Mikä ala ja milloin jäit sairaslomalle ennen äitiyslomaa?
Itse olen lähihoitaja, töissä kehitysvammaisten hoitokodissa.
Tarjolla ei oikein ole kevyempiä töitä. (Paperitöitä yms)
Yksikössäni ollaan yksin töissä, vain arkisin yhden ja kolmen välissä ollaan kaksi työvuorossa, koska neljänä päivänä on suihkut ihmisille joiden kanssa ei pärjää yksin heidän koon takia.
Olen nyt rv20+3, liitovkivut ovat vaivanneet jo jonkin aikaa, häpyluu mahdottoman kipeä.
Olen ollut sairaslomalla jo 4vko, ei raskauteen liittyvistä syistä, vaan sen takia että jouduin leikkaukseen.
Tänään menen takaisin töihin, mutta hiukan jännittää/pelottaa kun en ole ihan niin nopea enää koska liikkuminen sattuu, ja kolmen jälkeen kun työkaveri on lähtenyt pitää huolehtia siitä että 6 ihmistä saa ruokaa (jota laitan itse), yksi on täysin avustettava eli pitää syöttääkin, pitää tottakai hoitaa tiskit, pöytien pyyhkiminen, iltasuihku, vaatteidenvaihdot, iltapesut, iltapala, roskien vieminen, "kämpän" siistiminen, raportin kirjoittaminen yms. Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta tuntuu muutenkin aina että aika loppuu kesken kun työvuoro loppuu puoli yhdeksältä.
Pelkään etten tänään pysty saamaan ajoissa kaiken valmiiksi..
Ja jos kipujen takia olen niin hidas etten saa työt tehtyä ajoissa, niin onko se hyväksyttävä syy hakea jo saikkua...?
Kommentit (27)
Olin myyjänä liikkeessä, kassatyö, asiakaspalvelu, varastotyö ja esillelaitto kuuluivat tehtäviini. Töistä jäin 30 päivää ennen laskettua aikaa. Flunssan takia olin kaksi kertaa odotusaikana muutaman päivän poissa. Yleensä minulla ei flunssaa usein ole, mutta silloin onnistuin saamaan sen useampaan kertaan. Minulla kyllä ei raskauden aikana ollut muita oireita kuin jalkojen turvotus ja närästys. Muuten elämäni kunnossa. Lapsi syntyi 42+2.
Olen sh ja töissä kotihoidossa. Jäin saikulle muistaakseni jo rv 20 selkäkipujen vuoksi. Työ on melko raskasta, mummoja pestään ahtaissa suihkutiloissa, hoidetaan hankalissa asennoissa kotioloissa vailla apuvälineitä ja se jatkuva autosta nouseminen ja autoon meneminen.
Menin ihan normi tk-lääkärille "valittamaan" ja se kirjoitti 2 viikkoa kerralla. Lopuksi sain kuukauden kerralla kunnes jäin äitiyslomalle.
Jäät vain rohkeasti ja reilusti sairaslomalle jos siltä tuntuu! Sinä ja lapsesi ovat nyt tärkeintä!
sitä ennen viikon mittaisia ja lyhyempiä pätkiä saikulla jostain rv 14 saakka heikotuksen ja huimauksen vuoksi.
olin metallialalla kokoonpanotehtätävissä.
Työ sisälsi seisomatyötä sekä tavaroiden nostelua.
En millään selvinnyt työpäivästä kun en jaksanut edes voileipää seisaaltaan tehdä.
Oireet johtuivat ainakin osaksi hb:n laskusta ja sitä ei saatu nousemaan rautatableteilla koska mitkään tabletit eivät sopineet. Niistä meni vain maha sekaisin.
Myöhemmin tuli raskausdiabetes ja -hepatoosi. Kun kaik vaivat oli saatu tasapainoon vauva syntyikin rv 37+1.
lasta, kaikista olen jäänyt äitiysvapaalle sen kuukauden ennen laskettua aikaa. Yhden raskauden aikana olin viikon sairauslomalla raskauden puolivälissä kovan flunssan vuoksi. Seisomatyötä teen ja jonkin verran joudun painavia tavaroita nostellemaan.
vanhustyössä osastolla. Normaalia hoitotyötä siis, nosteluja, siirtoja jne. HB oli alle 100.
Tein työni päivälleen äitiyslomaan asti. Koin jaksavani paremmin, jos pysyn liikkeellä enkä jää kotiin miettimään vointiani.
Jäin vasta äitiyslomalle kuukautta ennen laskettua aikaa. Liitoskivut olivat usein aivan kamalat, mutta kolmen kilometrin kävely töihin auttoi todella paljon:) Jalat kyllä olivat kuin lyijyä aina kun kotiin pääsi:D
Työni on raskasta, mutta onneksi oli ymmärtäväinen osastonhoitaja, joka kielsi aivan kaikkein raskaimmat työt minulta :) Yövuoroja ei täällä saa raskaana tehdä rv 25 jälkeen.
Lapsi synty lopulta vasta rv 41+6 ja veikkaan, että olisin ihan hyvin voinut tehdä töitä jonnekkin rv 37-38 asti, mutta olin jo aloittanut äitiysloman.
Raskauden alkupää ei sitten mennyt yhtä kevyeesti kuin loppupää, olin sairaslomalla paljon pahoinvoinnin takia (joka jatkui rv 19 asti). En kyennyt tekemään kuin yö- ja iltavuoroja, koska oksentelin aamuisin niin älyttömän paljon. Pahoinvointi oli 24/7, mutta pahimmillaan aamusta.
töissä, työnä osastotyötä vuodeosastolla että asiakkaiden luona kulkemista pitkiäkin matkoja, ajamista, istumista autossa ja työpöydän ääressä. Olin töissä kunnes ä-loma virallisesti alkoi. Joka kerralla neuvolassa ja äitipolilla kysyttiin vointia ja tarjottiin mahdollisuutta jäädä pois, mutta ei kiinnostanut - voin todella hyvin. Ikää minulla oli 44 v ja eka lapsi luomuraskaudesta, mut eihän raskaus sairaus ole =) Ap:lle - jää toki pois, jos vointi huono, älä ota riskejä, ettei tarvi miettiä jälkikäteen!
selkäongelmien takia.
Olen ahtaaja.
Paljon nostamista ja kiire tahti kokoajan, istuskella ei ehdi, edes siinä kassalla ollessa.
Olin sairaslomalla viikot 16-21 kun supisteli ja kovat nivus ja lantiokivut. Luultavasti tulen jäämään pois hyvissäajoin.
toisessa jäin 1 vko ennen lapsen syntymää (= oli jo silloin muutaman päivän yli la:n)
t. kevyttä toimistotyötä tekevä
Nuorimmasta jäin tuolloin rv 24. Jouduin kolariin, ja lääkäri katsoi paremmaksi sen, että olen loppuraskauden kotona enkä ratin takana. Olen linja-autonkuljettaja.
olin äitiysloman alkuun asti töissä.
Ja sitten kun kaikki tulevat mammat ymmärtäisivät, ettei kukaan saa mitalia kaulaansa tai kruunua päähänsä, vaikka kuinka sinnittelis loppuun asti töissä, vaikka vielä synnytyssalissaki hoitaisi töitänsä.... Jos fysiikka ei anna myöden, niin silloin täytyy osata "luovuttaa" ja mennä kotiin lepään. Kysehän on äidin ja vauvan hyvinvoinnista, ei siitä että pääsee sukulaisille ja ystäville lesoomaan, kuinka jaksoi olla synnytyksen alkuminuuteille asti töissä "kun oli niin hyvä ja mahtava fiilis". Mutta kukin tyylillään......
Joa tekee toimistotyötä ja kaikki sujuu normaalisti, en keksi yhtään syytä jäädä sairauslomalle. Raskaus ei ole sairaus.
Pääasiassa kevyessä toimistotyössä olin ja jäin ekan kerran sairaslomalle noin viikolla 12, kivut, verenvuodot yms. syynä. Olisin jäänyt jo kuukautta aiemmin uhkaavan keskenmenon vuoksi, mutta silloin satuin olemaan valmiiksi lomalla.
Ei ole raskaus sairaus, mutta enpä ole koskaan elämässäni ollut noin vaivainen ja kroonisesti kärsinyt kivuista kuin tuolloin. Monesti sairaanakin olen ollut paljon työkykyisempi kuin tuolloin suurimman osan raskautta.
Olisin ilomielin vaihtanut tuon normaaleihin raskausvaivoihin, ei se jatkuva saikulla olo ja lääkäreiden ihmettelyt ollut kovin kivaa. Eikä työpaikkakaan tykännyt, kun kävin lyhyitä pätkiä töissä ja aina takaisin saikulle. Pitkäjänteisessä työssä musta oli enemmän haittaa noin, kun aina ehdin aloittamaan uusia asioita ja ne jäivät jatkuvasti kesken, kuin jos olisin ollut kunnolla saikulla, mutta lääkärit halusivat aina vaan laittaa uudestaan töihin kokeilemaan, josko jo pärjäisin.
Lääkäri, jäin saikulle rv 24 supistelun ja kohdunkaulan lyhenemisen vuoksi. En halunnut ottaa yhtään riskejä. Voin kyllä olla sairaana töissä, kun tunnen itseni ja tiedän, mitä jaksan. Mutta kuka pystyy itse arvioimaan, kuinka paljon supistuksia kestää ilman, että vauva pullahtaa pihalle ennen aikojaan?
Sairaanhoitaja ja jäin sairaslomalle rv20 muistaakseni.
Suomi on siitä paska maa, että odottava äiti pakotetaan äitiyslomalle n. 5 viikoa ennen laskettua aikaa. Minun paikkani olisi ollut töissä 3-4 viikkoa pidempään. Olen asiantuntija ja vaikka olin iäkäs ensisynnyttäjä, olin elämäni kunnossa. Sama molempien lasten kohdalla, mutta toisen kohdalla ei enää vituttanut, kun oli niin paljon puuhaa esikoisen kanssa ja olin jo äiti.
Esim. Ruotsissa ei ole mitään tällaisia pakkoäitiyslomia ja Taleban-ajattelua.
tuli supistuksia, fyysisesti raskas työ ja erittäin pitkät päivät. Laivan oma terveydenhoitaja laittoi kotiin koska eivät ne siellä halua ottaa riskejä.
Sitten ( yksityinen) lääkäri kirjoitti sairaslomalle noin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa.