Pohdintaa iästä. Tapasin mieheni 25-vuotiaana.
26-vuotiaana yhteenmuutto, naimisiin 28-vuotiaana ja eka lapsi 31-vuotiaana. Seuraava lapsi 33-vuotiaana. Jos mietin meidän seksielämää, joka on aika merkittävä osa parisuhdetta, niin tuosta seurustelun aloittamisesta sinne 28 v oli aika kokematonta säätämistä, lähetysaarnaajaa jne. Ei ollut todellakaan tyydyttävää. Sitten alkoikin lapsen yrittäminen, joka vei seksistä sen nautinnon kun piti kytätä ovista jne. LAsten syntymän jälkeen alkoikin sitten pikkulapsivaihe, jolloin seksi ei voinut vähempää kiinnostaa, paitsi tietty silloin kun piti alkaa tekemään sisarusta.
Nyt vasta, kun lapset ovt iältään 7 ja 5, ja on vihdoinkin aikaa itselle, olen alkanut tuntea itseni halukkaaksi jälleen. Ja todella nautin seksistä! Sitä on usein, ja se on laadultaan niin hyvää.
Eli seksuaalisesti elän nyt 40 v lähestyessä elämäni parhainta aikaa!
Kommentit (2)
Itse taas harrastin ekan poikaystäväni kanssa seksiä 19-22-vuotiaana ja se oli n. ensimmäisten 4 viikon jälkeen erittäin nautittavaa. Sitten erottiin ja nykyisen kanssa olen seurustellut 24-vuotiaasta nykyiseen 27 vuoden ikään. Seksi on - jos mahdollista - vielä parempaa. Ei ollenkaan säätämistä tai pelkkää lähetyssaarnaajaa. Lapsia en hanki ehkä ollenkaan, ellen sitten vahingossa tule raskaaksi. Elämässä on kaikkea muutakin.
Siis alusta lähtien. Miksei voi vaan jättää sitä ehkäisyä pois ja katsella mitä tapahtuu?