Olinko liian ankara 11-vuotiaalle?
Yllätin hänet eilen joululahjakätköltä. Olimme puhuneet hänen kanssaan juuri tästä, että ei ole kiva kun näkee kaikki lähjat ennen joulua eikä sitten ole mitään yllätystä. No, hän lupasi olla menemättä katsomaan lahjoja.
Olin niin vihainen tästä, että rikkoi lupauksensa, että en antanut hänen mennä harrastuksensa joulujuhlaan tänä iltana vaikka oli siitä innoissaan.
Nyt mietin, että olinko liian ankara, hän itki huoneessaan varmaan tunnin.
Kommentit (61)
tuli nuuskittua vaatehuoneessa.
Omat lapseni eivät nuuski, outoa? mikä niitä vaivaa?
liian huonot lahjat?
ehkä johtuu siitä että lelulahjat ostan yleens viimeisenä.
meillä löytyy vaatehuoneessa vain pehmeät paketit ja konvehdit ja kirjat tällä hetkellä, miehen ostamat giganttilahjat taas eri paikassa
ja lelut vielä kaupassa ja ostan yleensä viime tipassa lelut, perinne.
Meille vanhemmat opettivat, että joululahjoja EI kurkita etukäteen. Emmekä kurkkineet, koska se oli KIELLETTYÄ. Teit aivan oikein! Totta kai vähän alkaa harmittaa, kun lapsi itkee, mutta itseppä teki väärin. Häntä oli kielletty asiasta.
Lapselle on hyvä opettaa jo pienestä pitäen, että valehtelu on rumaa ja sovituista asioista pidetään kiinni. SINÄ olet sen lapsen äiti, sinun kuuluu asettaa nämä rajat! Sille et voi mitään, jos muut mammat täällä antavat lapsiensa valehdelle ja rikkoa lupauksia, mutta ole ylpeä, kun sinun lapsesi on ainoa luokalla, joka puhuu totta ja pitää sovituista asioista kiinni! :)
Miten tollasen voi antaa jostain noin viattomasta asiasta.
Onkohan aloittajalla pikkasen kateissa vanhemmuus?
En kyllä ylipäänsä ymmärrä muutenkaan rangaistuksia, eikös kasvattaminen ole jotain aivna muuta kuin rankaisemista. Opettamista ja yhdessä asioiden oivaltamista.
Ei rankaisemalla paremmin käyttäytyviä lapsia tule.
Olen ihan järkyttynyt teostasi. Joulumieltä sinulle, tosiaan.
Jos mulle sanottaisiin, että kaapissa a on jotain, mikä kiinnostaa mua toooosi paljon ja mitä ei saa katsoa, en katsoisi, olen aikuinen, mutta 11-vuotiaana... hmm... Kyse on vielä lapsesta, ei pikkusellaisesta, mutta silti vasta lapsesta. Itse kyllä vain piilottelisin lahjat muovikasseissa esim. vaatekaappiini tms. minne lapset eivät kuitenkaan mene. Ja yritän paketoida hyvissä ajoin. Lapsena meillä kerättiin paketit tiettyyn paikkaan, vein omatkin tekoseni sinne, ja kyllä siellä vähän katseltiin ja hypisteltiin ja ihanaa oli :) Aattona kannoin paketit yksi kerrallaan kuusen alle ja jännitys vaan kohosi. Ehkä meillä mennään samaan, mutta pienin vähän uskoo vielä Joulupukkiin.
En kaiken kaikkiaan ymmärrä tätä kovin rangaistuskeskeistä kasvatustapaa, joskin se nyt on lapsestakin kiinni. Meillä ne yleensä lisäävät vain uhmakkuutta ja siinä tunnekuohussa vähentävät oppimista (mikä kai on rangaistuksen tarkoitus). Ja ennen kaikkea en käsitä näitä rangaistuksia, jotka tempaistaan ihan hatusta, mielivaltaisesti, täysin asiaan liittymättä. Jos katsot lahjat etukäteen, et pääse joulujuhlaan, jos et tule ajoissa kotiin, et pelaa tietokoneella, jos kiusaat pikkuveljeä, et näe parasta kaveriasi viikkoon.
jo eilen? Nyt tyttösi on joutunut menemään nukkumaan ajatellen, että on yksi maailman pahimmista lapsista, kun uteliasuus voitti lupauksen sijaan...
valehtelit lapelle esim. joulupukista?
olit. Kaikkihan tota tehee, sehän niinkuin kuuluu asiaan. Muistan omasta lapsuudestani jo 70-luvulla miten jännittävää oli etsiä lahjakätköjä.
Ihme tiukkapipo mutsi sinäkin.
näitä lahjoja ei siis vielä oltu paketoitu.
En ollut vihainen siitä, että kävi niitä katsomassa vaan enemmänkin siitä, että rikkoi lupauksensa ja valehteli.
kauheeta lupoauksen rikk...voi juma mikä tiukkis olet.omista ja valehtelua
juuttaan maasta taidat olla kotoisin
Lapsesi joulu on todennäköisesti pilalla, muistaa tuon aina.
Kiltti ja tottelevainen ihminen hänestä varmasti kasvaa tuolla menetelmällä. Tietää paikkansa tässä maailmassa. Ja sinä voit onnitella itseäsi kun olet onnistunut kasvattajana.
Lapsesi joulu on todennäköisesti pilalla, muistaa tuon aina. Kiltti ja tottelevainen ihminen hänestä varmasti kasvaa tuolla menetelmällä. Tietää paikkansa tässä maailmassa. Ja sinä voit onnitella itseäsi kun olet onnistunut kasvattajana.
ja ahdistaa niin joko aloittaa viiltelyn tai sairaalloisen laihduttamisen.
Hyvä ap, lapsi kyykkyyn, että oppii, että jatkossa pitää salata huolellisemmin asiansa.
sun pitää nähdä vähän enemmän vaivaa ensi vuonna.
Meillä just vanhin, eli 12v ihmetteli eilen miten me onnistutaan aina hoitamaan lahjaostokset, paketoinnit ja piilotukset niin ettei lapset huomaa mitään.
Kyllä meidänkin 12v haluaisi kurkkia ja kurkkisi varmasti jos siihen olisi mahdollisuus. Se varmaan palaisi halusta ihan vaan lukea montako pakettia olisi hänelle, hän meinaan odottaa tasan yhtä pakettia, koska oli niin kallis toive tänävuonna. Tosiassa paketteja tuli silti useampi ja varmasti on yllätyksiäkin luvassa :)
Eli ei kannata laittaa eteen liian isoja haasteita :)
eli ei ollut liian ankaraa, jos olitte tästä sopineet.
Et ollut liian julma, ap. Olit kyllä johdonmukainen, mikä on (näitä vastauksiakin lukiessa) nykypäivänä sangen harvinaista. Sitten taas toisaalta itketään kun ei teineillä ole mitään kunnioitusta ketään kohtaan..... "hiukan" ristiriitaista, sanoisin.
11-vuotias ei ole enää pikkulapsi, itsellä on samanikäinen. Kyllä hänen ikäisensä kanssa pitää voida tehdä sopimuksia, jotka pitävät. Sopimuksilla, jotka rikotaan, on "oikeassa" elämässäkin sanktiot. Ystävän ja oman lapsen vertaaminen, siis ihmissuhdemielessä, ei ole kovin hedelmällistä koska oma lapsi ei ole ensisijassa ainakaan alaikäisenä vanhempiensa ystävä vaan vanhemmalla on tästä kasvatusvastuu ja siihen vastuuseen valitettavasti toisinaan kuuluu myös kurinpidollisia juttuja.
Ap, tsemppiä. Olisin/olen toiminut samoin vastaavissa tilanteissa, ja aina kun se on onnistunut se on tuonut mukanaan uudenlaista kunnioitusta lapsien suhteessa minuun (ja mieheeni). Myönnän kyllä, että tuleehan sitä oltua löysä koska se on niin paljon helpompaa. Kasvattajan pitääkin ensi sijassa kasvattaa ensin itseään, olla johdonmukainen omassa toiminnassaan koska muilta ei voi vaatia sitä mitä ei ensin vaadi itseltään.
ap älä kuuntele av-curling-mammoja. Periaatteet on hyvä pitää ja valehtelu on se, jota en itse siedä lainkaan... Lapsen on hyvä oppia, että valehteleminen tulee aina esiin muodossa tai toisessa. Minusta rangaistus ei ollut liian kova. Saahan se esiteini ne lahjat :-)
Kun ei tuosta mitään rangasituksia tarvitse edes antaa. Olis riittänyt sanoa vain ettei kannata kurkkia, kun ei sitten jouluna ole yllätyksiä. Omapahan on lapsesi vika jos kurkkii. Mitä siitä reuhkaamaan. Itsekin kävin lapsena kurkkimassa lahjoja mitä sitten? Oli se silti hauskaa avata lahjoja jouluna. Kannattais vähän löysää pipoa...
Lapsesi joulu on todennäköisesti pilalla, muistaa tuon aina.
Kiltti ja tottelevainen ihminen hänestä varmasti kasvaa tuolla menetelmällä. Tietää paikkansa tässä maailmassa. Ja sinä voit onnitella itseäsi kun olet onnistunut kasvattajana.
Lapsi oppi, että SOPIMUKSIA ei rikota ja EI VALEHDELLA vanhemmille (tosin ap olisi voinut säilöä ne paketoituna heti alusta asti). Olisihan se ihanaa, jos voisi luottaa omaan lapseensa (suurin osa täällä ei näköjään voi eikä luota, vaan enemmänkin on sen kannalla että valheita voi heitellä, koska kaikkihan valehtelee ja sopimukset rikkoa, koska kaikkihan lahjoja kurkkii). Itse en ole koskaan etsinyt joululahjoja etukäteen kotona, vaikka olisin ollut yksin. Tajusin jo pienenä, että se vain pilaisi kaikkien joulumielen. Saman ymmärtävät lapseni (5-14 vuotiaat). Mutta toki tiedostan, että kaikki eivät ole yhtä älykkäitä vaan vaativat kasvatustoimenpiteitä tämän oppiakseen.
Lapsesi joulu on todennäköisesti pilalla, muistaa tuon aina.
Kiltti ja tottelevainen ihminen hänestä varmasti kasvaa tuolla menetelmällä. Tietää paikkansa tässä maailmassa. Ja sinä voit onnitella itseäsi kun olet onnistunut kasvattajana.
Lapsi oppi, että SOPIMUKSIA ei rikota ja EI VALEHDELLA vanhemmille (tosin ap olisi voinut säilöä ne paketoituna heti alusta asti). Olisihan se ihanaa, jos voisi luottaa omaan lapseensa (suurin osa täällä ei näköjään voi eikä luota, vaan enemmänkin on sen kannalla että valheita voi heitellä, koska kaikkihan valehtelee ja sopimukset rikkoa, koska kaikkihan lahjoja kurkkii). Itse en ole koskaan etsinyt joululahjoja etukäteen kotona, vaikka olisin ollut yksin. Tajusin jo pienenä, että se vain pilaisi kaikkien joulumielen. Saman ymmärtävät lapseni (5-14 vuotiaat). Mutta toki tiedostan, että kaikki eivät ole yhtä älykkäitä vaan vaativat kasvatustoimenpiteitä tämän oppiakseen.
Itse olisin ottanut tuollaisen jutun ihan huumorilla. 11-vuotias on lapsi vielä ja odottaa innoissaan joulua. Pitikö sun nyt siihen lapsen intoon heittää tuollainen musta, kieroutunut varjo?
Kyllä 11-vuotiaan pitää jo tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Ja kyllä 11-vuotiaan ja jo nuoremmankin tulee pitää lupauksensa. Kuria pitää olla tässä maassa.