Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En enää tiedä miten suhtautua anoppiin järkyttävän jutun jälkeen, jonka hänestä kuulin :( Mulle
06.12.2012 |
selvisi kautta rantain, että anoppi on nuorena ravistellut hengiltä esikoisensa! Tai siis vauva kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.
Kyseessä siis oli mieheni yli 10v vanhempi isoveli. Siis, miehelläni olisi yli 10v vanhempi isoveli, ellei sitä ois vauvana tapettu! Ja mä olen aina luullut, että mieheni on ainoa lapsi. Mieheni on tämän tiennyt, mutta salannut multa, en voi tajuta!!! Ja tämä sama eukko on hoitanut meidän lapsia, myös vauvoina. Oon niin järkyttynyt, pettynyt, vihainen, että haluisin vaan ottaa lapset ja jättää miehen ja koko sen hullun suvun.
Kommentit (80)
Jos siitä taas on kymmeniä vuosia aikaa, mitä siihen voi sanoa? Menneisyys on menneisyyttä eikä asioita voi muuttaa.
Eihän psykoosissa ollessa ihminen ole järjissään!
Eriasia jos menet ihan tietoisesti tappamaan lapsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, se anoppisi on jo rangaistuksensa kärsinyt ja parantunut ennen miehesi saamista. Jos ei olisi parantunut, miestäsi ei olisi olemassa tai jos olisi ollut muita ongelmia, miehelläsi olisi huonot välit äitiinsä.
Jos siis miehelläsi on hyvät välit ja luotit anoppiisi, niin kuin vaikuttaisi, ethän muuten olisi edes voinut jättää lapsiasi yökylään, niin unohda sen useita vuosikymmeniä sitten tapahtuneen teon kostaminen!
Miestäsi ei olisi edes olemassa ellei tuota kaikkea olisi tapahtunut...
ja minä vielä huonommin. Pahimmillaan unta tuli yhteensä reilu tunti koko yönä ja sekin 10-15min pätkissä. Olin aivan sekaisin väsymyksestä. Pelkäsin, että vauva kuolee nukkuessaan ja havahduin jatkuvasti tarkistamaan vauvan vointia. Yhtenä yönä nousin ja katsoin pinnasänkyyn ja kauhukseni vauvan pää oli kasvot selkään päin. Kiljuin kauhusta ja tartuin vauvaan kääntääkseni pään oikein päin, mutta onnekseni mieheni heräsi kirkaisuun ja hyökkäsi ylös sängystä viereeni. Heräsin vasta, kun mieheni seisoi vieressäni ja näin, että vauvan pää oli ihan normaalisti. Olisin siis unenpuutteessani ja houreissani kääntänyt lapseltani niskat nurin, mikäli mieheni ei olisi herännyt kirkumiseeni.
Ikinä en olisi voinut kuvitella vahingoittavani ketään lasta, saati omaani, mutta unen ja valveen välinen harha aiheutti tilanteen, joka olisi voinut päättyä kohtalokkaasti. En puolustele ravistelijaa, mutta täytyy muistaa, että hän joutuu maksamaan muutaman sekunnin virheestä koko elämänsä ajan.
anopillasi ei ollut tarkoitus tappaa lastaan, niin siinä tapauksessa jatkaisin elämäää niinkuin ennenkin. Eli antaisin anopin tavata lapsia.
Koko ikänsä elänyt sen syyllisyyden kanssa, joka seurasi hetken napsahduksesta. Tuskin enää koskaan tekee mitään vastaavaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksi pientä lastaan ja kärsinyt rangaistuksenkin. Nyt hänellä on toinen satsi lapsia, rakkaudella hoidettuja (aikuisiakin jo nyt), mutta eniten hävettää se että lasten kaverit haukkuivat heidän äitiään murhaajaksi :( Eiköhän tämä äiti ole rangaistuksensa kärsinyt ja kärsii hautaan saakka. Eipä niitä auttajia silloin löytynyt kun apua olisi tarvinnut! Ihmiset ovat ilkeitä.
Rauhoitu nyt ap - hoitihan anoppisi puolisosi aikuiseksi ja anoppisi ymmärtää miten tärkeää on tuki ja apu perheelle. Anoppisi kärsii hautaan saakka siitä mitä on tehnyt joten ei sinun tarvitse uutta rangaistusta antaa
Varmaan itsekään pystyisi antamaan lapsiani kyseisen mummon hoitoon, ainakin katselisin ja seuraisin jatkossa hyvin tarkkaan mummon lastenhoitotyyliä.
Mutta muuten ihmetyttää ap sanoo ekaksi että mummo on lapsille tärkeä, tavallinen mummo ja seuraavaksi haukkuu koko miehen suvun sairaaksi..!?
Ehkä miehesi on ajatellut ettei voi kertoa synkkää salaisuutta sinulle, koska tiesi sinun reagoivan juuri noin, kieltävän sinun edes tapaamasta murhaajamummoa? Onhan se väärin ettei mies kertonut, mutta tuollainen rangaistuksen miettiminen kuullostaa kyllä aika väärältä myös.... Haluat rangaista miestäsi anopin tekemisistä.
Vauvan tappo on varmasti hirveä asia, josta tekijä ei varmaan pysty ikinä saamaan täysin rauhaa, eikä voi olettaa että lähipiirikään sitä unohtaisi tai antaisi anteeksi. Mutta silti, ap.n kannattaisi tosiaan yrittää rauhoittua ja miettiä onko mummo todella ollut vaaraksi lapsenlapsilleen vai onko hän vain se tavallinlen mummo jolla on traaginen salaisuus menneisyydessä.
Uskon että melkein kuka vain saattaisi tehdä vahingossa jotain vauvalleen jos olisi paljon univelkaa, ei turvaverkkoja eikä miestä ja synnytysmasennus iskisi. Ei siihen tarvita mielen heikoutta jos on väsymyksestä sekaisin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä anoppi oppi jotain tapettuaan lapsensa ja siksi teki vasta 10v kuluttua uuden kappaleen, joka näköjään on hengissä selvinnyt. Sitä paitsi olisihan se taposta ollut vankilassa, jos tuo olisi totta....
en ois lapsiani hoitoon tollaselle ihmiselle antanut! Oksettaa ja itkettää! Ja kyllä on ihan totta, rangaistuksen toki sai teostaan, mutta se oli naurettavan pieni, koska meni
lapsivuodepsykoosin piikkiin kuulemma. Miehen äiti oli silloin kuulemma nuori masentunut yh, ja yritti itsariakin ton tapauksen jälkeen. Pakon edessä vasta mieheni mulle näistä asioista kertoi. ap
sä raivoot asioista jonka on tehnyt ihminen jolla ollut mielenterveysongelmia? auttaaks toi jotenkin asiaa? Tapahtunut on kauhea asia, mutta toisaalta MÄ en ymmärrä tota sun raivoasi. Pitäisikö aina kaivaa kaikki kipeät asiat vuosikymmenten jälkeen aina riepoteltavaksi vaikka asianosaiset olisivat jo ne käsitelleet? Mä luulen, että sun anoppisi on rangaistuksen kärsinyt.
Ja tietenkin ulkopuoliselta kuultu tarina? Oon kuule minäkin kuullut ties mitä juorua appivanhemmistani! Appivanhemmat tietävät niistä, mutta eivät välitä.
lapsivuodepsykoosi. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suorastaan yllytetään
mitä tapahtuisi, jos joku tulis tänne kertomaan sairastuneensa synnytyksen jälkeen psykoosiin ja vahingossa tappaneensa vauvansa. Saisko vertaistukea? Teetä ja sympatiaa? Epäilen...
te kaikki puolustelette miehen sukua? Ette taatusti itsekään jättäisi lastanne hoitoon ihmiselle, joka on kyennyt tuollaiseen tekoon, vaikka olisikin ollut sairas.
ei-ap
ja että siitä todellakin voi parantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikivanhoja asioita!!!???
sä et tiedä sen elämtilanteesta, masennuksista yms mitä silloin olut.
teko on väärä mutta sun on aivan turha kivitellä ihmisiä, pyhimys.
jos anoppi on ok niin anna anteeksi.
että yllytetään ihmisiä antamaan tuomioitaan mitä ihmeellisimmistä asioista, jotka ei heille kuulu. Ap:n ei ole pakko antaa lapsia mummolle hoitoon, ja tämän ratkaisun jälkeen asia ei ap:lle kuulu. Kun tuomiot on kärsitty ja asia lähipiirin kesken puitu, on pakko yrittää elää eteenpäin, eikä siinä tarvita vuosikymmenien päästä ketään tuomaroimaan. Oletko ap IKINÄ miettinyt, miltä asia on miehestäsi tuntunut?! Minkä ikäisenä hän on saanut tuon tietää? Se on luultavasti romahduttanut joksikin aikaa hänen elämältään pohjan pois, äiti on aina äiti. Hänen on varmaan ollut tosi vaikea rakentaa luottamus uudestaan, vaikka äitinsä olisi häntä hyvin hoitanut ja tietäisi teon johtuneen sairaudesta, ja nyt hänen elämänsä rakkain ihminen yrittää taas romuttaa kaiken. Toistan vielä: saat ap olla järkyttynyt (kukapa ei olisi?), eikä sinun ole pakko jättää lapsia hoitoon, mutta jospa antaisit menneiden jo olla ja yrittäisit olla aiheuttamatta vain LISÄÄ tuhoa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan kun ois mielenkiintoista kuulla, miten ap:n kostosuunnitelmat ovat edenneet =)
Jos ei ole, niin kasva ap aikuiseksi. Ilmeisesti anoppisikin on tervehtynyt. Hän ei ole teidän lastenne kanssa 24/7, tuskin siis masentuu millään tavalla uudestaan teidän lastenne takia. Ikävä tosiasia on, että vastasynnyttänyt voi masentua sen verran pahasti, että ravistelee vaikka ei olisi tarkoituskaan. Ja se väsymys! Ap ainakin on saanut paljon apua, kun ei tiedä mitä väsymys on yms.
ohittaisi tollasen asian vaan olankohautuksella?
Ja kyllä todellakin olen minäkin ollut väsynyt, usein, silti ei oo ikinä tullut mieleenkään pahoinpidellä pientä avutonta vauvaa :(
ap
Todella järkyttävää! Ei kai se mikään pikkujuttu ole, vauvan tappaminen!!
joka on varmasti painanut mieltä koko elämän. Lisäsyyllistäminen ei mitään paranna.
onko vika siinä että ap:ssa on aihe vapaa-palstalla aina vika???
mä en antais lapsiani moiselle mummolle hoitoon enää ja varmaan sais mieskin vähintään pitkän puhuttelun!
Mitä ihmeen justiinoita täällä on? Miehen lapsuuden perheen järkyttäviä traumoja ja pitäisi oikein vielä puhutella?
Kuinka ahdasmielisiä ja pikkusieluisia osa täällä kirjoittavista onkaan?
Ap ei selvästi ole niitä naisia joille voi kertoa asioita. Ymmärrys puuttuu ja reaktio on tämä. Ota ap ihmeessä oikein projektiksi miehelle kostaminen. Tulee lapsillekin oikein ikimuistettava joulu ja mukava tunnelma kun äiti kostaa. Mieti ap kuitenkin hetki miksi sulle ei mies aiemmin kertonut? Mielenterveysongelmia on kuule jokaisessa suomalaisessa suvussa, osa saa diagnoosin ja hoitoa osa ei.
Ehkäpä anoppi oppi jotain tapettuaan lapsensa ja siksi teki vasta 10v kuluttua uuden kappaleen, joka näköjään on hengissä selvinnyt. Sitä paitsi olisihan se taposta ollut vankilassa, jos tuo olisi totta....
en ois lapsiani hoitoon tollaselle ihmiselle antanut! Oksettaa ja itkettää! Ja kyllä on ihan totta, rangaistuksen toki sai teostaan, mutta se oli naurettavan pieni, koska meni lapsivuodepsykoosin piikkiin kuulemma. Miehen äiti oli silloin kuulemma nuori masentunut yh, ja yritti itsariakin ton tapauksen jälkeen. Pakon edessä vasta mieheni mulle näistä asioista kertoi. ap
Lapsivuodepsykoosi ei ole leikin asia vaan psykoosi siinä missä muutkin vakavat mt-sairaudet. Varmaan moni olisi yrittänyt itsemurhaa tehtyään sekaisin ollessaan tuollaisen teon.
Ehkä miehesi ei kertonut, koska pelkäsi, että jätät hänet, kun olet niin lapsellinen ja tuomitseva?
Alue: Aihe vapaa
mitä tapahtuisi, jos joku tulis tänne kertomaan sairastuneensa synnytyksen jälkeen psykoosiin ja vahingossa tappaneensa vauvansa. Saisko vertaistukea? Teetä ja sympatiaa? Epäilen...