Mies ei ymmärrä, etten halua tuntemattomia yllätysvieraita
Esim. Lauantaina klo 20. Yksi vieras oli miehen siskon kaveri, jonka kanssa mies suuteli/kähmi ennen suhdettamme. Tuli miehen siskon kanssa moikkaamaan. Olenko outo kun en tod haluaisi tällaisia vieraita kotiini?
Kommentit (11)
Se on kyllä aina jännä miten koti on vain naisen koti eikä myös miehen :)
Aina jokainen kirjoittaa "kotiiNI".
Joka hiton ketjuun kirjoitat jotain : "Se on kyllä jännä..." "Jännä miten..."
Siinä ei ole kuule mitään jännää, jos on niin ennalta arvattava, että voisi jättää samantien kirjoittamattakin. Koita hei keksiä joskus joku muu sana vaikka otsikkoon... Tai pidä taukoa.
Sinulla on vain huono itseluottamus. Toki meidän kotiin saisi tulla miestä moikkaamaan tämän eksät, mies ei minua vaihtaisi kehenkään ;)
En muutenkaan halua yllätysvieraita. Kenestäkään. Haluan AINA tietää etukäteen, jos joku tulee. Jos minä saisin päättää, meillä ei edes kävisi ketään miehen ystäviä tai sukulaisia miehen siskoa lukuun ottamatta :D Ei jaksa sosialisoida, vielä vähemmän jaksaa näyttää ihmiseltä ja vähiten jaksaa ajoittaa vauvan syömisiä niin, ettei ole tissi paljaana kun appiukko tulee sisään.
Aina jokainen kirjoittaa "kotiiNI".
miehen veli vieraillessaan raahaa meille omia kavereitaan yllätysvisiitille! Mulla ottaa pattii mut oon yrittäny pitää mölyt mahassa kun miestä ei näytä häiritsevän! Oon myös aatellu että miehet ei niin kyttää jos sattuu olemaan muutama leivänmuru lattialla...!
miehen veli vieraillessaan raahaa meille omia kavereitaan yllätysvisiitille! Mulla ottaa pattii mut oon yrittäny pitää mölyt mahassa kun miestä ei näytä häiritsevän! Oon myös aatellu että miehet ei niin kyttää jos sattuu olemaan muutama leivänmuru lattialla...!
tuohan ei tule muuttumaan kun sen nyt sallit.
jOSPA SE EI MUUTAMAN VUODEN KULUTTUA ENÄÄ TUNNU NIIN PAHALTA..
saako Minna ja Hanna tulla kahville? Tuskin=D
Aina jokainen kirjoittaa "kotiiNI".
Koska kyseessä on kummankin koti, pitäisi yhdessä sopia säännöt. Jos toinen ei halua lauantai-iltana YLLÄTYSvieraita, niin toisen olisi kohtuulista ottaa tämä huomioon. Ihan riiippumatta siitä miten päin roolit on. Kavereita voi tavata vaikka baarissa, koti-iltaa ei voi viettää kuin kotona.
Aina jokainen kirjoittaa "kotiiNI".
Koska kyseessä on kummankin koti, pitäisi yhdessä sopia säännöt. Jos toinen ei halua lauantai-iltana YLLÄTYSvieraita, niin toisen olisi kohtuulista ottaa tämä huomioon. Ihan riiippumatta siitä miten päin roolit on. Kavereita voi tavata vaikka baarissa, koti-iltaa ei voi viettää kuin kotona.
Täällä palstallahan toisten huomioonottaminen ja kohteliaisuus edes puolisoa kohtaan, on tuntemeton käsite. Tai ainakin osoittaa ko henkilön olevan tosun alla, jos huomioi myös puolison tunteet ja toiveet...
Mutta periaatteessa meille voi ja saa tulla aina, yllättäenkin. Suurinosa meidän yhteisistä kavereista kuitenkin soittaa esim 15min ennen tuloaan. Ovat tosin tottuneet myös siihen että kahvit saa aina, mutta pullaa tms.ei ole tarjolla läheskään aina. Ja että emäntä saattaa samalla touhuta jotain muuta, esim. leipoa tai laittaa ruokaa. Voihan siinäkin jutella.
Oikeastaan eniten minua ottaa päähän ne kylään aikojat, jotka ei koskaan tule vaikka olisi päiväkin sovittu. Sitten ilmotetaan illalla ettei päästykään syystä ties mistä. Minä kykin sitten tyhjää koko päivän kotona ja odotin.
Tosin tuohonkin olen päättänyt etten odota enää. Saavat sitten vaikka soittaa oven takaa jos ovat oikeasti tulossa. Se on voi voi jos en ole kotona.
on ihan ymmärrettävää, että ei halua yllärivieraita ja olisi puolisolta huomaavaista kertoa vaikka varttia ennen visiittiiä, että X ja Y ovat tulossa kohta käymään.
Mutta se on minusta kummaa, ettei halua puolison kavereita kotiinsa ollenkaan. Poikkeuksena ehkä se, että joko a)asuu yksiössä, jolloin mahdolliset vieraat ovat ihan naamalla koko ajan tai b)on huonosti nukkuva vauva.
Asia erikseen ovat tietysi ne tapaukset, kun on kipeä tai on aikainen aamuherätys tai dedis seuraavana aamuna yms yms yms. Mutta ylipäätään musta on tosi outoa, että ihminen ei saisi kutsua vieraita kotiinsa. Tuo on sellainen asia, joka pitäisi minusta kertoa suoraan jo ennen kuin muuttaa yhteen.