Koira vs vauva

Nyt kaikki kivittää mut, mutta mulla on nyt tilanne josta täällä palstalla on puhuttu jo ennenkin paljon. Eli 6v rotikkauros joka on auttanut mua läpi mm. kauheesta erosta ja ollu periaatteessa mun ainoa ystävä. Rakastan tota koiraa ja en ikinä vois kuvitella luopuvani siitä. Meille on poikakaverin kans syntynyt nyt vauva, mutta koira ei lapsesta jostain syystä pidä. Mä oon 6v rakastanu tota koiraa ja vaan pari kuukautta tätä vauvaa, nii jotenki mielessä tuntuu, että en voi antaa sitä koiraa pois. Että rakastan sitä koiraa enemmän ku vauvaa. Ja joo, vauva on ihminen ja koira eläin, mutta en vois ikinä antaa anteeks jos menettäisin mun rakkaan koiran. Mietin esim. adoptioita nyt, koska nää kaks ei mahdu samaan kotiin. Miesystävä sanoo, että koira pois, mutta se on mun elämässä nyt etusijalla :( Oon vaan itkeny viimesen kuukauden ja alan melkein inhota tätä vauvaa, ku voin sen takia menettää mun koiran. Provon huutajat älkää sanoko mitää, oisko neuvoja? Saako nää kaks jotenki toimiin yhessä? Miten koiraa vois kouluttaa tykkään vauvasta ja ei muriseen sille?

Ota yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan. Hänen avullaan koira saattaa muuttua, tai sitten ei.

Miten koira osoittaa, ettei pidä vauvasta? Tee sille nyt äkkiä selväksi, että lapsi on laumassa koiran yläpuolella.. Älä anna koiran ja lapsen olla kahdestaan ja laita vaikka kuonokoppa. Urokselta voi myös leikata pallit, jos se vähän helpottaisi.



Ymmärrän, että koira on sinulle rakas, siksi tee nyt kaikki voitavasi, että koira ymmärtää lapsen olevan lauman jäsen jota sen ei tarvitse komentaa.

Johdonmukaisesti kun teet tämän koiralle selväksi, niin kyllä se siitä. Tietenkin käytät myös varotoimenpiteitä, eli et jätä koskaan vauvaa koiran ulottuville.



Eri juttu on sitten se, jos koira on selvästi vihainen ja yrittää esimerkiksi näykkiä. Silloin sen paikka ei ole vauvan kanssa samassa taloudessa. Ehkä löydätte sille uuden kodin lähipiiristänne, jolloin voit tavata sitä edelleen.



Ja sorry nyt, mutta en ihan heti suostu uskomaan sitä, että adoptoisit lapsesi mieluummin pois kuin luopuisit koirasta. Kysymys ei kuitenkaan ole kuin max muutamasta vuodesta vielä, eiväthän rotikat kauhean pitkäikäisiä ole.

Meillä oli 2 koiraa, kun vauva syntyi ja toinen niistä oli rotikka. Heti kun tultiin synnytys-sairaalasta kotiin, niin koirat oli vapaana pihalla vastassa ja samantien annoin niiden haistella kaukalossa olevaa vauvaa. Meillä koirat ovat perheenjäseniä, mutta niitä on aina pidetty alempiarvoisempina ettei tule arvotaisteluja. Vauva kun oli nukkumassa ulkona ja rotikka pihalla, niin kukaan tuntematon ei tullut vaunujen luo, rotikka piti siitä hyvää huolta ja monesti sisällä meni suojelevasti vauvan peiton viereen, jos vauva oli lattialla.

Jos et omin avuin saa pikaseen murinaa loppumaan, niin otat heti ammattikoirankasvattajaan yhteyttä ja pyydät hänet teille kouluttamaan koiraa. Mikään puhelinkoulutus sulle ei riitä.

Tällaisia asioita ei vain mukamas saisi sanoa ääneen. Komppaan edellisiä siinä mielessä, että pari tapaamista koirankouluttajan kanssa voisi auttaa.

No koira murisee vauvalle ja näyttää hampaita sille? En oo antanu sen tulla vauvan lähelle, ku se saattais ehkä purra sitä. Voisin etsiä ehkä jotain koirakouluttajaa.. Oon yrittäny ite kouluttaa ja totuttaa vauvaan, mutta joskus se vaan murisee ku mä pidän vauvaa sylissä..

En tiedä, huomasitko itse tätä asiaa tekstissäsi, mutta puhut vauvasta kuin tuntisit vauvan vielä jotenkin vieraaksi ja etäiseksi. Se on vielä normaalin rajoissa, jos synnytyksestä on kulunut vasta muutamia viikkoja, mutta jos tilanne ei lähiaikoina nopeasti muutu, kerro asiasta neuvolassa että saat puhua neuvolapsykologin kanssa tästä tilanteesta, joka on stressaava. Voi olla, että syyllisyys siitä, että et ehkä voi pitää rakasta koiraasi, estää sinua iloitsemasta lapsestasi ja nauttimasta äitiydestä ja se vaikuttaa sinun ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.



Yleensä koirat, sellaisetkin jotka eivät muuten pidä lapsista, vähintään sietävät oman perheen lapsia. On tosi huolestuttavaa, että koira murisee, kun lapsi on sylissäsi. Sitä ei voi mitenkään enää pitää epävarman koiran ihmettelynä vaan se on omistushaluisen koiran viesti siitä, että se katsoo oikeudekseen kurittaa sen reviirille tullutta ulkopuolista, joka uskaltaa olla koiran oman emännän sylissä, vaikka emäntä kuuluu vain koiralle. Se on minun näkemykseni mukaan todellinen uhka lapselle.



Oletko soittanut paikkakunnan eläinlääkärille? Eläinlääkäreillä on usein paljon tietoa ja kokemusta koirien käsittelystä, ja luottaisin sellaiseen enemmän kuin koirankouluttajaan. Pahimmillaan kehno kouluttaja opettaa koiran vain peittämään aggression, jolloin koiran käytöksestä tulee näennäisen rauhallista mutta käytännössä täysin ennakoimatonta ja arvaamatonta.



Minusta sinun, ap, pitää saada nopeasti apua tilanteeseen. Täytyy olla tosi stressaavaa miettiä tällaisia koko päivän, kun kuitenkin olette samassa tilanteessa joka hetki. Tällaiset tilanteet harvoin laukeavat itsestään, varsinkaan koska lapsi kasvaa ja lähtee liikkeelle, ja on hyvin hankala pitää lasta ja koiraa aina erillään.



Sellaisesta vielä muistuttaisin, että jos annat koiran pois, niin sinähän et suinkaan petä sen luottamusta, vaan suojelet sitä. Suojelet sitä niiltä seurauksilta, mitä koira itselleen aiheuttaa jos se tekee lapselle jotain. Sekin on vastuun kantamista, että ennakoi tilanteet ja antaa koiran elämän jatkua, vaikkakaan ei teidän kanssa.

Kuulostaa siltä, ettet sovi kummankaan huoltajaksi.

täysin samaa mieltä olen.

Eipä ollut kyllä kovin taidokkasti kirjoitettu provo ;)

joudut lopettamaan sen. Olisikohan parempi antaa koira pois, ennenkuin niin tapahtuu. Se sun koiras voi elää ehkä vielä 4-5 vuotta, lapsi keskimäärin vajaa 80 vuotta. Auttaisiko, jos miettisit miltä se rotikan raatelema vauva näyttäis...



Mutta eihän tää nyt oikeesti siis totta ole, ei kukaan voi olla noin pöljä.

Jos vaikka syöttäisit vauvan sille koiralle, pääset vauvasta ja voit jatkaa yhteiseloasi koiran kanssa. :)

Tässäpä hyvä idea! Ihkuu, ehkä se koira vois syödä sen miehenkin, ettei kerro kellekkään mitä tapahtu? Onkohan se koira poika, ap:han voi koittaa lisääntyä sen kanssa? :)

Vihellä peli poikki hetkeksi. Koira jonnekkin hoitoon joksikin aikaan, että saat rauhassa tutustua vauvaasi. Sitten mietit uudestaa.



Tai otat eron lapsen isästä ja lapsi isälle. Jatkat koirasi kanssa kahdestaan. Et nimittäin voi antaa lasta adoptoitavaksi, jos sillä on rakastava isä joka halua pitää lapsen.