Seksitön avioliitto, olen niiiiin kyllästynyt

minä olen kohta 35 vuotta,ja mihenikin samoja ikiä. alku meillä oli kiihkeetä ja nyt 6 vuotta ollut n. 4 kertaa per vuos seksiä. nyt se sitten vissiin loppu kokonaan,kun mies palo loppuun ja masentu. sekä ilmoitti ettei rakasta. eikä sitä saa edes koskea! rakastan yhä häntä,ja antaisin mitä vann,jos kaikki palaisi ennalleen,ja seksi elämä olisi vilkasta!

minä se toki tässä olen rumentunut ja vuosien kuluessa lihonut.

mutta voi että miten kaipaisin kunnon panoa! ja unetkin rupaa olemaan riettaita.

ottaa niin kaaliin,että mitään hellyyttä ei saa! ja pettämäänkään musta ei ole..

Sulla on pitkälti vielä elämää edessä, älä pilaa sitä tuollaisen miehen kanssa

ukkos, ja aloita uusi elämä. Ei sinun tarvitse kenenkään takia uhrautua, varsinkin kun ukkos vähättelee asiaa. Lapset kasvavat ja jäät siis yksin jonain päivänä. Teepä itsellesi palvelus ja toimi itsesi ja lastesi hyväksi.

Vaimoni kanssa olemme eläneet pitkässä liitossa. Vaimo lihoi ja masentui. Hän ei ole halunnut seksiä ongelmiensa vuoksi.



Pitäisiköhän antaa kengän kuva hänelle takalistoon ja etsiä joku kaunis nuori nainen tilalle? En muuten tuollaista olisi kehdannut ajatella, mutta nämä vastaukset rohkaisivat.

Olen kanssa avioliitossa jossa seksi on surkeaa. Yleensä menee niin että mies vetää itkuporkuraivarit kun ei ole saanut taas pitkään aikaan. No sanon sille että mennään nyt sitten vittu panemaa. Sitten se vielä jotain vailittaa hetken ja sitten tyhjentää pussit n. 2 min rynkytyksen jälkeen ja menee nukkumaan. Sitten se ihmettelee kun ei kiinnosta. En tiedä kuinka kauan jaksan tällaista pakotettua / velveoitteellista seksiä. Yleensä sen 2 min ajatuksetkin on jossain ihan muualla. Kunhan nyt sitten avauduin tähän ketjun jatkoksi...

ja senkin olen huomannut että en voi ketään ihmistä edes katsoa ja tuntea minkäänlaista seksuaalista vetoa kun se koko ajatus seksistä on nykyisin niin vastenmielinen

Ei noin voi terve ihminen elää.

Mulle riittäis syyks jo pelkkä miehen ylipainokin pistää ukko kävelemään.

Hyi, en katsoisi tuollaista äijää päivääkään! Etkö ap arvosta itseäsi yhtään?

Kiitos vastauksistanne! Jos olisikin kyseessä vain minä ja mies, olisi päätös erota helpompi. Hän on kuitenkin lasteni isä ja heille hyvin tärkeä. En haluaisi riistää heiltä isää jokapäiväisestä elämästä vain itsekkäistä syistäni. Meillä ei ole varsinaisia riitoja ja arki soljuu eteenpäin. Mutta olemme kuin kämppiksiä. Minä kaipaan naisen ja miehen välistä suhdetta, tiedättehän: intohimoa ja toisen kunnioittamista. Kahden keskisten hetkien odotusta, kun haluttaa jo pelkästään toista ajatellessa. Näin oli joskus, mutta nyt mies on fyysisesti (ja henkisestikin) täysin toinen kuin naimisiin mennessämme. Koen, että olen tullut petetyksi. Tällaista en toivoisi kenellekään :(

Tuskinpa kenellekään kelpaisinkaan enää, en tunne itseäni naiseksi. :(

Yleensähän se on niin että nainen pihtaa,kumma kun silloin vastaukset on ihan erilaisia!

Jotenkin tuntuu todella tylyltä nämä kommentit, että "jätä se läskimooses ja etsi itsellesi rakastaja" -kuinka ihmiset kehtaa kehottaa noin suoraan rikkomaan perheen. Mies on lasten isä! Ja jos hän on hyvä isä niin kyllä siinä on aika paljon syitä pitää kiinni.



Sitten taas jos hän on paitsi huono aviomies myös huono isä niin kortit on aika lailla pelattu. Itse suosittelisin odottamaan pikkulapsiajan yli ja nostamaan sitten kytkintä. Esim. kun lapset ovat 15v ja sitä luokkaa niin on varaa olla taas itsekäs, mutta kyllä mä kaksi kertaa miettisin ennen kuin omien seksihimojeni takia veisin tarhaikäiset eroon isästään.



Voithan sä nyt ne seksihimot hoitaa vaikka vieraissa. Sehän on niin trendikästäkin nykyään.

Yleensähän se on niin että nainen pihtaa,kumma kun silloin vastaukset on ihan erilaisia!

heh, tämä on niin totta! Täälläkin jeesustellaan, kuinka miehen pitää ymmärtää että vauvavuotena ei haluta ja sen jälkeenkin naisella on niiiiin rankkaa, että miehen pitää vaan uskollisesti pysyä siinä rinnalla vaikka seksiä ei tipu.

Mutta kun mies menettää työnsä, masentuu ja lihoo niin suoraan vaan kehotetaan jättämään se sika ja hankkimaan uutta ukkoa viereen.

Mihin jäi se "to have and to hold, from this day forward, for better, for worse, for richer, for poorer, in sickness and in health, until death do us part" -lupaus?

Isä on isä myös eron jälkeen, mutta ei tuo avioliitolta kuulosta.

Toki kaipaan ihan seksiäkin, mutta vielä vaikeampaa on kestää läheisyyden ja hellyyden puutetta. Ymmärrän kyllä, että miehen sairaus vaikuttaa haluihin, mutta miksi pitää lopettaa kaikki hellyys ja koskettaminen suhteesta? Seksihän on vain pieni osa koko kokonaisuutta.



Ap

ton tilanteen jotenkin järjestämään ulkopuolisen suhteen avulla? Varmaan on sellaisia miehiäkin jotka on ihan samassa tilanteessa. Se voisi tehdä teidän perhe-elämällekin ihan hyvää kun sun ei tarvitsis olla niin katkera ja "painaa päälle" miestä...(en tiedä teetkö niin mutta minä varmaan tekisin...

ton tilanteen jotenkin järjestämään ulkopuolisen suhteen avulla? Varmaan on sellaisia miehiäkin jotka on ihan samassa tilanteessa. Se voisi tehdä teidän perhe-elämällekin ihan hyvää kun sun ei tarvitsis olla niin katkera ja "painaa päälle" miestä...(en tiedä teetkö niin mutta minä varmaan tekisin...

... mutta en tiedä pystyisinkö kuitenkaan pettämään miestäni. Hän ei sitä hyväksyisi. En ole enää vuosiin pyytänyt seksiä häneltä, koska se ei kerran yhtään kiinnosta. Mutta pelkään, että vuosien kuluessa minusta tulee katkeroitunut, kuiva vanha eukko... Olisin nyt niin elämäni kunnossa, ja tunnen itseni naisellisemmaksi ja itsevarmemmaksi kuin nuorempana (olen 40 v.), mutta ihan hukkaan menee nyt hyvä nainen ;)

Ap