Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Iltaa pikkujouluväki ;)

02.12.2005 |

Hetki ois aikaa, ennenkuin lähden nukkumaan. Voisin jollekkin katsahtaa.. Nyt tällä kertaa vastaan vain muutamalle, sellaiselle joille vastaus tulee heti. Ja etusijalla on ne joilla on oikeesti hätä..



:)

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko hänen nyt hyvä olla? Entä kuinka on isäni laita?



Toivon että vastaat tähän.

Vierailija
22/31 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro kiltti.

t. nro 13

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, että en voi katsoa siskosi elämään ei tarkoita mitään pahaa. Sitä vain että ilman asianomaisen omaa pyyntöä, mulla ei ole lupaa mennä katsomaan elämäänsä.

En taida olla sama joka elokuussa on vastaillut, muistaakseni ainakaan ;)

Vierailija:


Näkijä:


Siskosi elämään en voi katsoa.

Vierailija:


Ja tuleeko siskoni odotus päättymään onnellisesti?

i]

Eihän se tarkoita vaan jotain negatiivista? Näin kauhean unen joten siksi pelkään hänen puolestaan.

Isäni suhteen olet oikeassa, mielelläni olisin kuullut että muutosta positiiviseen suuntaan olisi tulossa...

En tiedä oletko sama, joka täällä oli elokuussa ja näit syntyvän lapseni olevan tyttö - oikeaan osui! (Vaikka kaikki veikkasi poikaa...)

Vierailija
24/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otan koko sydämelläni osaa suureen suruusi. Rakkaallasi on nyt hyvä olla, eikä hän koskaan lakkaa kokonaan olemasta. Hän on aina lähelläsi, henkisesti, sydämessäsi ja ajatuksissasi. Nytkin hän on vierelläsi, " rakas lapseni, älä itke, kaikki on hyvin" .. silittää hiuksiasi kun istut siinä.. Isäsi ja sinä tarvitsette toistenne tukea ja turvaa, selviätte tästä kyllä. Enkelit ovat lähellänne. Voimia ja lämpöä.

Vierailija:


Onko hänen nyt hyvä olla? Entä kuinka on isäni laita?

Toivon että vastaat tähän.

Vierailija
25/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen pahoillani, mutta en näe tähän muuta kuin sinun suunnattoman suuren pelkosi ja hätäsi. Neuvoni on sinulle, keskustelkaa ja luota intuitioosi. Voimia.

Vierailija:


31 v 3 lapsen äiti. Onko mieheni siittänyt muita lapsia? siis muille naisille? Help! Kiitos!

Vierailija
26/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen edelleen hieman hankalassa tilanteessa...olen ostanut exälleni joulukortin, lähettääkö se vai ei ja mitä se tuo tullessaan? Olen niin hemmetin..hmmm...puutteessa tässä suhteessani.



Entäs lapsen allergia? Mikä allergia mahtaa olla kyseessä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

En näe eksälläsi olevan sinua kohtaan tunteita enää. lähetit kortin tai et, muutosta välillänne ei tapahdu. Lapsesi allergiaan en osaa sanoa mitään..ruoka tai pesuaineet?

Vierailija:


Olen edelleen hieman hankalassa tilanteessa...olen ostanut exälleni joulukortin, lähettääkö se vai ei ja mitä se tuo tullessaan? Olen niin hemmetin..hmmm...puutteessa tässä suhteessani.

Entäs lapsen allergia? Mikä allergia mahtaa olla kyseessä?

Vierailija
28/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjotin sulla edellisellä kerralla siitä kun läheiseni on kuolemassa ja nyt se on sitten tapahtunut noin viikko sitten. En ehtinyt vierelle ja suru ja syyllisyys siitä on kova mutta olen lohduttautunut sillä että oli hänen 2 vikaa päivää pitkälti hänen vierellä ja vikana päivänä iltaan asti,siitä ei sitten mennytkään kuin 5h kun hän nukkui pois. Aamulla menin sitten kappeliin vielä jättämään hyvästit. Nyt elän tätä suruaikaa ja hautajaiset on edessä,muistan kuinka kirjoitit että hän menisi levollisesti pois ja hän kyllä näyttikin levolliselta siellä kappelissa ja kipulääkitysasiaa tarkistelin vielä illallakin ennenkuin pois lähdin.

Minulla on niin valtava ikävä ja suru enkä jaksais mitään mutta pakko on. Toivon vain että hän läksi tosiaan kivutta ja niin ettei kokenut olevansa yksin,tajuissaan hän ei sinä päivänä enää ollut aamun jälkeen kuin pari lyhyttä pätkää joilla kerroilla sain sanottua rakastamisestani ja muusta vielä viimeisen kerran.

Tulevaisuus pelottaa kaikin puolin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen ihan hukassa. Eroammeko me nyt lopullisesti mieheni kanssa? Vai onko tämä vain väliaikaista, tauko? Paraneeko meidän välit koskaan? Miten lapsi selviää erosta? Teenkö oikein kun lähden?

Vierailija
30/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska näet suuren hätäni, niin voisitko vielä yrittää saada vastausta siihen, että onko miehelläni muita lapsia? Jos näät, että on, niin vastaa vaan reilusti. Kun neuvoit minua luottamaan intuitiooni, niin on se tässä tapauksessa sama, kuin vahva epäilys...? Keskusteltu on, mutta mies on ymmmällään syytöksistä / epäilyistä. Tämä on jo niin pitkän ajan asia, etten haluais enää ottaa sitä puheeksi. Ahdistaa jo niin paljon muutenkin. Ole kiltti ja vastaa, kiitos.

t.13

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
03.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan sinut, ja tiedän että elät nyt suurta surua. Olen tunnistanut kirjoituksiasi täällä, hyvä että jaat tuskaasi ja täälläkin saat tukea ja lohtua, kuten läheisiltäsikin.

Älä pelkää, suru on nyt suuri, mutta se helpottaa ajan kanssa, pikkuhiljaa. Rakkaasi sai lähteä levollisesti, ja vaikka hän ei näyttänyt tajuissaan olevankaan, niin silti hän kyllä tiesi läsnäolonne ja kuuli sananne, tunsi kosketuksenne. Yhä vieläkin hän on luonanne, tietää suuren kaipuunne ja rakkautenne. Hän rakastaa teitä ja lohduttaa, vaikka ette häntä näekkään. Lähellänne on, ja hänellä on nyt levollinen ja rakastava mieli.

Ei ole mitään hätää, älä kanna syyllisyyttä. Kaikki kyllä valkenee ja aika tuo lohdun. Ole rauhassa, sure surusi, äitisi on aina lähelläsi. Sydämessäsi ja sielussasi. Enkeleitä sinulle.

Vierailija:


Kirjotin sulla edellisellä kerralla siitä kun läheiseni on kuolemassa ja nyt se on sitten tapahtunut noin viikko sitten. En ehtinyt vierelle ja suru ja syyllisyys siitä on kova mutta olen lohduttautunut sillä että oli hänen 2 vikaa päivää pitkälti hänen vierellä ja vikana päivänä iltaan asti,siitä ei sitten mennytkään kuin 5h kun hän nukkui pois. Aamulla menin sitten kappeliin vielä jättämään hyvästit. Nyt elän tätä suruaikaa ja hautajaiset on edessä,muistan kuinka kirjoitit että hän menisi levollisesti pois ja hän kyllä näyttikin levolliselta siellä kappelissa ja kipulääkitysasiaa tarkistelin vielä illallakin ennenkuin pois lähdin.

Minulla on niin valtava ikävä ja suru enkä jaksais mitään mutta pakko on. Toivon vain että hän läksi tosiaan kivutta ja niin ettei kokenut olevansa yksin,tajuissaan hän ei sinä päivänä enää ollut aamun jälkeen kuin pari lyhyttä pätkää joilla kerroilla sain sanottua rakastamisestani ja muusta vielä viimeisen kerran.

Tulevaisuus pelottaa kaikin puolin.