Onko pienen vauvan kanssa reissaaminen etelään oikeasti aikuisen mielestä kivaa?
Odotan ensimmäistä, erittäin toivottua lastani ja kärvistelen samalla hirveässä matkakuumeessa. Olen tottunut aikuisten reissuihin, joilla syödään hyvin, kierrellään kaupunkeja ja maataan rannalla miehen kanssa kahdestaan. Uskoisin, että yli vuoden ikäisen kanssa reissaaminen on jo ehdottomasti vain lapsen ehdoilla menoa ja esim. lentomatkat eivät houkuttele.
Mutta onko kokemuksia reissuista ihan pienen vauvan (3-6kk) kanssa? Unelmissani vauva nukkuu suuren osan aikaa vaunuissaan ja syö rintamaitoa, jolloin me aikuiset pääsemme nauttimaan ravintoloissa istuskelusta ja rantaelämästäkin vaikka vähän vuorotellen. Matkakohteeksi mietin esim. Dubaita; siistiä, länsimaalaista, lämmintä ja lyhyet lennot. Onko todellisuus kuitenkin valvomista ja samaa arjen pyörittämistä kotia hankalammissa olosuhteissa vai pystyykö aikuinen aidosti nauttimaan matkasta pienen vauvan kanssa?
lapsi sai passin ja lähti reissuun heti 3 kk:n ikäisenä. Oli kotona helppo ja iloinen vauva, samoin matkoilla. Lapsi nukkui hotellien matkasängyissä yhtä vaivattomasti kuin kotona omassa pinnasängyssään, söi kotoa tuodut ruoat (sitten vanhempana kuin 3 kk) halulla, ja katseli tyytyväisenä vaunuista/rattaista vaihtuvia maisemia.
Me vanhemmat olimme rentoja, hyvällä mielellä ja aidosti iloisia siitä, että lapsemme on mukanamme reissussa eikä kotimaassa jonkun sukulaisen hoteissa. Sekin varmaan vaikuitti pikkuisen tyytyväisyyteen.
Lapsi on nyt 5-v., ja todella rakastaa matkustamista. Teemmekin monta matkaa joka vuosi, ja jos joitain ongelmia reissuilla joskus on ollut (ruokamyrkytys, tuhkapilvi), ne eivät ole johtuneet hänestä.
Seuraavaksi matkustamme helmikuussa Berliiniin, ja huhtikuussa vuorossa on N.Y., molemmat tuttuja kohteita lapsellemekin.