Onko yleistä ettei äidit pidä yhteyttä lapsiinsa yli 10 tuntiin?
Kommentit (26)
ja pidän itseäni äitinä, joka tarkkaan seuraa lastensa menoja. Kuitenkin saattaa satunnaisesti olla päiviä, jolloin töissä on kiirettä ja menee tavallista myöhempään esim. lähden töistä klo 16.30 tai 17.00. Olen kotona silloin viimeistään 17.30, samaan aikaan tulee kotiin mieheni. Lapsi on saattanut mennä koulun jälkeen kaverille eli ei ole kotona kun tulen. Soitan hänelle aina heti tultuani. Jos hän ei vastaisi, aloittaisin soittokierroksen kavereille ja tarvittaessa lähtisin kiertämään kavereita. Tähän kuluisi helposti aikaa tunti eli kello olisi jo vähintään 18.30.
Teen tavallisesti lyhennettyä päivää, joten voisi ajatella, että em. esimerkki on ihan vakio monissa suomalaisissa perheissä.
Jos eivät siis mene kavereilleen.
mutta itse kyllä varmistan aina viimeistään tunti koulusta pääsyn jälkeen että lapset ovat kotona ja kaikki ok. Ja lapset soittavat usein itsekin mulle. En voisi olla koko päivää tietämättä missä ala-asteikäiset lapset on. Meillä on usein kyllä kavereita iltaan asti, vanhemmat eivät soita tms, ja tyhjään kotiin on lapsi saattanut vielä illalla mennä. Kukin tavallaan ja olosuhteiden pakosta, mutta ala-aste-ikäisellä lapsella kuulisi olla koko ajan mahdollisuus aikuiskontaktiin! lapsi selviää ja pärjää, mutta tuntee olonsa turvattomaksi, ottaa liikaa valtaa ja vastuuta (ja nämä lapset ovat AINA levottomia, eivätkä usein osaa leikkiä kuin jptain ihmeellisiä hengailujuttuja) Lapsista kuuluisi todellakin huolehtia, tavalla tai toisella, eikä ajatella et on hienoa kun lapsi vaan yksinään porskuttaa.
mutta itse kyllä varmistan aina viimeistään tunti koulusta pääsyn jälkeen että lapset ovat kotona ja kaikki ok. Ja lapset soittavat usein itsekin mulle. En voisi olla koko päivää tietämättä missä ala-asteikäiset lapset on. Meillä on usein kyllä kavereita iltaan asti, vanhemmat eivät soita tms, ja tyhjään kotiin on lapsi saattanut vielä illalla mennä. Kukin tavallaan ja olosuhteiden pakosta, mutta ala-aste-ikäisellä lapsella kuulisi olla koko ajan mahdollisuus aikuiskontaktiin! lapsi selviää ja pärjää, mutta tuntee olonsa turvattomaksi, ottaa liikaa valtaa ja vastuuta (ja nämä lapset ovat AINA levottomia, eivätkä usein osaa leikkiä kuin jptain ihmeellisiä hengailujuttuja) Lapsista kuuluisi todellakin huolehtia, tavalla tai toisella, eikä ajatella et on hienoa kun lapsi vaan yksinään porskuttaa.
moralisointia? Joko mulla on mennyt nyt jotain ohi ihmissuhdetaidoissani tai sitten sä vain tulkitset tätä ihan omilla syyllistymislaseillasi. Mitä moralisointia on siinä että sanoo pitävänsä lapsiinsa yhteyttä? tai kertoo ettei lapsella-kun veimme hänet kotiin pitkän päivän päätteeksi ollut kuin tyhjä koti vastassa? SEhän on ihan vaan tosiasia. IHme niuhotusta. Tunsitko piston sydämessäsi vai?
Meillä on usein kyllä kavereita iltaan asti, vanhemmat eivät soita tms, ja tyhjään kotiin on lapsi saattanut vielä illalla mennä.
Hyvää joulua!
Meillä on usein kyllä kavereita iltaan asti, vanhemmat eivät soita tms, ja tyhjään kotiin on lapsi saattanut vielä illalla mennä.
Hyvää joulua!
Ja meillä todella on usein lapsia pitkälle iltaan, eikä ketään kiinnosta esim saavatko he meillä ruokaa. Tai millä menevät 2km pimeän metsän läpi kotiin. Ehkä sä olet jonkun niistä äiti?