussilla tai laivalla.

Nämä on niitä asioita, joita voi sietää yhden tai pari lomalentoa vuodessa mutta jos työkseen lentää keskimäärin vähintään kerran viikossa niin alkaa melkoisesti ärsyttää matkustajat jotka vähät viisaavat toisten viihtyvyydestä.

muksu röhnöttää penkkien välissä ja toljottaa takana istuvia. Kiva, että teillä meni lento hyvin, entä takananne istuvilla? Itsekästä ajattelua!

Tätä ketjua kun lukee niin huomaa, että onneksi on toisenlaisiakin vanhempia.

Me oltiin uhkarohkeita ja lähdettiin kiertämään Yhdysvaltoja isäkuukaudella tasan 1-vuotiaan kanssa. Lentoja kaikkiaan kertyi 15 ja kaikki meni loistavasti. Onhan se varsinkin vanhemmalle rankkaa se viihdyttäminen, mutta hyvinkin voi mennä :)



Meillä parasta oli tietty monipuoliset herkkueväät ja lahjapaketit. Olin ostanut kirpparilta halpoja pieniä leluja ja paketoinut ne. Sitten aina välillä kaivoin Laukusta paketin, jonka avaaminen oli tosi hauskaa ja sisältä paljastui vielä hauska lelu. Lelut myös olivat sellaisia, ettei harmittanut jos joku unohtui lentokoneeseen penkkien väliin.



Hyvää matkaa!

mikään ei ole niin raivostuttavaa, kun se että jonkun penska tuijottelee yli puolet matkasta penkin yli.



Ja mammat ne vaan naureskelee kun oma lapsi tekee tuttavuutta...huoh

mikään ei ole niin raivostuttavaa, kun se että jonkun penska tuijottelee yli puolet matkasta penkin yli.

Ja mammat ne vaan naureskelee kun oma lapsi tekee tuttavuutta...huoh

Komppi tälle. Aika harvassa on ne ihmiset, jotka jaksaa vieraan lasten ilveilyä katsoa paria minuuttia kauempaa.

äitiyslomalla ja sen jälkeenkin. 2 vuotiaina nuo lapset oli matkustanut lentäen kuusi kertaa. Vaikeammaksi se tosin koko ajan meni, mutta kertaakaan meidän lapset ei ole ollut niitä koko lennon itkeviä ja kiukuttelevia. Onneksi, viime reissulla oli jo tarpeeksi kun toinen kiukutteli kymmenisen minuuttia ennen nukahtamista. Yritän matkustaa niin, ettei häirittäisi muita matkustajia.

Yritetään niin, että suurin osa ajasta menisi nukkumiseen. Sitten voi lykätä rusinarasiat käteen, antaa kännykän jolla voi pelata (laittaa se lentotilaan) yms. Tänä vuonna, lapset nyt 2,5, jätetään varmaan reissu väliin ja ensi vuonna on taas paljon helpompaa. Kannettava dvd:kin voisi olla hyvä kun päikkäreitä ei enää nukuta