Joudun ehkä sektioon ja se pelottaa :(

suunniteltua sektiota itsellä takana, ja molemmat kokemukset oli hyviä. Toipuminen oli nopeaa ja kipuja tietysti oli, mutta hyvän lääkityksen ansiost ei ollut mitenkään kohtuuttoman kivuliasta. Olisin valmis samaan uudestaan milloin vaan :).

Minä en ole koskaan ollut missään leikkauksessa tms toimenpiteessä edes.ap

Minulla käännettiin sikiö perätilasta raivotarjontaan viikoilla 37+4. Ei siinä mennyt kuin minuutti ja pieni muljahdus tuntui.



Suunnittelussa sektiossa ei edes nukuteta, joten vaara on pienempi kuin hätäsektiossa. Sairaalassa ollaan yleinsä hieman kauemmin avoimen leikkaushaavan takia, mutta ei kauemmin kuin viisi päivää jos ei tule komplikaatioita.

Mulla takana suunniteltu sektio perätilan takia ja normi synnytys. Sektion jälkeen olin sairaalassa 4päivää. Jos joskus tulisi kolmas ja saisi valita synnytys tavan ottaisin sektion.

Älä turhaan pilaa raskausaikaasi pelkäämällä. Jos joudut sektioon, kaikki menee varmasti hyvin! Suunniteltu sektio on turvallinen tapa synnyttää.



Itselläni oli samanlainen tilanne ensimmäisessä raskaudessa. Vauvaa yritettiin kääntää pariin otteeseen huonolla menestyksellä. Niinpä päädyttiin leikkaukseen, josta ei jäänyt mitäään traumoja.



Myöhemmin olen saanut kaksi lasta normaalin alatiesynnytyksen kautta ja toki se on kivuliaampi keino saattaa lapsi maailmaan. Silti valitsisin alatiesynnytyksen , mutta se johtuu muista kuin kipuun liittyvistä syistä.



Tilanteesi saattaa muuttua vielä hyvälläkin todennäköisyydellä, älä siis turhaan mutehdi!

Ja yksi hätäsektio. Molempien jälkeen olin sairaalassa 3 päivää ja toivuin nopeasti.

Älä pelkää, kipua tuntuu noin viikon muttei todellakaan ole sietämätöntä. Paljon pahemmalta tuntuu supistukset synnyttäessä.

Kaikki sujui hyvin, mutta kivut olivat todella kovat molempien sektioiden jälkeen. Toki sain maksimimäärän kipulääkkeitä. Tiedoksi, että vatsan pintahermotuksia menee väkisinkin poikki leikkauksessa, joka tuntuu sitten puutuneisuutena ja tai tunnottomuutena vatsan pinnalla pitkäänkin, joillekkin tunto ei koskaan palaudu täysin normaaliksi. Mun eka leikkaus oli 6 v sitten ja vielä on puutuneisuutta vatsan pinnalla, kun sivelee, samoin sellaista hipaisuarkuutta, välillä arpea myös särkee hyvin lievästi. Nämä oireet on aika yleisiä, mutta ei kaikille tule. Tuollaist en tullu ajatelleeksikaan, tuollaista haittaa.

On hyvä vaihtoehto, jos vaan sikiö ja lantio ovat sopivan kokoisia.

Ihmeen merkitystä on vatsan tunnolla? Jos et tunne vatsasi iholla, mitä sitten? Minulla meni alatiesynnytyksessä tunto emättimestä, pysyvästi. Se vähän haittaa.

Mulla eka syntyi sektiolla perätilan vuoksi ja toinen sitten alakautta. Toivuin sektiosta nopeammin ja kotiuduin myös nopeammin (repesin pahasti alatiesynnytyksessä). Joten jos kolmas lapsi vielä tulisi ja olisi mahdollisuus valita, niin ehdottomasti valitsisin sektion. Älä siis pelkää suotta! Sinua ei edes nukuteta vaan puudutetaan, joten olet koko ajan tietoinen mitä tapahtuu. Minulla oli mies mukana sektiossa ja vieressä hoitaja kertoi koko ajan missä mennään: nyt näkyy jalkapohja, nyt tuli koko lapsi esiin, tässä hän nyt on... Ja lapsen saa heti rinnalle ja häntä saa pitää sylissä niin paljon kuin haluaa, vaikkei itse ensimmäiseen vuorokauteen pysty/saa nostella. Hoitajat kyllä auttaa, kun vain pyytää.

Esikoiseni syntyi sektiolla perätilan takia ja kaikki meni paremmin kuin hyvin. Nyt on muistona juuri ja juuri havaittavissa oleva arpi alavatsalla ja terve tyttö 10v. Todella harvoin mitään tapahtuu...

täydessä perätilassa ( ei siis vähän poikittain tms) niin lantiosi koosta riippuen alatiesynnytys on ihan hyvä vaihtoehto.



Itselläni sektio oli se vihoviimeinen vaihtoehto, onneksi sain synnyttää alateitse perätilavauvani.



Ei ollut paljon sen kummempaa kuin tavallinenkaan synnytys, ainut että lapsiveden menon jälkeen jouduin olemaan makuulla kunnes lapsi oli laskeutunut

Minusta sektio oli upea kokemus jonka muistan hyvällä koska en ollut loputtoman väsynyt tai peloisani lapsen puolesta. Kivut jälkeenpäin olivat ihan siedettäviä eikä yhtään normisynnytyksiä pahempia.

Kaksi lasta on ollut perätilassa eikä kumpikaan kääntynyt. Lantio on liian ahdas perätilasynnytyksiin, joten jouduttiin leikkaamaan. Mulla ei ollut edes mitään komplikaatioita, mutta kyllä sektiot oli musta ikäviä kokemuksia synnytyksiin verrattuna.

alakauttakin.



Se se minua vasta hirvityttäisi, mutta toivotaan, että kohdaltasi tekevät sektio kielteisen päätöksen niin pääset synnyttämään "oikeasti".

Minä olen menossa pelkopolille ja aion vaatia sektion tälläkin kertaa. Kivut olivat inhottavat, kyllä, mutta synnytyksen alkaminen ja loppuminen, ne käynnistämiset ym. olivat paljon traumaattisempia ainakin itselleni. Ilman kiireellistä sektiota minua tai lasta ei olisi enää olemassakaan...