Lue keskustelun säännöt.
Enbuske: Naisist ei ole johtajiksi
27.11.2012 |
http://www.hs.fi/kotimaa/Myytti+hyvist%C3%A4+naisjohtajista/a1305622612…
"Naiset tulevat yleensä mukaan pörssiyhtiöihin vasta jälkiliukkaille. Silloin firmat ovat jo ottaneet riskejä, keksineet jotain niin hienoa, että ne ovat päätyneet pörssiin."
Näinhän se menee! Naiset haluavat mukaan vain firman kekkereihin. Hienoissa jakkupuvuissa ja timanttikoruissa on kiva näyttäytyä ja tehdä toiset naiset violetiksi kateudesta. Tai sitten halutaan istua kampaviinerikokouksissa päivät pitkät ja miettiä yli-hilseen-meneviä strategioita tai uuden weppipalvelun värejä tai muuta pikkukivaa.
Mutta eipä kauheasti näy naisia vaatimassa pääsyä siihen raakaan duuniin, jota tarvitaan ennen kuin päästään vääntämään niitä hienoja piirakkakuvio-powerpointteja edellisen kvartaalin tehostamistoimenpiteistä, ennen kuin päästään pällistelemään Talouselämän etusivulle listautumisannin merkeissä tai ennen kuin saadaan tilaisuus esitellä uutta hienoa henkilöstöjohtajan (=nainen) designpukua kauppalehden haastattelussa.
Ehei, se homma on miehiä varten. Vasta sitten kun likainen työ on tehty, niin aletaan vaatimaan naisia osingoille. Paskaduuni on mälsää, mutta se johtotyö on arvostettua ja hubaa ja siihen täytyy päästä mukaan!
Kommentit (18)
Olen Enbusken kanssa suurinpiirtein samaa mieltä. Se vaan on niin, esimerkiksi että jos naisella on lapsia niin silloin ei pitkät työpäivät kiinnosta. Ja ilman pitkiä työpäiviä ei voi edetä huippupaikoille.
Se vaan on fakta:
jos haluat huippu-uran, et voi viettää leppoisia puolipäiviä tai kiireettömiä arki-iltoja kotona lasten kanssa, ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen itse keskijohdossa pörssifirmassa ja voin sanoa että kovimpia johtajia ovat naiset. Siis sillä lailla kovimpia että ne tekee päätökset, kantaa vastuun, on tunnollisia, ei sluibaa tai käy golffailemassa kesken päivää. Ne on miehiä jotka tekee niin.
Miehistä taas voi sanoa että yrittävät monesti päästä siitä mistä aita matalin, välttelevät ikävien asioiden hoitamista, sysäävät ikävät asiat muille, noukkivat vain rusinat pullasta.
Omalla urallani parhaat esimiehet ovat olleet NAISIA. Pahimmat taas miehiä.
Tämä on toki firmakohtaista, meillä ei naiset todellakaan timanteissa edusta yhtään missään, vaan ne painaa sitä raakaa duunia, pitkää päivää, paljolla vastuulla. Ja saavat sitten siitä kyllä palkkaa ansoiden mukaan.
Monet naisjohtajia arvostelevat miehet eivät itse asiassa tunne yhtään naisjohtajaa. He tekevät päätelmänsä äidin/vaimon/anopin/tyttöystävän perustella. ELi kun heidän tuntemansa nainen on tietynlainen, niin kaikki naiset ja johtajanaisetkin on samanlaisia. Sitten yleistetään että ei niistä ole johtajaksi kun ovat tunteellisia/hömppiä/tuuliviirejä.
Olen tehnyt uraa nyt yli 20 vuotta ja sen voin sanoa että johtajaksi pääsevä nainen on ihan poikkeuksellinen, tosi kaukana normipirkosta. Näistä naisista ei voi puhuakaan samana päivänä ns. tavallisten naisten kanssa ja siksipä tavallisia naisia koskevat stereotypiat ei johtajanaisiin sovi. Päästäkseen johtajaksi naisen on oltava viisi kertaa pätevämpi, kymmenen kertaa tiukempi, sata kertaa vahvempi kuin keskimääräisen miesjohtajan.
Tuomas Enbuske ei tiedä asiasta MITÄÄN. Tuntee ehkä tyttöystävän, vaimon tai anopin, mutta ei varmastikaan yhtään todellista tosielämän naisjohtajaa. Ja mitkähän on kaverin omat "johtajantaidot" yipäätään?
olen itse keskijohdossa pörssifirmassa ja voin sanoa että kovimpia johtajia ovat naiset. Siis sillä lailla kovimpia että ne tekee päätökset, kantaa vastuun, on tunnollisia, ei sluibaa tai käy golffailemassa kesken päivää. Ne on miehiä jotka tekee niin.
Miehistä taas voi sanoa että yrittävät monesti päästä siitä mistä aita matalin, välttelevät ikävien asioiden hoitamista, sysäävät ikävät asiat muille, noukkivat vain rusinat pullasta.
Omalla urallani parhaat esimiehet ovat olleet NAISIA. Pahimmat taas miehiä.
Tämä on toki firmakohtaista, meillä ei naiset todellakaan timanteissa edusta yhtään missään, vaan ne painaa sitä raakaa duunia, pitkää päivää, paljolla vastuulla. Ja saavat sitten siitä kyllä palkkaa ansoiden mukaan.
Monet naisjohtajia arvostelevat miehet eivät itse asiassa tunne yhtään naisjohtajaa. He tekevät päätelmänsä äidin/vaimon/anopin/tyttöystävän perustella. ELi kun heidän tuntemansa nainen on tietynlainen, niin kaikki naiset ja johtajanaisetkin on samanlaisia. Sitten yleistetään että ei niistä ole johtajaksi kun ovat tunteellisia/hömppiä/tuuliviirejä.
Olen tehnyt uraa nyt yli 20 vuotta ja sen voin sanoa että johtajaksi pääsevä nainen on ihan poikkeuksellinen, tosi kaukana normipirkosta. Näistä naisista ei voi puhuakaan samana päivänä ns. tavallisten naisten kanssa ja siksipä tavallisia naisia koskevat stereotypiat ei johtajanaisiin sovi. Päästäkseen johtajaksi naisen on oltava viisi kertaa pätevämpi, kymmenen kertaa tiukempi, sata kertaa vahvempi kuin keskimääräisen miesjohtajan.
Tuomas Enbuske ei tiedä asiasta MITÄÄN. Tuntee ehkä tyttöystävän, vaimon tai anopin, mutta ei varmastikaan yhtään todellista tosielämän naisjohtajaa. Ja mitkähän on kaverin omat "johtajantaidot" yipäätään?
Kertoisitko yhdenkin pörssiyhtiön tai edes hieman suuremman yhtiön, jonka olisi perustanut nainen? Ei tule Suomesta mieleen yhtä ainutta. Eiköhän tuossa haettu juuri sitä, että naiset on ok ns liukkailla eli kun joku on tehnyt sen tärkeimmän ja vaikeimman duunin.
naisvaltaisilla aloilla, ja lisäksi suurin osa suomalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä. Tästä syystä suurien pörssiyhtiöiden perustajissa ei ehkä naisia ole, naisvaltaiset alat eivät samalla tavalla tarvitse pääomaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun nyt yhtä pyysti.
ohis
No olet osittain oikeassa, että mukana oli myös Armi Ratia, mutta Viljo Ratia firman perusti ja sitä johti. Taitaa olla sekin ainoa laatuaan Suomessa, missä nainen on ollut edes jotenkin mukana, ei siinäkään taloudellisessa vastuussa jne.
Kertoisitko yhdenkin pörssiyhtiön tai edes hieman suuremman yhtiön, jonka olisi perustanut nainen? Ei tule Suomesta mieleen yhtä ainutta. Eiköhän tuossa haettu juuri sitä, että naiset on ok ns liukkailla eli kun joku on tehnyt sen tärkeimmän ja vaikeimman duunin.
Joka päivä miehet perustaa satoja yrityksiä joista ei tule pörssiyhtiöitä eikä mitään muutakaan järkevää. Joistain tulee kun saadaan naisia mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perustamisvaiheessa tarkoittaa sitä ettei naisista ole johtajiksi? Palataan kuule ap ja Enbuske asiaan esim 50v kuluttua niin katsotaan miten maailma muuttunut :D
Maiju
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvät ylilääkärit ovat yleensä naisia. Markkinatalouden piiristä ei ole kokemusta, mutta sanoisin, että tässä kolumnissa Enbuske yleistää kyllä urposti. Meitä naisia kun on niin monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tykkää harrastaa. Ei tarvi kuin katsoa tyypin ohjelmia niin huomaa miten tyhjä eväskori äijällä on!
Naiset ovat kotona hoitamassa näiden autotallikeksijöiden ja riskienottajien lapsia ja silittämässä heidän paitojaan ja valittamassa, kun isiä ei näy kotona kun "neonainatöissä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miestoimittaja Enbuske, joka ei murheekseen kuulu ykkösketjuun (bisneksessä pärjäävät miehet) yrittää päästä heidän suosioonsa mollaamalla kakkosporukkaa (työelämän naiset).
Ei, kuulostaa aivan liian typerältä jopa Enbuskelle.
Kaikki naiset eivät ole samanlaisia, mutta itse asiassa stereotyyppisestä naisesta (ainakin hieman introvertista sellaisesta) tulisi loistava johtaja. Tutkimusten mukaan parhaimpia johtajia ovat juuri sellaiset, jotka osaavat tasapainotella, olla diplomaattisia ja tunnollisia, kuunnella alaisiaan ja tarkkailla ihmisiä sivusta.
Valitettavasti ihmisillä on kuitenkin sellainen mielikuva, että johtaja on sellainen, joka viihtyy parrasvaloissa ja päsmäröi itsensä huipulle silkalla itsevarmuudella ja häikäilemättömyydellä. Sellaiset ihmiset onnistuvat toki ajamaan omaa etuaan, mutta eivät firman etua.
Onhan tuota kauan pohdittu, miksi naisia ei ole enemmän pörssiyhtiöiden johdossa, ja siihen on monta syytä. Naiset viihtyvät edelleenkin aloilla, joissa yritykset ovat yleensä pieniä. Toisaalta taas ihan tutkitusti naisten ideoimiin ja aloittamiin yrityksiin on vaikeampi saada ulkopuolisia sijoittajia, etenkin miehisillä aloilla. (Asiaa on tutkittu esimerkiksi niin, että miehen on ollut huomattavasti helpompi saada sijoittajia *täsmälleen samalle bisnesidealle* kuin naisen.)
Sekaporukoissa taas naiset jätetään kylmästi taka-alalle kun miehet alkavat järjestellä asioita keskenään. Minulla on itselläni kokemusta tästä. Aloitin sitten ihan oman yrityksen.
Hyvä veli -verkostoihin naisilla on harvoin asiaa Tilalle tarvittaisiin hyvä sisko -verkostoja! Bisnesnaisten pitäisi verkostoitua enemmän keskenään, mutta valitettava fakta on sekin, että nykyisessä miehisessä bisnesmaailmassa pärjäävät parhaiten naiset, jotka profiloivat itsensä muita naisia vasten - tyyliin "en ole kuten nuo muut" - ja näin ollen tekevät aktiivisesti hallaa muille naisille.
Naiset ovat kovia yrittämään pienimuotoisesti, ehkä jopa kovempia kuin miehet, mutta eivät halua ottaa niin paljon isoja riskejä. Riskinottotaipumus miehillä on ilmeisesti ainakin osittain testosteronin sanelemaa, mutta eipä kyllä tosiaan nämä ylläolevat vaikeudet millään tavalla helpota asiaa naisille. Jos sijoittajia ei kiinnosta, sehän on ihan selvä viesti: ei edes kannata ottaa tätä riskiä.
olen itse keskijohdossa pörssifirmassa ja voin sanoa että kovimpia johtajia ovat naiset. Siis sillä lailla kovimpia että ne tekee päätökset, kantaa vastuun, on tunnollisia, ei sluibaa tai käy golffailemassa kesken päivää. Ne on miehiä jotka tekee niin.
Miehistä taas voi sanoa että yrittävät monesti päästä siitä mistä aita matalin, välttelevät ikävien asioiden hoitamista, sysäävät ikävät asiat muille, noukkivat vain rusinat pullasta.
Omalla urallani parhaat esimiehet ovat olleet NAISIA. Pahimmat taas miehiä.
Tämä on toki firmakohtaista, meillä ei naiset todellakaan timanteissa edusta yhtään missään, vaan ne painaa sitä raakaa duunia, pitkää päivää, paljolla vastuulla. Ja saavat sitten siitä kyllä palkkaa ansoiden mukaan.
Monet naisjohtajia arvostelevat miehet eivät itse asiassa tunne yhtään naisjohtajaa. He tekevät päätelmänsä äidin/vaimon/anopin/tyttöystävän perustella. ELi kun heidän tuntemansa nainen on tietynlainen, niin kaikki naiset ja johtajanaisetkin on samanlaisia. Sitten yleistetään että ei niistä ole johtajaksi kun ovat tunteellisia/hömppiä/tuuliviirejä.
Olen tehnyt uraa nyt yli 20 vuotta ja sen voin sanoa että johtajaksi pääsevä nainen on ihan poikkeuksellinen, tosi kaukana normipirkosta. Näistä naisista ei voi puhuakaan samana päivänä ns. tavallisten naisten kanssa ja siksipä tavallisia naisia koskevat stereotypiat ei johtajanaisiin sovi. Päästäkseen johtajaksi naisen on oltava viisi kertaa pätevämpi, kymmenen kertaa tiukempi, sata kertaa vahvempi kuin keskimääräisen miesjohtajan.
Tuomas Enbuske ei tiedä asiasta MITÄÄN. Tuntee ehkä tyttöystävän, vaimon tai anopin, mutta ei varmastikaan yhtään todellista tosielämän naisjohtajaa. Ja mitkähän on kaverin omat "johtajantaidot" yipäätään?
Komppi tälle. Oma äitini pääsi suuren firman toimitusjohtajaksi pelkästään tunnollisesti töitä tekemällä, itseään jatkuvasti kehittämällä ja tarttumalla tilaisuuteen. Hän on aina ollut esikuvani ja aion seurata hänen esimerkkiään. Naiset oman kokemukseni mukaan ovat muutenkin paljon tunnollisempia eivätkä yritä luistaa töistä, ja yrittävät ottaa kaikki huomioon.
olen itse keskijohdossa pörssifirmassa ja voin sanoa että kovimpia johtajia ovat naiset. Siis sillä lailla kovimpia että ne tekee päätökset, kantaa vastuun, on tunnollisia, ei sluibaa tai käy golffailemassa kesken päivää. Ne on miehiä jotka tekee niin. Miehistä taas voi sanoa että yrittävät monesti päästä siitä mistä aita matalin, välttelevät ikävien asioiden hoitamista, sysäävät ikävät asiat muille, noukkivat vain rusinat pullasta. Omalla urallani parhaat esimiehet ovat olleet NAISIA. Pahimmat taas miehiä. Tämä on toki firmakohtaista, meillä ei naiset todellakaan timanteissa edusta yhtään missään, vaan ne painaa sitä raakaa duunia, pitkää päivää, paljolla vastuulla. Ja saavat sitten siitä kyllä palkkaa ansoiden mukaan. Monet naisjohtajia arvostelevat miehet eivät itse asiassa tunne yhtään naisjohtajaa. He tekevät päätelmänsä äidin/vaimon/anopin/tyttöystävän perustella. ELi kun heidän tuntemansa nainen on tietynlainen, niin kaikki naiset ja johtajanaisetkin on samanlaisia. Sitten yleistetään että ei niistä ole johtajaksi kun ovat tunteellisia/hömppiä/tuuliviirejä. Olen tehnyt uraa nyt yli 20 vuotta ja sen voin sanoa että johtajaksi pääsevä nainen on ihan poikkeuksellinen, tosi kaukana normipirkosta. Näistä naisista ei voi puhuakaan samana päivänä ns. tavallisten naisten kanssa ja siksipä tavallisia naisia koskevat stereotypiat ei johtajanaisiin sovi. Päästäkseen johtajaksi naisen on oltava viisi kertaa pätevämpi, kymmenen kertaa tiukempi, sata kertaa vahvempi kuin keskimääräisen miesjohtajan. Tuomas Enbuske ei tiedä asiasta MITÄÄN. Tuntee ehkä tyttöystävän, vaimon tai anopin, mutta ei varmastikaan yhtään todellista tosielämän naisjohtajaa. Ja mitkähän on kaverin omat "johtajantaidot" yipäätään?
Kertoisitko yhdenkin pörssiyhtiön tai edes hieman suuremman yhtiön, jonka olisi perustanut nainen? Ei tule Suomesta mieleen yhtä ainutta. Eiköhän tuossa haettu juuri sitä, että naiset on ok ns liukkailla eli kun joku on tehnyt sen tärkeimmän ja vaikeimman duunin.
Naiset ovat aina olleet niitä, jotka noukkivat rusinat pullasta, kyllähän se nyt on tiedetty. Monessa muussa maassa tämä asia on ymmärretty ja institutionalisoitu, mutta meillä pitää tasa-arvon merkeissä leikkiä, että naisista muka olisi jotain hyötyäkin. Siis taloudellista sellaista, nättejä ja ihaniahan toki ovat.