Ai että mä vihaan olla "iskän uus muija".
Olen hyvissä väleissä mieheni lasten kanssa, mutta heille on jotenkin vakiintunut käyttöön tämä termi minusta, iskän uus muija. Tai jopa "iskän uus ämmä".
Lapsia on kaksi, 15-vuotias poika ja 19-vuotias tyttö, joka asuu jo omillaan. Olen ollut heidän isänsä kanssa jo kolme vuotta, olemme naimisissa ja olen monesti sanonut että voivat kutsua minua joko nimellä tai sanoa mielummin "iskän uus vaimo". Niin ei. Kuin aina olen se "muija".
Todella ärsyttävä sana ja jotenkin halventava ja loukkaava. Lasten kanssa tullaan todella hyvin juttuun, alkukankeuksien jälkeen ei ole ollut mitään muita ongelmia, lapsista on tullut minulle rakkaita ja meillä on hauskaa yhdessä.
Käyttävät tuota termiä siis minusta kun puhuvat esim kavereilleen, minulle tai miehelleni puhuvat ihan etunimelläni. Puhelimessa jatkuvasti kuulee tätä, niiden kaverit tuskin edes tietää mun oikeaa nimeä. "Mä tulen sinne iskän ja iskän uuden muijan kyydillä" tai "ei täällä ole muita ku iskä ja iskän uus muija".
Arght! Kysyin eilen pojalta, että miltä hänestä tuntuisi jos kutsuisin häntä "miehen kakaraksi" tai vastaavaa, sanoi vain että "ihan sama, sano vaan". Lähinnä poika siis käyttää tätä termiä ja on jotenkin tarttunut tytöllekin ja pitävät sitä jotenkin hauskana juttuna. Mies vain hokee että älä välitä, ei ne sitä pahalla tarkoita eikä ymmärrä että se silti tuntuu pahalta.
Mitä pitäis tehdä, kun ei auta vaikka olen sanonut suoraan sen tuntuvan pahalta?
Kommentit (11)
Ei ne ole niin koskaan tehneet eivätkä tule koskaan niin tekemään.
Eiköhän ne kaveritkin tiedä kenestä puhutaan jos sanoisivat "iskä ja Pirkko". Eivät varmaan nyt tietäisi kun en usko että tietävät nimeäni juuri siksi kun heille minusta puhutaan aina muijana..
En minäkään sano lapsista että "Mennään Martin ja kakaroiden kanssa reissuun" vaan puhun heistä nimillä ja kyllä mun sukulaiset ja ystävät tietää kenestä puhun.
Ja mun mielestä se "muija" kuulostaa vähän negatiiviselta. Ja "ämmä" varsinkin, jota nuorempi välillä käyttää, siskonsa en ole kuullut sitä sanovan.
Ap
Ja sä olet iskän muija.
Miten tollanen voi ärsyttää noin paljon? Ei niiden nuorten kavereita kiinnosta sun nimes, kuten ei sen isänkään nimi. Te ootte iskä ja iskän muija. Normaalisti toi iskäkin olis faija.
Älä ota sitä vakavasti :)
Varsinkin, kun teillä on kaikki hyvin ja olette onnellinen uusperhe!
Sitä paitsi, kuten joku sanoikin, toi voi olla myös murrejuttu. Silloin kun mä olin teini niin meilläpäin (kymenlaakso) sanottiin tyttöystäviä, avopuolisoita ja vaimojakin ihan yleisesti termillä "muija". Se ei ollut halventava termi vaan ihan normaali sana.
Toi on nuorten kielenkäyttöä, enkä usko että sanovat sitä pahalla. Sitähän sinä heille olet, iskän uusi muija. Kolme vuotta on tosi lyhyt aika. Ehkä sitten, kun ootte olleet 10 vuotta yhdessä et ole enää "uusi". Oot vaan "iskän muija".
sympatiat ap:lle.
Mun miehen lapsi joskus kutsui äitinsä miestä "äidin uudeksi poikaystäväksi", ja sanoin että voisit sanoa äidin mies, kun kyseinen pariskunta on naimisissa ja muutenkin tuo UUSI poikaystävä kuulostaa siltä niin kuin vaihtuvia poikaystäviä olisi ollut hurjan paljon.
olen ymmärtänyt, että nuoret käyttää muijaa ihan yleisesti, myös toisistaan, eikä pahassa mielessä. Jätkät kattelee muijia kaupungilla, jne.
Koeta nyt päästä yli, ehkä ne kaverit suorastaan naureskelis tuollaisille iskän uus vaimo-jutuille.
t. Eräs joka nimittää omia lapsiaan pennuiksi ja kakaroiksi
Täällä missä asun on ihan luontevaa käyttää nimistystä "muija", se ei ole loukkaava. Jos sanon "mun veli ja sen muija tulee tänne illalla" tuo lause on täysin neutraali, vert. "Veljeni ja hänen tyttöystävänsä tulevat meille illalla".
Murre jutuissa menee usein niin, että joku sana mikä yhdessä paikkaa on ihan tavallinen sana, onkin toisaalla ns. "haukkumasana". Samoin eri puolilla Suomea voi sama sana tarkoittaa vähän eri asiaa jne.
tuo on nuorten tapa puhua - nuoret eivät puhu tyttöystävistä tai vaimoista (tai edes tytöistä tai naisista) vaan näille on olemassa yleisnimitys "muija".
Kasvata nyt hieman itsetuntoa!
ootpa herkkä hipiäinen! ja kolme vuotta on lyhyt aika!
Eiköhän ne kaveritkin tiedä kenestä puhutaan jos sanoisivat "iskä ja Pirkko". Eivät varmaan nyt tietäisi kun en usko että tietävät nimeäni juuri siksi kun heille minusta puhutaan aina muijana..
En minäkään sano lapsista että "Mennään Martin ja kakaroiden kanssa reissuun" vaan puhun heistä nimillä ja kyllä mun sukulaiset ja ystävät tietää kenestä puhun.
Ja mun mielestä se "muija" kuulostaa vähän negatiiviselta. Ja "ämmä" varsinkin, jota nuorempi välillä käyttää, siskonsa en ole kuullut sitä sanovan.
Ap
ole edes tarkoitettu sinun korvillesi. Ja jos satut kuulemaan, älä kommentoi, koska ne eivät ole sinun asiasi alkuunkaan.
Tämä on peruskäytöstapoja.
Ja haloo, jos sinua joku sana harmittaa, et sinä voi alkaa sitä sensuroida lähipiiristäsi mielivaltaisella päätöksellä. Kunhan lapset eivät sinua itseäsi puhuttele muijaksi!