Kuinks normaalia on, että vanhemmat takaavat asuntolainan tai

Moni haluaa auttaa, mutta eri perheissä eri tavat ovat parempia ja kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia.

meillä mutsi meni takaamaan veljen asunnon. Me ei sit saadakaan takaajaa kun mutsi meni jo veljelle ja miehen vanhemmat kuolleet.

mun vanhemmat on sen verran tunnevammaisia (isä narsisti, äiti passiivis-agressiivinen marttyyri) että emme todellakaan ole olleet tekemisissä kotoa muutettuani, enkä edes pyytänyt takausta vaan säästin itse. Jos olisin pyytänyt, olisvat saattaneet suostuakin mutta siitä olisi tullut lasso kaulaan seuraavaksi vuosikymmeneksi "nyt teet niin ja näin kun kerta lainakin taattiin".



Pyytettömät vanhemmat yleensä auttavat lastaan, kylmät ja luonnevikaiset eivät. Olen elämäni aikana huomannut sen että vanhempia on todella monenlaisia (ja omani eivät ole edes sieltä sairaimmasta päästä edes vaikka aika pahoja hekin). Eli ei voi sanoa mitään yleistystä että vanhemmat aina auttaa tai ei auta. Tietynlaiset vanhemmat auttavat, ja tietynlaiset taas ei.

mun vanhemmat on sen verran tunnevammaisia (isä narsisti, äiti passiivis-agressiivinen marttyyri) että emme todellakaan ole olleet tekemisissä kotoa muutettuani, enkä edes pyytänyt takausta vaan säästin itse. Jos olisin pyytänyt, olisvat saattaneet suostuakin mutta siitä olisi tullut lasso kaulaan seuraavaksi vuosikymmeneksi "nyt teet niin ja näin kun kerta lainakin taattiin".

Pyytettömät vanhemmat yleensä auttavat lastaan, kylmät ja luonnevikaiset eivät. Olen elämäni aikana huomannut sen että vanhempia on todella monenlaisia (ja omani eivät ole edes sieltä sairaimmasta päästä edes vaikka aika pahoja hekin). Eli ei voi sanoa mitään yleistystä että vanhemmat aina auttaa tai ei auta. Tietynlaiset vanhemmat auttavat, ja tietynlaiset taas ei.

riippuvaiset vanhemmat. Hyi kamala!

Omani eivät onneksi kuulu kumpaankaan kastiin vaan ovat ihania, rakastavia ja lähimmäisiään tukevia ihmisiä.

kai ymmärrät että ei se sinun ansiotasi ole että sinulla on hyvä rakastavat vanhemmat. Sitä kutsutaan tuuriksi. Samoin kuin ei sekään ole minun vikani että isäni on väkivaltainen narsisti joka pahoinpiteli minua vauvasta 18-vuotiaaksi. Sitäkin kutsutaan tuuriksi.



Lapsi ei voi koskaan valita vanhempiaan eikä sitä mihin perheeseen syntyy. Joillain käy tuuri ja syntyy hyvään kotiin rakastaville vanhemmille. Jollain käy huono tuuri ja syntyy narsistin lapseksi, pedofiilin lapseksi, juopon lapseksi. Ei sellaiselle lapselle (tai aikuisellekaan) sanota ylimielisesti tuhahtaen että "hyi kamala".



Itseäni loukkaa todella paljon että etuoikeutetut aina laskevat jotenkin omaksi paremmuudeksi ja ansiokseen hyvät lähtökohdat. Tiedätko nro 8, jos olisit sattunut syntymään vaikka minun vanhemmilleni, niin elämäsi olisi sinusta riippumatta ollut väkivaltaa, laiminlyöntiä ja selviytymiskamppailua. Kaiken kivun ja tuskan ja kamppailun jälkeen sinusta olisi varmaan tosi kiva kuulla kun joku ylemyydeentuntoinen herranterttu lausuisi sinulle että "hyi kamala" - siis asioista joihin et itse ole voinut vaikuttaa mitenkään.



Empatiaa on yleensä eniten niillä jotka ovat kokeneet kovia, ja vähiten niillä joiden elämä on ollut pumpulissa ja lintukodossa kasvamista.

Mulla ikää 47v.ja vituttaa asua vuokralla. Mies saa kohta perintöä, jos sit saataisiin pankilta laina.

Ja ylpeitä siitä.

koska yleensä tuttavapiirissäni ensin säästetään ja sitten vasta hankitaan asunto siten, että erillistä henkilötakausta ei tarvita. Vain ne, joilla on raha-asioissa häikkää, joutuvat hankkimaan takaajan.

Ikää 40v ja asuntolaina otettu 7v sitten.... Vanhemmilla olis kyllä olleet taloudelliset edellytykset taata, mutta eivät edes ehdottaneet.



Opiskeluaikana sain apua pesukoneen ostoon ja ekan työpaikan saadessani takasivat autolainan. Sittemmin eivät ole raha-asioitani udellleet.

Ja takaamisesta, jonkun vanhemmat takaavat asuntolainan, jonkun eivät. Ja sitten on niitäkin jotka eivät kelpaa takaajiksi.

Mun vanhemmat on taanneet meidän asuntolainaa, en olisi ketään muuta edes tohtinut pyytää.

Epätavallista takaaminen tuskin on.

ehkä puolet on saanut joko takaajan tai ihan rahaa asunnon hankintaan. Suurin osa olisi varmasti ajan kanssa sen käsirahan saanut itsekkin kokoon, mutta vanhempien takaus/ennakkoperintö on nopeuttanut asunnon hankintaa.

jonka vanhemmat eivät olisi olleet takaamassa tai muuten auttamassa esim. rakentamisessa. Meillä on vanhemmat joko taanneet tai antaneet puuta metsästä rakentamiseen kaikille lapsilleen. Yhdelle ei tarvinnut kun oli sen verran rikas mies.

Mulla nuorimmat sisarukset on ostaneet asunnon heti kun on saaneet töitä tai jopa ennen sitä, heti opiskelujen päätyttyä, ja ei todellakaan ole ollut mitään säästöjä. Nyt heillä on asiat hyvin, kun eivät turhaan maksele vuokria toisten taskuun, vaan asuntolainaa, ja näin keräävät omaisuutta itselleen jo ennenkuin perustavat perhettä. Olen heistä hyvin ylpeä, ja toivon että omat lapseni voisivat tehdä samoin.

on saanut jotain apua vanhemmiltaan. Mä vanhemmat avustivat ensimmäisen asuntoni hankinnassa, he maksoivat osan ja maksoin itse osan.



Sen jälkeen en ole saanut/tarvinnut apua asunnon hankintaan. Olemme miehen kanssa ostaneet yhteisen rivarin ja sen jälkeen rakennuttaneet talon. Niistä hankinnoista selvisimme omin voimin, takaajia emme ole tarvinneet.

No tosi yleistä.



Onneks meidän ei tarvinnu kysyä, kun oli asp-laina, niin sai koko lainaan ilmaisen valtiontakauksen.

ja oma äitini takasi lainaa. Onhan se tavallista jos siihen on mahdollisuus.