Lue keskustelun säännöt.
Millä perusteella antaisit munasolujasi sukulaiselle (ei sisko)?
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kelpaa enää. Olen jo 47v. Enkös ole yli-ikäinen tuohon hommaan?
Miten mulla ei juolahtanut aiemmin päähäni luovuttaa? Olikohan siinä jokin kriteeri, jota en täyttänyt? Omat lapseni sain yli 35-vuotiaana, olikohan se muuten silloin jokin este?
No elintestamentti on lompakossa ja verta käyn luovuttamassa, joten niillä mennään.
Luovutetuista munasoluista syntyvät lapset olisivat biologisesti minun omia lapsiani, eivät sen raskaana olleen naisen. Sama juttu miesten ja luovutettujen siittiöiden kohdalla.
kelpaa enää. Olen jo 47v. Enkös ole yli-ikäinen tuohon hommaan?
Miten mulla ei juolahtanut aiemmin päähäni luovuttaa? Olikohan siinä jokin kriteeri, jota en täyttänyt? Omat lapseni sain yli 35-vuotiaana, olikohan se muuten silloin jokin este?
No elintestamentti on lompakossa ja verta käyn luovuttamassa, joten niillä mennään.
Ainoastaan KIELTO, ellet halua elimiäsi käytettävän.
että joku niitä tarvitsisi. Olen käynyt munasoluja luovuttamassakin, tosin sitä ei enää suositeltu kun kroppani reagoi niin voimakkaasti hormoneihin :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin menossa luovuttamaan, mutta prosessin aikana puhkesi sairaus, jonka lääkintä estää luovutuksen.
No elintestamentti on lompakossa ja verta käyn luovuttamassa, joten niillä mennään.
Ainoastaan KIELTO, ellet halua elimiäsi käytettävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luovuttaessani munasolun ottaisin osavastuun siitä, että lapsella pitäisi olla onnellinen elämä. Hän olisi kuitenkin biologisesti minun lapseni. En kestäisi jos häntä kohdeltaisiin kaltoin, enkä halua ottaa sitä riskiä, että auttaisin tuomaan tähän maailmaan laiminlyödyn pienen ihmisen. En todennäköisesti sallisi lapsen vanhemmille yhtäkään normaaliinkaan elämään ja vanhemmuuteen kuuluvaa virhettä ja huonoa päivää, koska en voi olla varma siitä, että he todellakin rakastaisivat häntä riittävästi.
Oikein kylmää nuo sukusolunluovutusmainokset joskus.
Niinkö erillään todellisuudesta ihmiset ovat, etteivät halua tajuta, että se luovutetuista munasoluista tai siittiöistä alkunsa saava lapsi on biologisesti ihan tasan luovuttajan oma lapsi. Se lapsi perii luovuttajalta ulkonäkönsä ja monia muitakin ominaisuuksia ihan kuin itse olisi lapsen synnyttänyt tai alulle pannut. Ja nykyään vanhemmiksi tullaan vielä kohdunvuokrauksellakin: missä se raja menee?
Pahoitteluni kaikille, joille ei ole omilla sukusoluillaan mahdollista saada lapsia. Mutta en ikinä rupeaisi tuollaiseen leikkiin, jossa joku saisi "oman" lapsen minun soluillani. Ei kukaan vanhempi halua muutenkaan luovuttaa omaa biologista lastaan muiden hoitoon, jos ei ole aivan pakko.
luovuttaessani munasolun ottaisin osavastuun siitä, että lapsella pitäisi olla onnellinen elämä. Hän olisi kuitenkin biologisesti minun lapseni. En kestäisi jos häntä kohdeltaisiin kaltoin, enkä halua ottaa sitä riskiä, että auttaisin tuomaan tähän maailmaan laiminlyödyn pienen ihmisen. En todennäköisesti sallisi lapsen vanhemmille yhtäkään normaaliinkaan elämään ja vanhemmuuteen kuuluvaa virhettä ja huonoa päivää, koska en voi olla varma siitä, että he todellakin rakastaisivat häntä riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää olla köyhä työtön. Olen 25-vuotias ja minulla on hyvät geenit.
Jos keksittäisiin miten niistä kasvatellaan kantasoluja ja luovutussoluillani saadaan sukulaisen halvaantuneet raajat taas toiminaan tai syöpä paranemaan: joo. Siitä vaan, viekää vanhat munasoluni.