Syksyn ' 05 vasta-alkajat viikkoon 49

).( tänään laskin kp:t kun aattelin että tiedän paremmin missä mennää. No tänään mennääkin sitten kp26 tienoilla ja piti oikein toistamiseen laskea viime kierto oli kp25 joten tämä varmasti venyy sinne kp30 tienoille. Ja tietysti (myönnettäköön) elättelen kuitenkin toivoa siitä plussassata jos kerran ovis on tapahtunut myöhemmin. Parempi kuitenkin suunnata ne ajatukset tammikuulle kun päästään ekaan lääkäri tapaamiseen.



Miten muilla vasta-alkajilla on lähtenyt viikko käyntiin? Ihanaa kun huomenna on taas vapaapäivä.



Tuitulle pahoittelut tädin saapumisesta *rutistus*. Täällä me odottelemme sinua!!!!

Onpa tämäkin tapa viettää itsenäisyyspäivää, nukuin puoli kahteentoista asti! Eipä ole sellaista sattunut hetkeen!



Mutta näyttää joko jääneen se viime viikon ketju päälle tai sit kaikki ketjulaiset ovat " nukuksissa" kun ei ole tullut uusia viestejä.



).( Omaa napaa: kp 4 menossa, nyt odotan jo innolla sitä Väestöliiton aikaa, se on ensi viikon torstaina. Harmi vain, että silloin on jo kp 13, taitaa olla liian myöhäinen ajankohta SSG:lle. Sen sijaan jos hyvä munis olisi näkyvissä, voisi inssi olla mahdollinen. Tietääkö kukaan, onko kenellekään tehty inssiä ilman että on tehty SSG/HSG:tä ensin? Kannataako se? Tokihan se vaara on olemassa, että tuubit eivät siis ole auki.



Ajatelkaas, joulu on 18 päivän päästä. Hurjaa. Mulla on edessä vielä muutamat jouluglögit ja pikkujoulut ja sitten se mun publiikki! Valmistun siis vihdoinkin! Mies sanoi aikoinaan uteliaille sukulaisille, että ennen vauvauutisia pitäisi tulla gradu-uutisia. Joten nyt olisi seuraavaksi vauvauutisten aika.



Mukavaa vapaapäivän jatkoa.

Rizzu:

Tietääkö kukaan, onko kenellekään tehty inssiä ilman että on tehty SSG/HSG:tä ensin? Kannataako se? Tokihan se vaara on olemassa, että tuubit eivät siis ole auki.

Moi Rizzu! Mulle ei tehty tota, koska lääkäri arveli, että ei tässä vaiheessa ainakaan tarvitse. Ja luultavasti sitä ei nyt tehdäkään, kun kerran clomien avulla ovulaatio tapahtui. Kyllä se sun lääkäri sitten kertoo oman arvionsa. Inssin kannattavuudesta en tiedä, kun tulevaisuus vasta toden näyttää. :) Tsemppiä Väestöliitto-keikalle!

-Q-

Kylläpä on mukavaa kun on niin lyhyt työviikko itsenäsyyspäivän takia. KOhta täytyy laittaa kynttilät ikkunaan!



Minulla menossa kp 9. Perjantaina ultrataan ja sen jälkeen aloitan oviksen tikuttelun. Ensimmäinen clomikuurikin on napsittu. Minulle ei ainakaan vielä ole tullut sivuoireita clomeista. Vai tuleeko ne vasta loppukierrosta? Ihan mukava saada tietää ultran avulla,mitä ne clomit saavat aikaiseksi. Toivon kovasti, että ne aikaistaisivat ovista. JOku täällä ainakin kertoi, että hänelle oli käynyt niin.



Mukavaa loppuviikkoa!

Onnittelut plussanneille. Ja pahoittelut listaemon huomioimattomuudesta, nyt vasta hoksasin, että olisi pitänyt kahdet plussaonnittelut tuonne päivittää...



En ole viime aikoina tainnut juuri käydä kuulumisia kertomassa. Ehkä siksi, että kaikki kuulumiset ovat pelkästään negatiivisia. Viime keskiviikkona käytiin siis kontrolliultrassa, jossa näkyi kutakuinkin samankokoinen munarakkula kuin viime kierrossakin samaan aikaan (kp11). Sen takia sovittiin, että mennään vielä seurantaan, joka oli eilen. Yksikään rakkula ei ollut lähtenyt johtamaan, hädin tuskin mitään muutosta oli tapahtunut keskiviikon jälkeen. Jännitin lääkäriin menoa aivan hirveästi, kun pelkäsin viime kierron pettymyksen uusiutuvan. Ja uusiutuihan se. Oli kauhea tunne nähdä ne samat saakelin helminauhat siellä. Vaikka jotenkin kuitenkin jo etukäteen tiesin sellaista tulosta odottaa. En oikeasti pysty uskomaan, että voisin ikinä tulla raskaaksi. Se on pelkkää lapsellista kuvitelmaa.



Lääkäri totesi clomifenit toimimattomiksi minun tapauksessani. Seuraavaksi aloitetaan pistoshoidot ensi vuoden puolella. Saatiin jo tässä vaiheessa tosi hyvää opastusta siitä, miten pistäminen tapahtuu ym. Huono puoli siinä oli, että aloin itkeä joka kerta kun näin sen neulan, vaikka kyseessä onkin vain sellainen kynäjuttu. Saimme sen pakkauksen jopa kotiin, että voimme harjoitella etukäteen... Eli ensi kierto ollaan hoitotauolla ihan omastakin toivomuksestani, ettei ihan koko ajan tarvitse olla tässä noidankehässä, saa ehkä vähän rentouduttua kun ei toivo turhaan ja stressaa koko ajan. Muutenkin olisi mennyt sitten hoidot joulun ajalle ensi kierrosta, ja olemme lähdössä pohjoiseen silloin. Haluan kuitenkin olla paikkakunnalla kun joudun piikittämään itseäni, niin voin kysyä neuvoa/saan apua heti jos sitä tarvitsen. Enkä myöskään halua pilata joululomaani sillä piikkirumballa. Onneksi olen sentään kunnolla piikkikammoinen, niin ei tämä lastenteko ala ihan juhlalta tuntua jatkossakaan.



Jotenkin nyt tuntuu siltä että ollaan " ihan oikeasti" lapsettomia, kun tämä ongelma ei hoitunutkaan pelkillä pillereillä... Todella omistuista ajatella näin, ja aika turhaakin. Ikäänkuin jokaisiin uusiin toimenpiteisiin ryhtyessä pitäisi tätä tilannetta surra uudestaan. Saa nähdä millaista tämä sitten on, kun joudutaan rankempiin toimenpiteisiin... :((



Pahoittelut tästä vuodatuksesta, yritän olla positiivisempi (hehheh) ensi kerralla.



-v-

Oli viime viikon lista venynny niin pitkaks et meni hetki ennen ku kykenin kahlaamaan sen lapi, mutta nyt tiian viimekin viikon tapahtumat.



Varjokkaalle haluaisin jakaa paljon voimaa ja jaksamista. Tuo lapsettomuusasia lyo vasten kasvoja aina valilla. Turha kai sanoa " ettette ole ainoita" . Eipa sen kuuleminen omaa napaa paljon auta. Jotenkin ite saan voimia tan palstan plussa-uutisista. Tietaa etta voi sita oikeesti joku paiva vaikka onnistuakin.



).( Oiskos mulle piinakaveria??? Mulla on menossa paiva 27/27-32 ja ovis oli vissiin jo paria paivaa normaalia aiemmin, joten menkkoja odotellessa... Eilen tuli paivalla jo pikkasen punertavaa valkkaria ja sita miehelle jo suureen aaneen kirosin (mies vaan osaa aina rauhotella mua). Sittemmin ei oo ollu mitaan menkkoihin viittaavaa. Mutta ei kylla raskauteenkaan... Semmonen tassa harmittaa et jos menkkojen alku viela siirtyy parilla paivalla, niin en paase tassa kuussa HSG:hen kun on se mokoma joulu (joulusta muuten kylla tykkaan). Tosin olen vakuuttunu et meijan ongelma on lyhyt luteaalivaihe (6-12pv), mutta mitaan laakkeita en oo syonny.



Ehka taa jouluhossotys saa ajatukset pois omista navoista ja ens vuonna kuullaan paljon plussa-uutisia!!!

Ja ihan ensimmäiseksi lohtuhalit Varkokkaalle ja Tuitulle! Voi kun tämä lapsenteon tie olisi vähemmän kivinen meille kaikille!!



).( kp13/25-28, ovulaatio bongattu tikuilla kp12 tällä kertaa (vaikka vannoin ettei niihin rahaa tuhlata enää ;)). Tavallisestihan minä sen olen aina tikuttanut kp11, joten taitaa tulla 26pvn kierto. Toivottavasti tästä ei ole haittaa noille labra testeille, jotka lääkäri ehdotti kiertopäiville 18-21 ja minun onkin pakko mennä kp18 (jo ensi maanantai muutes!) työreissun takia. Olisihan tuo ovis voinut olla kp11, niin ei olisi tarvinnut tätäkään miettiä. Mutta enpä taida huolehtia vielä tuosta - tai ainakin yritän olla huolehtimatta ;)



Piinailijoille peukkuja! Ja kaikille kivaa keskiviikkoa!

Leia

Oon varjokkaan tavoin kans pitänyt taukoa kirjoittamisessa. Kuukausi sitten vuodatin kyyneleitä kun ovis tuli väärään aikaan ja PASsia ei voinut tehdä koska klinikka kiinni ja taas jouduttiin odottamaan. Nyt olen syönyt lääkkeitä ettei ovis tulisi taas väärin. Olen syönyt Zumenonia 3x päivässä ja pe aloitan luget. Huh, jännää, voikun niin todella toivon, että alkiot selviytyisi sulatuksesta ja että todella tärppäisi! Täytyy soittaa klinikalle 30min ennen toimenpidettä, että saako tulla vai ei..aika hurjaa...maanantaina klo 12.30 sitten selviää..huh huh



Ajattelin että jos käy niin että tämä ei onnistu niin pitäisin pienen tauon. Seuraavaksi olisi sitten uusi ICSI hoitorumba koska pakkasessa vaan ne ainokaiset kaksi. Varjokas, et todella ole ainoa joka itkee piikeistä. Mulla oli ihan sama juttu kun gonal F annettiin mulle ja hoitajan edessä piti ottaa eka piikki - rupesin itkee ja tärisee etten pysty laittaa ja ahdisti kun tiesin et pitäis olla nyt nopee kun muitakin odotti hoitajalle pääsyä..inhottavaa se on ja en erikseen odota et piikitys alkais mut kyllä siihen tottuu..alamaha oli vaan aika rajun näköinen pienine punasine pisteineen :)



Luomua ei oo tässä välissä tullut :( mut ooneks voi lukea et semmoinenkin ihme voi sattua!!



Tsemppiä teille kaikille ja palainen taas ma mitä on tapahtunut......

Mä en oo aikoihin käyny lukemassa viestejä ja nytkin luin vaan tän pinon viestit, joten olen aika ulkona tapahtumista.



Varjokkaalle haluan lähettää haleja ja siunausta (oh hoh... outo sana mun suusta, kun en oo mitenkään uskonnollinen, mut kuitenki)! On tää lapsettomuus rankkaa ja uudet jutut pelottaa ja surettaa.



Mä mietin äsken tätä niin, että on vähän ku menis johki lapsettomuuden kellariin... ehkä huono vertaus, mutta jotenki se että kun hoidot ja muut etenee ja rankkenee niin sitä mukaa aina ottaa yhen askeleen alas päin rappusissa sinne kellariin. Ehkä se kellariin meneminen/joutuminen kuvaa just sitä yksinäisyyttä ja ehkä eristäytymistä muista ja että on siellä pimeessä kellarissa surun ja pettymyksen keskellä... Oh. Ompa synkästi aateltu. No mut positiivista on se, että jossain kellareissa on ikkuna josta tulee valoa. Ja joissain on ovikin, josta pääsee suoraan ulos (-> saa lapsen). =)



Äh... en horise tosta sen enempää. =S



).( -> kp:llä 18?/27-36 menossa ja en saanu tikutettua ovista. Saakeli! Toivottavasti oon testannu väärin tai testit on ollu kakkoja, ja ovis onkin silti ollu!!!!!! Tulee olee pitkät 2 vkoa, kun vartoo, että tuleeko menkkoja vai ei. Jos ne alkaa, ni voi jee, että mä alan itkee. Mä tiedän sen jo valmiiks...



Hei muuten... voisko mun tietoja päivittää tohon listaan sen verran, että oon jo 24v =) eli mulla oli synttärit eilen. Heh. Ja sen vois kait ottaa pois sen tekstin, että varasin tänään ajan sinne tutkimuksiin, kun siitäkin on jo iäisyys. =0)



Jaksamisia kaikille!!!!!!!

Eli kävin lukemassa viime pinoa...



AliinaK: Onnea ivf:ään. Tää ny on varmaan taas tällänen idioottikommentti, mutta noiden pelkojen suhteen päivä kerrallaan eläminen ehkä vois auttaa. Ittekin usein jossittelee ja miettii valmiiks juttuja että miten ne menee, mutta siinä vaan saa ittelleen pahan olon. Toivottaan, että hoito (ivf) menee hyvin eikä tule mitään " komplikaatioita" ! =)



Miliko & VW: ONNEA PLUSSAN JOHDOSTA!!!!!!! hieno juttu!



sarimari: tervetuloa joukkoon! vaikka aina se on surku kun uusia tulee... kun toivois että ei kenenkään enää tartteis tähän rumbaan joutua!



tuittu: olen tosi pahoillani, että sulla alko menkat. se on tosi vittumaista (jos näin suoraan saan sanoa =)), että menkat ei ala sillon ku " pitäis" ja jo ehtii toivoa ja luulla kaikenlaista. pettymys on varmasti valtava. voimia ja jaksamista... ja niin kun mun äiti laitto sähköpostissa mulle, ni mä laitan sen saman sulle ja kaikille muillekin vasta-alkajien jäsenille, että " Nyt ei auta muu, kun Jumalaan luottaen jättää nämä asiat hänen

kannettaviksi, sillä olen varma että on jo vauva Teitä varten, mutta

hän haluaa antaa sen Teille omalla tavallaan ja ajallaan" .



Mä en mitään Jumala juttuja halua tyrkyttää. Toivottavasti kukaan ny ei ota tota niin, mutta kyllä tää lapsettomuus on saanu mut ainakin miettimään asioita uusiks. Niin ku oon jo aikasemminkin kirjottanu. Arvot ja asenteet, elämän tarkotus, mihin uskon, millanen ihminen haluan olla jne... on käyny mielessä ja oon niitä miettiny. Ja kyllä täytyy sanoo, että on menny joitain arvoja + tärkeysjärjestykset uusiks. Ihan konkreettisena toimintana toi näkyy esim. siinä, että oon alkanu " tekee hyväntekeväisyyttä" , jos niin vois sanoo... eli mulla on 2 kummilasta (1 planilla ja 1 world visionilla), maksan maailmanlapsilisää ja oon WWF:n malawien ja sademetsien kummeina, jne... Vaikka lapsettomuus on suoraan sanottuna aika kauheeta ja ihan perseestä, niin oon silti " onnellinen" , että sen kautta oon innostunu noista asioista mitä tossa jo kirjotin + monesta muusta asiasta.

Varjokkaalle lämmin rutistus lohdutukseksi. On tää niin syvältä välillä ettei mitään rajaa! Aallokossa keikutaan kukin ylös ja alas ja merenkäynti on aikamoinen. Ihmetellä vaan täytyy, että ollaan näinkin selväjärkisiä vielä.



).( kp28/32-? Loppuviikosta EN odottele tätiä kylään - saa nähdä, tuleeko tän vuoden viiimeinen pettymys vai maailman paras joululahja. Joku täällä (sori, en muista niciä) kaipailikin piinailukaveria, mä voin ilmoittautua. Mutta piinaillaan ihan silleen vähän vaan, ei tehdä tästä isoa numeroa, niin ei tipahdeta niin korkeelta. =) Mahaa on himpun nipistellyt pari päivää, muuta oiretta ei ole. Olen muutenkin yleensä aika " oireeton" tapaus... Eka clomikierto loppusuoralla.



Tervetuloa kaikille uusille palstailijoille yhteisesti! Harmittavaa saada teidät joukkoomme - ymmärrätte varmaan... =) Mutta tsempataan toisiamme tällä kivikkoisella tiellä ja toivotaan, että saadaan porukkaa pienemmäksi.



Kivaa viikonjatkoa!

Peikolla on parhaillaan niin kiire, ettei ehdi edes kirjoitella kunnolla. Enkä kyllä oikeastaan edes lukea joka riviä. Teatterin ensi-ilta oli la ja esitys oli eilen ja sitte on tulevana la ja su. Koulussakin hirvee hässäkkä ja joululahjoja yritän epätoivoisesti vääntää tässä jossain välissä.



Sen veeran kerron kuulumisia, että kp26 on menossa ja pe odotan tätiä tulevaksi. Ens ma on sitte verikoe (jee, jee!) ja to olis jo se polyypin poisto. Voi kääkä vieläkin! Mut kun siitä selviän, ni ehkä pääsen näistä öisistä painajaisista, joissa mulle aina sattuu jotain ikävää.



No joo, sellaista peikolle. Nyt painun koristelemaan piparkakkutaloa!



P.S. Yksi hyvä puoli tästä kiireestä on, en ehdi niin paljon ajattelemaan lapsettomuutta!!

Hyvää alkavaa joulun odotusta ja toivottavasti oikeinmoni saisi sen maailman parhaan joululahjan eli plussan vielä tämän vuoden puolella!

On kyllä ihanaa, että tulee näitä plussauutisia, se kuitenkin saa uskomaan, että se omalle kohdallekin vielä tulisi. Joskus.



Minä olen palautunut lomailemasta. Oli lämmintä ja mukavaa ja nyt uudella innolla jouluun. Intoa kyllä vähän karistaa se, kun sain joulun työvuorot: aattoilta ja joulupäiväaamu töissä. Kiva kiva :(



Soitin eilen tk:een, kun hain lähetteen jo lokakuussa, mutta mitään ei ole kuulunut ja käsittääkseni 3vk on semmoinen aika, kun siihen pitäisi raegoida. Minähän olen uskonut, että " huomenna lähete tulee postista" . No, arvatkaas; ei ollut omalääkäri tainnut edes saada sitä tehtyä! PRRRRK! Vastaanottovirkailija vähän aikaa kyseli, mihin lähete pitäisi olla ja semmoisia, eikä vastannut mitään, kun tästä kolmesta iikosta kyselin ja sitten lopuksi " laitan tästä asiasta viestiä lääkärille. Kiitos hei." MUR!



Ja niin paljon kun olen odottanut sitä, että lähete tulisi ja saisi edes käsityksen aikataulusta, jonka kulutua jotain voisi alkaa tapahtua. Mies ei edelleenkään odota tätä kovin innoissaan - into laskee enneminkin. Taitaa häntä jännittää. Hän sanoo, että ei sano mitään ennen kuin näkee lääkärin ja kuulee, onko hoitaminen edes mahdollista. Hyvähän se on olla jalat maassa, mutta kun välillä tekisi mieli innostuakin ja puhua asiasta; toiveista ja peloista, ettei hoito onnistukaan ;) Hän vain sanoo, ettei usko hoidon onnistumiseen ennen kuin on hoidossa - sitten voi jo vähän toivoa. Hyvä asenne, eipähän pety, mutta silti.

Varjokkaalle IIISOOO lohturutistus!! Elämä on todellakin epäreilua välillä. =(



Kaikille plussanneille myös hurjasti onnea!

Tuotte toivoa myös meille muille tähän ikuiseen epätoivoon.



Itsellä on varsinaiset ihmettelyt omasta kropasta jääneet sikseen noitten simppatulosten takia, joten nyt tässä seuraavana etappina onkin sen uusinta näytteen vieminen. Tuossa jo soittelin väestöliittoon, mutta todettiin, että onkin parempi jos mies itse soittaisi sinne ja varaisi hälle sopivimman ajan. Sinne kun näköjään on helpompi toimittaa se näyte niin, että mies itse sen hoitaa. Menee muuten turhaksi lappujen kirjoitteluksi. Tarttis myöskin etukäteen noutaa se purnukka sieltä, kun pitää olla tietynlainen (erityisesti juuri tämän siittiöttömyyden takia) ja kun luulen kyllä, että mies haluaa tehdä sen kaikessa rauhassa kotona.



Onneksi mies on varsin valmiin olonen ihan mihin vain, kunhan meille vauva joskus suotaisiin. Hassua kun otin asiaa puheeksi, niin sanoi vain että ei kait tässä kummempia tarvitse keskustella, kun kerran olet jo asian päättänyt mitä tehdään.. minä siihen tietysti lisäilin, että jos biopsiaan menet, niin kyllä varmasti haluat siihen oman mielipiteesi sanoa.. (kun hänhän se on jota " ronkitaan" )

..mutta, sanoi olevansa siihenkin ihan valmis.

..hmmh.. no, mukava että ottaa asian näin.

Ilmeisesti tiukan paikan tullen myös lahjasiittiöt käyvät, kun tuntui olevan siihenkin varsin myönteisellä mielellä (siis jos biopsiasta ei löydy mitään), joten ehkäpä peliä ei ole vielä menetetty.

=)



Jaksuja kaikille ja Q, olikos se niin että nyt tän viikonlopulla saisit jo testailla inssintuloksia? ;)

bdbdbdbbdbdbdbd

Minultakin pahoittelut Varjokkaalle!!!



Ja hienoa Viivi99, että sun mies suhtautuu noin ihanasti asiaan! Musta tuntuu, että me naiset välillä luullaan, että miehet on niin miehekkäitä, ettei ne mihinkään hoitoihin suostu, mutta kyllä ainakin mä oon huomannut, että tää asia on tärkeä myös mun miehelle. Eihän nää mitään kivoja juttuja oo, mutta yhdessä niistä selvitään, uskon niin! Tsemppiä teille!



En uskalla vielä sanoa juuta enkä jaata inssin tuloksesta. Enkä testaa ennen kuin menkat tosiana on myöhässä, koska en halua turhaan pahoittaa mieltäni. Ens tiistaina siis pitäisi tätösen vierailla näillä kulmilla, joten yritän vielä kiltisti vaan odotella.



Mitenkäs milikolla on sujunut ensimmäiset päivät raskaana? Vai oletko jo onnellisesti siirtynyt tuonne odottajien puolelle? Toivottavasti perästä tullaan! :)



-Q-

Kummallinen käänne tässä tragediassa eilen puolen yön maissa: Löysin yhden ylimääräisen ovistestin päivällä siivotessani ja tein sen ennen nukkumaan menoa piruuttani, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Erittäin vahva positiivinen tulos!?! :O En tiedä, mistä nyt tuulee, mutta tämä päivä on sitten mennyt vauvaa tehdessä... ;) Tiedä sitten mikä lie hormoonirysäys iskenyt, vaikka ei mulla ole aikaisemmin edes vahvempaa terolut-annosta syödessä ovistestit näyttänyt plussaa (siis terolutien takia). Ja nyt ekaa kertaa kuukausiin sitten. Onneksi ei ole mitään seurantaultria luvassa, niin voin ihan salaa ja hiljaa itsekseni piinailla tyytyväisen tietämättömänä siitä, mitä mun kropassa todella tapahtuu... Todella outoa.



En tiedä onko ovulaatio oikeasti edes mahdollinen näin pian sen epätoivon ultran jälkeen, mutta ainakin tuli todella hyvä mieli tästä testistä. Kyllähän se lääkäri antoi tähänkin kiertoon vielä muutaman prosentin mahdollisuuden, ja sanoi ettei teroista pitäisi haittaa olla, jos ovulaatiota pukkaa, kun " luonto kyllä jyrää näissä asioissa lääketieteen edelle." Vaan ei tosiaan kovin toiveikas ollut. Odotamme ja katsomme.



Piinan jännityksiä ja lykkyä teille ihan-vähän-piinailijoille. Ja kaikille muille jaksuja hoitotoimenpiteisiin tai ihan muuten vaan tähän pimeään vuodenaikaan. Ja edelleen onnea plussanneille, te annatte meille toivoa. :)



<3<3<3 Koiranpentu kotiutuu maanantaina!!!!! TJ 3!!!! <3<3<3



Ai niin, hääpäiväksi varmistui 27.3. ' 06, kun sain tehtyä varauksen maistraattiin. :) Hääjuhlaa vietetään elokuussa, jos en ole jakautumispisteessä silloin. Eli vielä pari kiertoa odotellaan ja katsotaan, sitten aletaan touhuta täydellä teholla.



-v-

Täällä ollaan, sillä vielä en uskaltaudu tuonne odottajien puolelle kotiutua... Joka päivä käyn lukemassa teidän kuulumisia ja jännitän miten quieron inssin kanssa käy jne.



On se ihmismieli kummallinen, kun ei uskalla heittäytyä täysin iloitsemaan...ainakaan ennen ensi viikon perjantaita, jolloin on alkuraskaudenultra Ava-klinikalla. Kovin on ihmeellistä ja epätoivoista tämä raskauden alku. Ei ole oireita vieläkään enempää ilmaantunut . Rinnat ovat pinkeinä ja valkovuotoa on runsaasti. Väsymys saattaa johtua vähistä yöunista ja nälkä liian vähästä syömisestä ja toisaalta, voihan raskaus olla melko oireetonkin...kai. Eiköhän noita oireita ala pikkuhiljaa ilmaantua. Viime yönä heräsin kamaliin mahakipuihin ihan hikisenä ja pelkäsin tietysti pahinta, mutta ainkaan vielä ne eivät ole ennustaneet mitään. Nyt turhat mariat pois ja luottavaisesti kohti huomista! Jos käy huonosti, niin ainakin nyt tiedän, että voin tulla raskaaksi ja taitaa todennäköisyys onnelliseen loppuun olla huonoa loppua suurempi?



Viiville: Hienoa, että miehesi on noin hyvillä mielin ja rohkeana lähdössä asioissa eteenpäin. Harmillista olisi jos nyt perääntyisi. Meillä oli ennen ensimmäistä inssiä tiukka paikka, kun mies ei olisikaan halunnut inssiin vielä, vaan odotella vielä kuukauden. Onneksi saatiin asia selväksi, mentiin inssiin ja nyt odotellaan molemman onnesta ihmetyksissä ekaan ultraa.



Ja quiero, kerrohan kuulumisistasi!



Miliko

Eli toivoa on ehkä vielä joskus onnistua uudelleenkin. :)



Vielä ei ole kuumeilun aika, mutta palaan joukkoonne sitten kun sen aika on. Kaikille kovasti tärppionnea!



MollyJii

Täällä taas ollaan katse kohti uutta kiertoa kohdistettuna. Pettymys menkkojen alkamisesta oli suuri ja viikonloppu menikin parkuessa, mutta nyt taas olen entiseni. Kiitos paljon kaikille lohdutuksen sanoista, olette ihania!!! MANCOLLE vielä pakko sanoa, että sanoit vain sen minkä halusinkin kuulla, joten ei tarvitse pahoitella!! Ja vaikka olinkin jo epätoivoinen, niin periksi en anna!! Aika nopeasti aika on loppujen lopuksi mennyt, nyt on jo kp 5 menossa. Varasin lääkärin ensi keskiviikoksi (kp11) ja ajattelin käydä tarkistuttamassa että kaikki on ok ja kyselemässä jatkosta. Seuraavat verikokeet osuu joulunpyhiin, joten ajattelin, että jospa se lääkäri katsoisi ultralla miltä näyttää. Onko teillä kellään muulla sellaista oloa, että on niin monta kertaa soittanut tai käynyt lääkärillä, että jo ihan hävettää. Minulla nimittäin on.. Tuntuu että se jo ajattelee kun näkee soittopyyntölistan, että " voi ei.. taas tuo maanvaiva" :)



Sitten muiden kuulumisiin..



Varjokas: Olen tosi pahoillani huonoista uutisista.. Itsekin varmaan itkeä vollotan, jos joku esittelee minulle vastaavaa piikkiä! Olenkin ajatellut sinua ja kuulumisiasi, kun et ole pitkään aikaan kirjoittanut, mutta nyt ymmärränkin palstahiljaisuuden. Mutta nyt vain toivotaan parasta loppukiertoon!!! Pidä meidät ajan tasalla! *rutistus*



Molly: Kiva kuulla sinusta. Kuten Joalin minulle ihanasti kirjoitti, niin täällä me sinua odotellaan! Vielä kerran pahoittelut tapahtuneesta!



Kaikki varovaiset piinailijat: Pidän peukkuja pystyssä ihan jokaiselle! Olen sitä mieltä, että niitä plussia voisi ropista meille vasta-alkajille vähän tiheämmin! :)



Mutta nyt nukkumaan, että jaksaa vielä huomisen päivän paahtaa töissä. Meillä on ollut ihan hirveä viikko!



-Tuittu-

MollyJii:lle pahoittelunin ja oikein paljon jaksamisia. Täällä me kaikki ollaan ihan sitä varten että ymmärretään toisiamme ja annetaan tukea.



Kiva Tuittu kun tulit jo näin pian takasin. Yleensä sitä on toiveet aina niin korkealla ja välillä tullaan sitten vähän liian korkeelta ja kovaa vauhdilla alas.



Mulla on tässä nyt sitten valitusvirsi tulossa, että ei ole pakko lukea...Mulla on siis aivan mielettömän pettyny, epätoivoinen, ahdistunut olo. Täti tuli tänään kylää ja kyllähän se oli ihan odotettavissa, koska ukko kullalla oli se matka, mutta kyllä sitä sitten tietysti ajatteli JOS ovis SITTENKIN olisi ollut myöhässä, mutta eipä ollut ja kai mä sitten liian hyvin tunnen mun kierron että pitäisi jo uskoa milloin ovis on. No mutta itse asiaan töissä meidän yksi asiakas on raskaana ja hän on URAIHMINEN, siis mulla ei todellakaan ole mitään vastaan uraihmisiä ja tottakai hekin saavat tehdä lapsia jne jne. Mutta kun tämä URAIHMINEN tulee tekemään äitiyslomallaan PALKATTA töitä ja kuinka hän aikoo heti 2kk jälkeen synnytyksestä palata töihin, koska hän on niin URAIHMINEN. (mun hormoonitasapaino ei tällä hetkellä ole ihan balanssissa) niin mä en voi ymmärtää että minkä takia tollanen ihminen ylipäätänsä tekee lapsia. Se on vaan niin väärin että kun jotkut oikeasti kovasti yrittävät ja haluavat LAPSEN ELÄMÄÄNSÄ niin sit tuollainen ihminen tekee sen luultavasti sen takia että 1.2lasta per talous. Meistä varmasti jokainen tulee asettamaan sen kauan kaivatun lapsen kaiken etusijalle ja haluaa huolehtia siitä mahdollisimman hyvin. Kyllä mä sen tiedän ettei se lapsi ole meiltä pois, mutta kun me teemme kaikkemme että meille tulisi oma pienokainen niin toinen vaan tekee kun tyyliin " pitää" olla, mutta mistään ei voi lupua. Mulla on vaan niin paha mieli ja mua ottaa päähän että tää maailma on näin kiero. Ja pientä kuitenkin vielä on meidän ongelmmat verrattuna sellasiin pareihin jotka ovat yrittäneet monia vuosia ja käyneet hoidoissa ja nekään ei ole tuottaneet tarvittavaa tulosta, kun meillä on kuitenkin kaikki hoidot vielä edessä päin. Anteeksi tämä valitus, mutta kun oli pakko tulla jonnekin purkamaan tunteitaan, kyllä sitä taas ensi viikolla on taas parempi fiilis, nyt vaan tuntuu niin epäreilulta.



t. joalin