"koskas teille tulee lapsi?"

varsinkin jos on ystävästä kysymys.

Eli kohtelias tarjous siitä, että myös sinä voit avautua mahdollisesta ongelmasta hänelle. Jos ystäväsi on kertonut tuosta raskaasta lapsettomuusajasta sinulle, hän toivoo että olisi samanlaisen luottamuksen arvoinen sinulle.

En ole koskaan ymmärtänyt miksi tuo kysymys loukkaa varsinkin jos on ystävästä kysymys.

En minäkään. Meille ei toista lasta kuuluu usean vuoden yrittämisestä huolimatta. En silti osaa loukkaantua tuosta kysymyksestä.

ihmiset kyllä kertovat itse asioistaan,kun kokevat sen tarpeelliseksi, enkä kysele.



Ja yleensä ihmiset, vieraammatkin, uskoutuvat minulle.

varsinkin jos on ystävästä kysymys.

mutta kun ystävälle on aikoinaan kerrottu syy, niin se kysely tuntuu oudolta. Tulee lisäksi sellainen olo että onko kenties dementiaa ilmassa vai missä vika.

ei-ap

varsinkin jos on ystävästä kysymys.

mutta kun ystävälle on aikoinaan kerrottu syy, niin se kysely tuntuu oudolta. Tulee lisäksi sellainen olo että onko kenties dementiaa ilmassa vai missä vika.

ei-ap

No enemmän minua ärsyttää se kysely kuin loukkaa. Ja ärsyttää juurikin se, että luulisi itse lapsettomuudesta kärsineen (ja todellakin ystäväni kärsi) olevan jotenkin hienovaraisempi näissä asioissa.

varsinkin jos on ystävästä kysymys.

mutta kun ystävälle on aikoinaan kerrottu syy, niin se kysely tuntuu oudolta. Tulee lisäksi sellainen olo että onko kenties dementiaa ilmassa vai missä vika. ei-ap

Minä ajattelen asian niin, että jos olen kertonut ongelmaa olevan, niin ystäväni voivat olettaa ongelman jatkuvan niin kauan kunnes olen raskaana ja lapsi on syntynyt.

Minä ajattelen asian niin, että jos olen kertonut ongelmaa olevan, niin ystäväni voivat olettaa ongelman jatkuvan niin kauan kunnes olen raskaana ja lapsi on syntynyt.

Onko tässä nyt niin, että ystävälle asia ei ollut arka paikka, mutta sinulle on?

Onko tässä nyt niin, että ystävälle asia ei ollut arka paikka, mutta sinulle on?

Niin, arkapaikka ja arkapaikka. Ystäväni on avoimempi tunteidensa kanssa ja silloin hänen ongelmansa ollessa akuuttina, olen monet itkut ja avautumiset kestänyt ja lohdutellut. Itse en ole sellainen, että haluaisin mitään itkukerhoa tai jatkuvaa tunteitteni vatvomista. Kyllä minä olen joskus sanonut, että ei tunnu kivalle mutta en minä ala asian vuoksi missään kahvilassa parkumaan. Olen tunteellinen sitten itsekseni, se on minun tyylini. Ja yritän olla elämässäni positiivinen enkä jaksa velloa surussa ja masennuksessa koko ajan.

Niin, arkapaikka ja arkapaikka. Ystäväni on avoimempi tunteidensa kanssa ja silloin hänen ongelmansa ollessa akuuttina, olen monet itkut ja avautumiset kestänyt ja lohdutellut. Itse en ole sellainen, että haluaisin mitään itkukerhoa tai jatkuvaa tunteitteni vatvomista. Kyllä minä olen joskus sanonut, että ei tunnu kivalle mutta en minä ala asian vuoksi missään kahvilassa parkumaan. Olen tunteellinen sitten itsekseni, se on minun tyylini. Ja yritän olla elämässäni positiivinen enkä jaksa velloa surussa ja masennuksessa koko ajan.

Onko tunteellisuus sama kuin asioista suoraan puhuminen?

Pikkasen nyt hakoteillä...

[/quote]

Onko tunteellisuus sama kuin asioista suoraan puhuminen? Pikkasen nyt hakoteillä...

[/quote]

Miten tähän päädyttiin?



Ongelmani ja ärsytyksen aiheeni on siis se, että ystäväni, joka on kärsinyt samasta ongelmasta ei jotenkin ymmärrä olla jatkuvasti kääntämättä veistä haavassani. Ihmettelen hänen kyvyttömyyttään hienotunteisuuteen näinkin arassa asiassa. Ihmetykseni vain kasvaa, koska hänen ollessa se lapsettomuudesta kärsivä, hän kyynelehti joka kerran puhuessaan asiasta. Minä en jaksa puhua asiasta jokainen kerta, kun näemme, enkä aina myöskään itke puhuessani asiasta, vaikka pahalta tuntuukin. Ystäväni tietää ongelman, olen sen hänelle kyllä ihan suoraa kertonut. Selvensikö?

edes ystävälle voi sanoe, että tuo kysymys loukkaa minua?

Millaisia "ystävyys"-suhteita teillä oikein on..

Ystävä voi kysyä esim. "oletteko toivoneet lasta?"



Se on ihan eri asia kuin "koskas teille tulee lapsi"

jos hän sitä vielä kysyy. Vai sanoitko sen kierrellen ja kaarrellen niin ettei ymmärtänytkään?

Sano uudestaan ja sano, ettet halua puhua asiasta.

Eli kohtelias tarjous siitä, että myös sinä voit avautua mahdollisesta ongelmasta hänelle. Jos ystäväsi on kertonut tuosta raskaasta lapsettomuusajasta sinulle, hän toivoo että olisi samanlaisen luottamuksen arvoinen sinulle.

ei sisällä olettamusta siitä, että lapsi on tulossa.

Ystäväni tietää ongelman, olen sen hänelle kyllä ihan suoraa kertonut. Selvensikö?

Sanot sitten suoraan, että informoidaan kyllä jos asiaan on tulossa muutosta!

törpön oloinen kaveri :P

Lapsen hankkiminen/mahdollinen saaminen/lapsettomuus on niin suuri asia, että ihminen kyllä ottaa sen itse puheeksi, jos haluaa siitä puhua.

Kysyminen asettaa henkilön vaan hankalaan tilanteeseen. Hienotunteisuutta tarvitaan.

että ap:tä harmittaa yhden ystävänsä kyselyt.

Uskoisin, ettei ystävälle ole asiaa tarpeeksi selkeästi sanottu. Mutta voihan sitä silti täällä valittaa yhden ystävän töppäilyjä, mutta suosittelen vielä kerran avaamaan suun ja puhumaan niin kauan että ystäväkin tilanteen ymmärtää.