Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei ole yhtän kummilasta :(, muita?
01.01.2013 |
Tuntuu, että ympärllä ihmisille tupsahtelee kummilapsia kuin sieniä sateella ja monet vieläpä tuskailevat kun niitä on jo liikaakin. Minulla tai miehelläni ei vain ole yhtään :(. Olen varmaan tyhmä ja surkuttelen turhasta, mutta kun tuntuu niin ulkopuoliselta ja jotenkin tulee väkisinkin mietittyä, että onko meissä jotain vikana kun kukaan ei koe tärkeäksi tai läheiseksi. Yritän olla meittimättä sitä, mutta kun olisi antaa syli vielä omien lasten lisäksi yhdellä tai vaikka kahdellekin pienelle kummilapselle. Vauvakuumetta ei itsellä enää ole, mutta kummivauvakuumetta kylläkin :)
Omat lapset (2) ovat jo yläkouluiässä ja touhuavat paljon harrastuksissaan ja kavereiden kesken. Aikaa meillä siis kyllä olisi antaa kummilapselle, ja mielelläni olisinkin läheinen lapsen ja perheen kanssa jos vain sitä itse toivoisivat. Sisaruksillamme ei ole lapsia, eikä varmaan koskaan tulekaan. ovat sen sorttisia, ettei lapsiperhe-elämä yhtään heitä vain kiinnosta ja yhtä lukuunottamatta ovat urakeskeisiä ja sinkkuja. Ystäviä meillä kyllä on (mitään erakoita ei siis olla :)!), mutta heillä lasten kummeina on omat sisarukset, serkut ja lapsuudenystävät. En oikein usko, että montaakaan vauvaa enää ystäväpiiriin putkahtaakaan kun heilläkin useimmmilla jo ikää alkaa olla ja lapset taitaa olla jo hankittu. Että kaipa haaveilen turhaan :-/...
Ollaanko ainoita kummilapsettomiksi jääneitä?
Kommentit (10)
Minä tunsin samaa kummilapsen kaipuuta, omat on tehty eikä lisää tule. Viime vuonna sain sitten kaksi kummilasta ja olen todella onnellinen! Lapset ovat minulle tärkeitä ja rakkaita ja olen iloinen kun minut on kelpuutettu kummiksi.
Mitä jos ottaisit jostain kehitysmaasta kummilapsen? Tiedän, ettei se ole ihan sama asia kuin tutun ihmisen lapsi, jota voi tavata usein mutta kehitysmaan lapselle sinun saaminen kummikseen voisi olla tosi iso ja merkittävä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauti rauhasta! Ajattelin itse ensin samoin ja haikailin kummilasten perään.Nyt vaihtaisin kernaasti osia kanssasi. Kauhea riesa.Jatkuvasti saa juosta lahjoja kiikuttamassa kun molemmat perheet juhlivat joka hemmetin kissanristiäistä. Aina pitäisi nähdä tai vähintään soitella, tuntuu että synttäritkin on aina ja joulu myös :D.
..kummilapsia. ystäviemme lapsilla on sisaruskummit ja meidän sisaruksillamme ei ole lapsia. itselleni oli tosin todella tärkeää pyytää omia sisaruksiamme lapsiemme kummeiksi. itse en edes rupeasi perhetuttujen tms lasten kummiksi. vain sisaruksieni lapsille voin olla kummi ja ehkä myös miehen sisarusten lapsille... joten no worries :)
Kuulostaisit kyllä loistokummilta :). Voisitko kohdistaa sitä "auttamisen halua" tai siis sitä kaipuuta olla pienten lasten kanssa esim. vapaaehtoistoimintaan? Olisi varmasti paljon perheitä, jotka mielellään jakaisivat arkea kanssanne ja joiden lapsiin voisitte muodostaa hyvän ja pitkän ystävyyssuhteen. Se kummiushan on vähän muotoseikka siinä. Ennemmin moni sen myötä kaipaa lapselle läheistä aikuista vanhempien lisäksi. Eihän siihen tarvita mitään kirkonkirjoja. Ota yhteyttä vaikka paikalliseen kirkkoon, mll:oon tms. josta varmasti osaavat ohjata ja kertoa olisiko alueellanne perheita, joissa tuollainen ystävä otettaisiin lämmöllä vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakaan ei ole kukaan koskaan pyytänyt kummiksi. Kaikki ystäväni ovat pyytäneet omia siskojaan ja veljiään. Tätä en oikeastaan ole koskaan ymmärtänyt, sisaruksethan ovat jo tätejä, enoja tai setiä - miksi pyytää vielä kummiksikin!?
Minulla ei ole edes omia lapsia, joten aikaa ja rakkautta olisi kyllä jakaa.
mutta syy on selvä, emme kuulu kirkkoon. Ois kyllä hauska olla jonkun lapsen elämässä jollain erityistavalla mukana, mutta ei minusta kristilliseen kasvattamiseen olisi apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka kavereilla on lapsia jo monta, ja siskollakin yksi... Minustakin olisi mukavaa saada kummilapsi! Tosin omia lapsia on jo kaksi, että se vähän kompensoi...
Tukiperhetoiminta voisi olla tosi hyvä juttu.
Ja mites jos kysyisitte seurakunnasta onko heillä käyttöä "kummeille" sillätavoin että varmaan välillä seurakunnassa on niitä asiakkaita jotka tuskailevat kun eivät löydä mistään lapselle kummeja. He voisivat ottaa mielellään ap;n perheen kummeiksi ja tällöin olisi todennäköisesti tarvetta pienelle avulle jos muuten suku on pieni jne.
Tsemppiä ap. Minulla on veljen lapsia kummilapsina mutta valitettavasti kummilapsiksi ei sattunut perheiden lapsista ne joiden kanssa koen olevani läheisin... Sitten on ystäväperheiden lapsia joiden kummina olen. Viimeisimmästä kummilapasesta tuntuu erityisen kivalta se että nyt omat lapset ovat jo isompia niin on kiva välillä olla tekemisissä vauvan kanssa ihan "luvalla".
Tsemppiä. Ei se kummina olo niin ihmeellistä ole kuitenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Olen kieltäytynyt kummiudesta, kun on pyydetty.