Lue keskustelun säännöt.
Miten minun tulisi nyt toimia, neuvoja, mielipiteitä?
11.12.2012 |
Lapsi on ollut aina erittäin lahjakas piirtäjä. Tätä mieltä on ollut siis meidän vanhempien ja sukulaisten lisäksi päiväkodin ja esikoulunkin henkilökunta, ja oikeastaan kaikki jotka ovat nähneet hänen piirroksiaan. Lapsi on nyt toisella luokalla ja tänään hänen opettajansa soitti, että suosittelisi lapselle erittäin paljon kuvataidepainotteiselle luokalle hakemista kolmannelle luokalle ja siitä eteenpäin. Hän sanoi, että ei ole kovin montaa noin lahjakasta lasta tavannut ja että hänellä sitä perspektiiviä on, kun on kuitenkin lapsia paljon opettanut (jää pian eläkkeelle). Noniin, siinä siis AV-mammojen vakuuttelua kerrakseen, nyt itse asiaan. :-)
Opettaja siis myös totesi, että vaikka lapsi on joissain asioissa hieman ujo ja estynyt, niin jos hänet vain saisi pehmiteltyä soveltuvuuskokeeseen, niin hän pääsisi aivan varmasti ko. luokalle. Nyt "ongelma" on vain se, että lapsi ei suostu edes harkitsemaan koulun vaihtoa, sanoi, että se olisi kamalinta mitä hänelle voisi tapahtua (on vähän dramaattinen tapaus). Sanoin, että pakko ei ole tehdä mitään, mutta olisi kiva jos keskusteltaisiin ja mietittiin edes, mutta hän oli täysin ehdoton, eikä suostu edes miettimään asiaa. Lapsi ei kuitenkaan olisi mikään silmätikku, uusi oppilas, koska kaikki luokan oppilaat hakevat tuonne ja tulevat uutena. Olen itse sitä mieltä, että se olisi lapselle todella hyväksi.
Koulumatka muuttuisi siten, että tällä hetkellä kouluun on noin 400m kävelymatka, mutta tuonne toiseen kouluun on 100m bussipysäkille, noin 25min bussilla ja siitä vielä 700m koululle.
Mitä sinä tekisit? Pitäisikö lasta vielä painostaa ja jos, niin miten? Vai antaisitko sinä asian vain olla? Yläasteelle koulu vaihtuu joka tapauksessa, koska alueella ei ole omaa yläastetta, mutta lapsi sanoi, että se ei haittaa, koska sinne tulee sitten kavereita ja tuttuja kuitenkin. Lisäksi opettaja vaihtuu ensi vuonna tässä omassa koulussa, koska nykyinen jää eläkkeelle.
Kiitos jos joku jaksoi lukea ja vielä enemmän kiitos neuvoista!
Kommentit (9)
Tyttöni on kans erittäin lahjakas ja koulusta kannustettiin siirtymään kuvataidepainotteiselle luokalle toiseen kouluun. Mutta tyttö ei halunnut ja hänen luonteensa (arkuus, ujous, tietynlainen sosiaalinen kömpelyys) huomioonottaen päätimme että emme vaihda koulua. Ja ratkaisu on tuntunut oikealta. Hän käy vapaa-aikana kansalaisopiston piirustustunneilla ja kesäaikana on löytynyt kivoja maalauskursseja joissa myös on päässyt kehittämään sosiaalista puoltaan (kursseille "suostui ja suostuu" menemään koska sieltä voi lähteä pois jos on liika "rankkaa", tosin yhtään ei keskeyttänyt).
Koulun kuvisope "lohdutti" että todellinen lahjakkuus tulee esiin kyllä ja lapsen ensisijainen tehtävä on kasvaa ihmiseksi ja annetaan sille ensin kasvualusta. Pakottamisella harvemmin on saatu aikaan mitään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu olen itsekin sillä kannalla, ettei pakottamisesta seuraa mitään hyvää. Voihan tyttö hakea sitten yläasteelle kuvataidepainotteiselle luokalle, jos silloin tuntuu, että se onnistuisi. Saanko kysyä kolmonen, että missä kaupungissa asutte? Olen yrittänyt nimittäin etsiä tytölle piirrustus- tai maalausharrastusta, mutta täällä Tampereella on vähän nihkeästi, tai sitten olen huono etsimään! :)
Harmittaa vain, kun tiedän, että lapsi varmasti viihtyisi siellä, kunhan vain pääsee alkujännityksestään pois. Tyttö on aina ollut oikein yltiösosiaalinen ja rohkea, mutta nyt puolen vuoden sisään on alkanut kovasti jännittämään uusia ihmisiä ja tilanteita.
Ap
lapsi ehtii kyllä saada kuvataidepainotusta elämäänsä, ja sitä voi järjestää kuvataidekoulun avulla. Tampereella on ainakin Sara Hilden-akatemia. Älä painosta lasta. Tärkeää on että taiteilusta nauttiminen säilyy. Siitä voi tulla rakas harrastus tai ammatti, mutta pakottamalla ikävä juttu.
Varsinkin jos tyttö haluaa. Varmasti on Tampereellakin monia kuvataidekerhoja.
eikö sieltä aina pääse poiskin, takasin sinne tavalliseen kouluun? Jos siis homma ei lähde siellä toimimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen suunnattoman kiitollinen äidilleni, että pääsykokeiden läpäisemisestä huolimatta hän ei pakottanut minua toiselle puolelle kaupunkia musiikkiluokalle. Ihan kiva harrastus musiikki silti oli.
Ja itse "laitoin" lapseni musiikkiluokalle, mutta se alkoi jo ekasta luokasta ja oli lähikoulussa. Mitään niin hienoa ja dramaattista musiikin suhteen siellä ei koskaan tehty, että sen takia olisi kannattanut matkustaa puoli tuntia bussilla. Ja olen varma, että sama homma kuvisluokalla, käytännössä kuvista on vaan 1-2 tuntia lisää viikossa ja saatetaan piirrellä vähän enemmän, mutta kun opetussuunnitelmat ovat kaikille samat, ei alakoulu voi olla mikään taidekoulu. Taidekoulut tulee sit myöhemmin, eikä esteeksi sinne pääsyyn muodostu ikinä se, ettei ollut neljää vuotta alakoulun kuvisluokalla.
Sen sijaan, jos pakotat lapsen vaihtamaan koulua, voit rikkoa hänelle tärkeitä ystävyyssuhteita ja ihan oikeesti PILATA lapsen elämän. Eikä siitä tuu kuin masentunut kavereistaan vieraantunut yksinäinen teini.
Kannattaa keskittyä ennemmin harrastamaan kuvataitaiteita vapaa-ajalla, esim. kuvataidekoulu olisi meidän paikkakunnalla vaihtoehtona. Kai niitä kaikenlaisia on.
(Lisäksi noi koulumatkan on ihan liialliset, kun helpommallakin pääsee)
Olen itse taidealalla ja en usko, että kuvataideluokalle menemisellä on niin hirveän suurta merkitystä hänen taiteellisen kehittymisen kannalta. Tietysti joku lasten kuvataidekoulu, mitä oli meillä maalla ennenvanhaan, olisi hyväksi. Jos siellä on siis hyvät opettajat.
Taiteellisia kykyjään hän kehittää varmasti itse piirtämällä ja maalaamalla itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen suunnattoman kiitollinen äidilleni, että pääsykokeiden läpäisemisestä huolimatta hän ei pakottanut minua toiselle puolelle kaupunkia musiikkiluokalle. Ihan kiva harrastus musiikki silti oli.
Ja itse "laitoin" lapseni musiikkiluokalle, mutta se alkoi jo ekasta luokasta ja oli lähikoulussa. Mitään niin hienoa ja dramaattista musiikin suhteen siellä ei koskaan tehty, että sen takia olisi kannattanut matkustaa puoli tuntia bussilla. Ja olen varma, että sama homma kuvisluokalla, käytännössä kuvista on vaan 1-2 tuntia lisää viikossa ja saatetaan piirrellä vähän enemmän, mutta kun opetussuunnitelmat ovat kaikille samat, ei alakoulu voi olla mikään taidekoulu. Taidekoulut tulee sit myöhemmin, eikä esteeksi sinne pääsyyn muodostu ikinä se, ettei ollut neljää vuotta alakoulun kuvisluokalla.
Sen sijaan, jos pakotat lapsen vaihtamaan koulua, voit rikkoa hänelle tärkeitä ystävyyssuhteita ja ihan oikeesti PILATA lapsen elämän. Eikä siitä tuu kuin masentunut kavereistaan vieraantunut yksinäinen teini.
Kannattaa keskittyä ennemmin harrastamaan kuvataitaiteita vapaa-ajalla, esim. kuvataidekoulu olisi meidän paikkakunnalla vaihtoehtona. Kai niitä kaikenlaisia on.
(Lisäksi noi koulumatkan on ihan liialliset, kun helpommallakin pääsee)
No nyt kun luin näitä vastauksia ja aloin miettimään asiaa, niin onhan se noin. Ja koulu olisi keskustan alueella, joten minulla olisi kyllä aina vähän huolestunut ja epämukava olo, kun lapsi hortoilisi kaupungilla. On vähän sellainen huolimaton taiteilijasielu. :-)
Kiitos vastauksista, yritän etsiä lapselle taiteilusta harrastuksen mielummin. Laitoin jo Sara Hildenin taideakatemiaan sähköpostia, kun nettisivuilla ei lukenut, että koska kevään kurssit alkaa.
Kiitos vastauksistanne!
Ap
Varmaan on onnellisempi ja turvallisempi lapsuus omassa koulussa. Taiteellinen lahjakkuus on siitä kiva juttu, että sitä voi kouluttaa ja kehittää missä iässä tahansa. Lapsi voi lähteä sille "alalle" sitten, kun on itse valmis.