Kuollut isoäiti tuli katsomaan kuolemansa jälkeen

Olin nuori lapsi vielä, mutta muistan sen aina elävästi. Asuimme Haapavedellä ja oli yö. heräsin sisäoven avaamisesta johtuvaan oven kahahdukseen. Sen jälkeen kuulin isoäitini liikkumisen meidän lastenkamaria kohti. Hänellä oli eläessään pitkävartiset saappaat joista toinen narisi hänen kävellessään. hänen kuolemastaan oli kulunut noin kuukausi. Kävelyn äänet tulivat kamarin kynnykselle (ovi oli avoin tupaan) ja vielä kynnyksen jälkeenkin kuului pari askelta. Olin täysin hereillä ja käännyin sängyssä katsomaan, mutta en nähnyt mitään. Jonkin aikaa oli hiljaista ja sitten kävelyn äänet jatkuivat tuvan puolella ja menivät uunin editse toisella puolella olevaan kamariin päin jossa äitini nukkui (isä nukkui tuvan puolella). Sitten kuulin äitini ääen kun hän "näki" mummun kamarinsa ovella (äitillä oli näkijän kykyjä - jo lapsena hän oli nähnyt oman äitinsä naapurin portailla ja juossut häntä kohti - näky oli haihtunut ennenkuinn hän oli ehtinyt kosketusetäisyydelle. Aamulla äiti kertoi isälle, että hän näki mummun (isäni äit) yöllä ovella. Isä ei sanonut meilla lapsien kuulen siihen mitään. meitä oli kaksi: minä kuulin ja äiti näki !!