Mihin tarvitaan yhteiskunta- / sosiaaliluokkia?

Mitähän sä ap oikein höpäjät?



Mihin tarvitaan köyhiä, sairaita, vammaisia, mielenterveysongelmaisia?



Ei se, että jotain asiaa ei jonkun mielestä tarvita, tarkoita sitä, ettei sitä ole olemassa. Suomessa on edelleen sosiaaliluokat, jotka näkyvät väestössä mm. terveyseroina, erinlaisena elintasona jne. Jos ei olisi sosiaaliluokkia, ei olisi myöskään yhteiskunnan turvaverkkoa, erityisopetusta, julkisia terveyspalveluja.



Se, ettei pidä jostain asiasta, ei mahdollista sitä, että sen olemassaolon voi kiistää tarpeettomana.

eihän niitä sinänsä mihinkään tarvita. Dilti niitä ihan tutkitusti on olemassa, koska niitä nyt vaan sasttuu muodustumaan jokaiseen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan ihan itsestään.



Miksi sinua ap. ärsyttää niistä keskustelu?

että joku on työväenluokkaa, toinen sivistyneistöä ja kolmas porvaristoa, en tee sitä koska tuntisin tarvetta luokitella ihmisiä vaan totean faktan. Yhteiskuntaluokkien nimet ovat arvovapaita sinänsä. Jos joku katsoo esim duunaria nenänvarttaan pitkin, niin se on hänen oma arvovalintansa ja kuvaa häntä, ei duunaria tai duunareita.

Minä kysyin "mihin luokkia tarvitaan?" Ja miksi tunnette tarvetta luokitella eli määritellä yksilön aseman joidenkin kriteerien, kuten ammatin ja tulojen mukaan?



Onko todellakin jonkun mielestä ARVOVAPAAT luokkien nimet "yläluokka, keskiluokka, alaluokka"?

Ja millä ihmeellisellä tavalla joku vastaaja yhdistää "köyhiä, sairaita, vammaisia, mielenterveysongelmaisia" sosiaali-/yhteiskuntaluokkiin ja heidän tukipalveluihin?

Vai ajatteletko, että vain tietyissä luokissa on mielenterveysongelmia, erityisopetuksen tarvetta ja terveysongelmia?



Kerroinko, että ärsyttää?

Ei, minä olen utelias ja haluan tietää, siis paikata aukon sivistyksessäni.

en luokittelisi?

Eri tavalla koulutettuja/pärjääviä ihmisiä ON.

Se riittää selitykseksi.

Minä kysyin "mihin luokkia tarvitaan?" Ja miksi tunnette tarvetta luokitella eli määritellä yksilön aseman joidenkin kriteerien, kuten ammatin ja tulojen mukaan?

Onko todellakin jonkun mielestä ARVOVAPAAT luokkien nimet "yläluokka, keskiluokka, alaluokka"?

Ja millä ihmeellisellä tavalla joku vastaaja yhdistää "köyhiä, sairaita, vammaisia, mielenterveysongelmaisia" sosiaali-/yhteiskuntaluokkiin ja heidän tukipalveluihin?

Vai ajatteletko, että vain tietyissä luokissa on mielenterveysongelmia, erityisopetuksen tarvetta ja terveysongelmia?

Kerroinko, että ärsyttää?

Ei, minä olen utelias ja haluan tietää, siis paikata aukon sivistyksessäni.

Kyllähän se on ihan fakta, että esim. alaluokkaan kuuluvat ovat lihavampia, sairaampia, polttavat enemmän tupakkaa, käyttävät enemmän viinaa, syövät epäterveellisempää ruokaa ja kuolevat nuorempana. Heillä on myös enemmän mielenterveysongelmia ja muita sairauksia.

Tuo vertaus vammaisiin, mielenterveysongelmaisiin ym. tarkoitti vain sitä, että joitain asioita/ilmiöitä on tässä maailmassa olemassa, vaikkeivat ne nyt olisikaan kivoja tai tarpeellisia.

Miksi tunnet tarvetta kieltää faktan? Mitään muutosta ei saada aikaan jos tosiasioita ei myönnetä! Tilanne on systemaattisen toiminnan ja poliittisten valintojen tulosta.



http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/12/24/huomisen-suomessa-koyha-…

Miksi tunnet tarvetta kieltää faktan? Mitään muutosta ei saada aikaan jos tosiasioita ei myönnetä! Tilanne on systemaattisen toiminnan ja poliittisten valintojen tulosta.

<a href="http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/12/24/huomisen-suomessa-koyha-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/12/24/huomisen-suomessa-koyha-…">http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/12/24/huomisen-suomessa-koyha-…;

Miten minä olen kieltänyt faktan? Ja mistä revitte sen, että en hyväksyisi tai että ne ärsyttävät minua?

Minä vain kysyin, että mihin niitä tarvitaan kun toisinaan koen tämän luokittelun niin vaikeaksi monestakin syystä.

Katsos kun ihminen voi olla työnsä puolesta täysin alaluokkaa (niin arvovapaan määritelmän mukaan) kun tekee vähän koulutusta vaativaa ruumiillista työtä pienellä palkalla, mutta silti olla terve ja mikä tärkeintä, arvojen ja asenteiden puolesta tarjoaa jälkikasvulleen hyvät edellytykset sosiaalisen aseman nostamiseen.

Voi hyvin olla, että parempiosaiset pyrkivät siihen, että köyhät tulevat tietämään paikkansa eivätkä edes yritä esim. vallata parempia opiskelupaikkoja, asuinalueita ja muuta parempiosaisille kuuluvia etuuksia.

Miksi suhtaudutte asialliseen kysymykseeni niin kiihkeästi ja teette omia päätelmiänne kieltämisestä ja ärsyyntymisestä?

Ei parempiosaisten tarvitse siihen pyrkiä. Eroja ihmisten sosiaalisessa asemassa ja koulustasossa tulee olemaan niin kauan kuin on olemassa ihmisiä, jotka näkevät enemmän vaivaa elämänsä eteen kuin toiset. Köyhät kyllä kaivavat aivan itse oman kuoppansa.

Miksi minä en ymmärrä, että nimityksillä "alempi" ja "ylempi" olisi jollakin tavoin arvovapaa merkitys.



Sitäkään minä en ymmärrä, että onko yleensä jollakin tavalla tarpeen tietää, mihin luokkaan vaikkapa naapuri, lapsen kaverin perhe tai tulevan vävy-/ miniäkokelaan perhe kuuluu.



En todellakaan osaa asettaa itseäni saati sitten perhettäni yksiselitteisesti mihinkään luokkaan. Kai sitä ollaan sitten keskiluokkaa, kun ei millään ansioilla yllä ylempään eikä ole alempaan luokkaan sopivia määritelmiä ainakaan keskiluokkaa enempää.



Jos minua tässä joku ärsyttäisi niin se, että kaikkia yritetään väkisin tunkea johonkin tiettyyn luokkaan, vaikka monien kohdalla se on jokseenkin mahdotonta keskenään ristiriitaisten tekijöiden vuoksi.

liittyy se, että voidaan perustella sitä, että kaikki eivät yhteiskunnassa ponnista samoista lähtökohdista. Alkoholisti-yh:n lapsesta ei välttämättä tule Suomen presidenttiä tai ei välttämättä edes jaksa opiskella lääkäriksi.



Miksi ap yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ei saa keskustella?



Eikö omasta mielestäsi kotitausta vaikuta siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on elämässä ja yhteiskunnassa? (Se ei tietenkään määrittele kaikkea, mutta tuo eroja.)

Sitäkään minä en ymmärrä, että onko yleensä jollakin tavalla tarpeen tietää, mihin luokkaan vaikkapa naapuri, lapsen kaverin perhe tai tulevan vävy-/ miniäkokelaan perhe kuuluu.

Kyllä varakkaita perheitä yleensä kiinnostaa, että naimisiin mennessä köyhempi osapuoli ei avioerossa saa huomattavaa osaa toisen rahoista (jotka on vaikka suvun rahoja). Eikö tämä nyt ole ihan tuttua asiaa?

Lapsen kaverin perheen kohdalla luokka voi näkyä harrastuksissa, perheen arvoissa, tapakulttuurissa. Ei nuo minusta ole mitättömiä asioita. Jos lapsesi kaveri harrastaa laskettelua ja golfia ja sinun lapsesi ei, meinaat, että mitään ristiriitaa ei ole, jos lapsesi tätä ihmettelee?

Ei luokkaero tietenkään tarkoita sitä, etteikö ole päihdeongelmia tai muita ongelmia, niihin vain mielestäni suhtaudutaan eri tavalla. Itse olen huomannut, että mitä enemmän varakkuutta ja statusta, sitä enemmän ongelmia peitellään. Köyhemmillä taas ongelmat ovat näkyvämpiä.

Nykytutkimuksen valossa yhteiskuntiin syntyy rakenteellisesti erilaisia ihmisryhmiä, joita profiloivat eriasteinne koulutus, tulotaso, terveydentila ja elinajanennuste, kuluttajakäyttäytyminen sekä toimintamallit eri tilanteissa.



Suomessa sosioekonomiset erot ovat kasvaneet ja liikkuvuus eri sosioekonomisten ryhmien välillä on vähentynyt - Kahden peruskoulutetun vanhemman lapsesta todennäköisemmin ei tule korkeakoulutettua ja edelleen hänen elinajanodotteensa on lyhyempi.



Yhteiskunnan rakenteellisen luokittumisen tiedostaminen auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan ihmisten käytöstä uudella tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä tupakointi: Mikäli henkilö on käynyt ainoastaan toisen asteen tutkinnon, on huomattavasti todennäköisempää että hän tupakoi.

"tarvita" mihinkään, mutta niistä on tärkeätä puhua että asia tulee näkyväksi ja yleiseen tietoisuuteen, ja ehkä myös ohjaa poliitikkojen toimintaa.



Tosiasia on että hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat. Suomi on ollut viime vuosikymmenet mallimaa siinä että täällä on luokkanousua ja liikkuvuutta, köyhienkin lapset pääsivät opiskelemaan ja vaurastuivat, tämä on tärkeä osa hyvinvointivaltion syntyä.



Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä että kehitys on pysähtynyt: koulutus ja ahkeruus eivät enää takaa vaurastumista ja hyvän pysyvän työpaikan saantia. Mielestäni se on huolestuttavaa ja antaa nuorille väärän signaalin ettei enää kannata opiskella ja pyrkiä parempaan.

Oikeastaan vastaat omaan kysymykseesi. Tavallaan tuolla vastauksellasi kerrot vain, että haluat tietää jotain jonka jo tiedät. Kaikkeen keskusteluun tarvitaan määreitä, joilla asioita voidaan molemminpuolisesti ymmärtää. Siksi on pimeää, keltaista. lihavaa, haisevaa jne. joilla voidaan määritellä asioita ja yhdistää ne toisiin käsitteisiin. Siksi on aina tarvetta luokitella ja osin nämä luokittelut perustuvat tutkittuihin yhteyksiin.



Kysymyksesi onkin siksi lähinnä viisastelua.

Voi hyvin olla, että parempiosaiset pyrkivät siihen, että köyhät tulevat tietämään paikkansa eivätkä edes yritä esim. vallata parempia opiskelupaikkoja, asuinalueita ja muuta parempiosaisille kuuluvia etuuksia.

Miksi suhtaudutte asialliseen kysymykseeni niin kiihkeästi ja teette omia päätelmiänne kieltämisestä ja ärsyyntymisestä?

Suomessa ei ole köyhiä mutta laiskoja prekariaatteja ja elättejä, loisia kyllä riittää. Alaluokkaa. Yläluokaksiko pitäis tuota väkeä sanoa?

Nykytutkimuksen valossa yhteiskuntiin syntyy rakenteellisesti erilaisia ihmisryhmiä, joita profiloivat eriasteinne koulutus, tulotaso, terveydentila ja elinajanennuste, kuluttajakäyttäytyminen sekä toimintamallit eri tilanteissa.

Suomessa sosioekonomiset erot ovat kasvaneet ja liikkuvuus eri sosioekonomisten ryhmien välillä on vähentynyt - Kahden peruskoulutetun vanhemman lapsesta todennäköisemmin ei tule korkeakoulutettua ja edelleen hänen elinajanodotteensa on lyhyempi.

Yhteiskunnan rakenteellisen luokittumisen tiedostaminen auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan ihmisten käytöstä uudella tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä tupakointi: Mikäli henkilö on käynyt ainoastaan toisen asteen tutkinnon, on huomattavasti todennäköisempää että hän tupakoi.

Millä tavalla tämä ennakointi poikkeaa ennakkoluuloisuudesta?

Kai täällä syrjäseuduilla sitten eletään vielä menneen vuosisadan maailmassa ainakin siinä mielessä, että monien kouluttamattomien tai korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lapset suorittavat yliopistotutkinnon.

Totta, että ei se helppoa ole kun kotiväeltä ei saa juuri mitään apua samaan tapaan kuin vaikkapa professoriperheen lapset saavat.

Johtaako tämä sitten siihen, että ns. alempiin luokkiin kuuluvilta ei edes odoteta muuta kuin vähäistä koulutusta, huonoja elintapoja, heikkoa terveyttä ym.? Se odotus sitten toteuttaa itseään, kun ei kannata edes yrittää mitään.

Tämä on kai vastaus kysymykseen "miksi ei saisi keskustella". Hyvä olisi turvata edelleen hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä huomioimalla eri ryhmien erilaiset tarpeet, mutta kun näyttää siltä, että käy päinvastoin.

Että meidän olisi hyväksyttävä luokkaerot ja jopa niiden kasvu?

Mihin se sitten johtaa? Menneillä vuosisadoilla on saatu aikaan vallankumouksia, jotka ovat lähtöisin nimenomaan liian suurista luokkaeroista. Sitä odotellessa ...