Kyllä on joulunvietto joillekin vaikeaa!

kun ao. väellä ei oo.

Tavallaan olen ap kanssasi samaa mieltä. Mutta kun kaikki eivät ole vahvoja ja itsenäisiä persoonia, osalle tuottaa oikeata tuskaa kieltäytyä mistään, mitä lähisukulainen keksii vaatia. Esim. oma mies tai äiti tai anoppi.



Totta, monesta harmista pääsisi olemalla jämäkämpi. Mutta ei ap sinullekaan voi tulla uutisena se, että iso osa naisista on liian kilttejä...



Mikä ei tarkoita, etteikö heitä saattaisi ahdistaa ja surettaa se, että ovat suostuneet esim. emännöimään sukujoulua.

Meillä olo helpottui heti, kun uskalsin viimein vaatia omaa rauhaa ja omaa joulua.

Marraskuu ja joulukuun alku meni sukulaisten tuittuilussa, mutta sitten se loppui. Seuraavina vuosina ei enää sitäkään.

pääsemään helpolla. Meille ei tule änkeämään miniät ja pilaamaan minun joulurauhaa. Minä en taatusti väänny jouluna kotoani mihinkään.



Onneksi on vain poikia, pääsee tulevaisuudessakin joulut helpolla.

ainostaan miniät kitisee niistä eli naiset. Siksi on ihanaa, ettei ole yhtään tyttöä, joka marisisi koko ajan, kuinka on vaikeaa ja kuinka lahjat oli paskoja ja joulu oli paska ja vieraat oli paskoja jne...

kuin kuulisi oman tyttären kitinää?



Ehkä lumi on tukinnut ajatuksenjuoksusi? Toisaalta... Taidat vain itsekin haluta kitistä ;)

jota sen ajan miniät kauhistelee. Kaamea ämmä, joka ei suostu mihinkään komromissiin.

Mua aina naurattaa täällä kun haukutaan anoppeja, kun koemme itse saman kohtalon sitten joskus :)

pääsemään helpolla. Meille ei tule änkeämään miniät ja pilaamaan minun joulurauhaa. Minä en taatusti väänny jouluna kotoani mihinkään.

Onneksi on vain poikia, pääsee tulevaisuudessakin joulut helpolla.

Niin meille se ainakin on helppoa. Paljon viinaa ja se on siinä.