saatanan nukutusrumba

Jos nukahtaa niin että joku on huoneessa, niin siirryt vaan muutaman päivän välein aina lähemmäs ovea, kunnes olet ulkopuolella..

Että teillä on huono keino käytössä. Entä jos tosiaan tekisitte esim niin, että lapsi menee huoneeseensa, mutta saa leikkiä siellä. Vanhemmat lopettavat tuon ramppaamisen. Tuossa kyllä taatusti lapsi luulee, että häneltä odotetaan tuota ramppaamista.



Mä esikoisen nukutin syliin tai viereen 3,5 v, kun kuopus syntyi niin jäi sänkyyn kun mä imetin pienintä. Nyt molemmat menevät nukkumaan kun sanotaan vaan hyvää yötä.

en jaksanut lukea koko juttua, mutta tässä kuitenkin kerron, miten meillä:



Esikoinen nukkui perhepedissä, koska oma sänky ei koskaan kelvannut, vaan aiheutti itkupaniikin. Pikku hiljaa alkoi siirtymään omaan sänkyyn, mutta lopullinen siirtyminen (ettei enää tullut viereen yöllä) tapahtui vasta 6-vuotiaana. Lisäksi lapsi nukkui tosi huonosti. Tämä sama lapsi lopetti päiväunet jo 2-vuotiaana. Yksi syy nukkumattomuuteen oli atooppinen iho, lapsi ei saanut nukuttua kunnolla.



Nuorempi lapsenikin alkoi pysymään omassa sängyssään vasta siinä 3-4-vuotiaana. Ja edelleen tulee yöllä usein viereen, on nyt 4 ja puoli -vuotias.

meillä esikoinen tulee edelleen meidän viereen yöllä nukkumaan.. joskus jo klo 22 kun on nukahtanut klo 20.. ja vauva nukahtaa illalla syliin ja lasketaan pinnikseen ja puolen tunnin välein illalla laitetaan tutti suuhun että olisi hiljaa ja esikoinen nukkuisi eikä heräisi. Vauvan nostan viereen kun ei rauhoitu pinnikseen joskus puolen yön jälkeen.. mies nukkuu sohvalla ku emme kaikki mahdu parisänkyyn..

olen niin helvetin väsynyt tähän perhe-elämään vaikka lapsia rakastankin ja heidän kanssa tykkään leikkiä. Meillä on myös iltarutiinit käytössä eli iltapuuro, hampaiden pesu ja potalla käynti ja valot himmeinä yms.. joten rutiinien puutteesta ei ainakaan ole kiinni. Odotan niin että tuo vauva kasvaa ja pääsen töihin. Loppuu tämä rahallinen kituuttaminen ja toisten passaus. Ehkä saan oman elämäni jollain tapaa takaisin. Toivossa on hyvä elää..

päällä niin hän voisi oppiakin, että siinä pitää maata. Jos meno on pelkää edestakaisin juoksua ei lapsi tosiaankaan opi, mitä pitää tehdä. Tuo on kuin koirankoulutusta. Nyt lapsi on oppinut, että on hauska juoksuleikki äidin kanssa. Seuraavaksi pitää opettaa, että ollaan paikallaan. Vie aluksi tosiaan aikaa ja vaivaa opettaa lapsi aloilleen, mutta vain se tuo tuloksia tuonikäisellä.

Kai meillä sitten vaan on harvinaisen fiksu 2v, on meinaan oppinut, että sängyssä pitää pysyä eikä tosiaan olla jääty siihen viereen :D Sen kun muksu sänkyyn, todetaan hyvää yötä kauniita unia, sinne tuo jää. Pari kertaa tullut pois sängystä, ollaan viety takaisin ja painotettu, että nyt nukutaan. Sinne jää, ei tarvitse kättä pitää selän päällä ;)