Kommentoi mulle! Suunnittelen uskottomuutta ja petosten ketjua.
Mieheni on viimeisen vuoden aikana pettänyt luottamukseni monta kertaa, kohdellut kaltoin, kävellyt ylitseni jne. jne. (ei ole ollut uskoton, mutta muuta) Nyt meillä menee paremmin. Mä vain en pysty luottamaan mieheen vielä.
Olen ajatellut, että jos olisimme tasoissa, voisimme aloittaa yhdessä alusta. En halua aloittaa yhtä pitkää ruman käytöksen ajanjaksoa, vaan mieluummin jotain nopeaa ja tehokasta. Siis toinen mies / toisia miehiä, ehkä valehtelua ja lupausten pettämistä myös.
Mitä luulet? Toimisiko se? Tämä ei ole trolli, olen ihan tosissani.
Kommentit (39)
Haluan jatkaa siitä, mihin jäimme ja aloittaa samalla alusta. Rakastan miestäni valtavasti, mutta tunnen itseni loukatuksi ja itsetuntoni nujerretuksi. En halua olla nöyryytetty nainen mieheni rinnalla vaan samanveroinen.
-ap
älä koskaan lähde koston tielle. tuhoat suhteen loputkin rippeet kostamalla. 2
Elä mene munaamaan itseäs jollakin typerällä pettämistempulla, se pilaa kyllä sun mahdollisuudet loppuiäkses.
Luuletko että miehes ottaa jonkun lapsellisen lutkan takas?
Ensin olin onnellinen, että mieheni paransi tapansa ja ikään kuin palasi takaisin luokseni. Nyt minusta tuntuu, että tämä ei riitä. Pelkään, että hän ei tajua, miten paljon minua satutti. Hän ei voi hyvittää tekojaan kohtelemalla minua hyvin, koska sehän on normaalia käytöstä. Tuntuu, että ainoa keino on se, että minä tasaan tilit.
-ap
Ensin olin onnellinen, että mieheni paransi tapansa ja ikään kuin palasi takaisin luokseni. Nyt minusta tuntuu, että tämä ei riitä. Pelkään, että hän ei tajua, miten paljon minua satutti. Hän ei voi hyvittää tekojaan kohtelemalla minua hyvin, koska sehän on normaalia käytöstä. Tuntuu, että ainoa keino on se, että minä tasaan tilit.
-ap
Menkää pariterapiaan. Tai sinä yksilöterapiaan. Et sä paremmin voi, jos petät.
Sille taas en voi mitään. Nämä ovat kuitenkin minun tunteitani. Jotain pitää tapahtua, että tunteeni muuttuvat. En keksi mitään muuta. Haluaisin, että asetelma olisi kerran toisin päin. Luen mielelläni ehdotuksia ja toisten kertomuksia.
-ap
käskisitkö kiusatata takaisin, että sen olo paranisi?
mitä sun mies on sitten tehnyt?
En ymmärrä miten "kostaminen" muka auttaa tossa tilanteessa? Saat vaan suhteen pahemmin solmuun, ehkä kokonaan tuhottua. Varsinkin jos nyt menee tosiaan paremmin, tuntuu ihan järjettömältä ajatukselta repiä kaikkea hajalle uusilla asioilla.
Suosittelisin mieluummin niiden miehen töppäilyjen käsittelyä kunnolla vaikka terapiassa, jotta pääset asian yli.
Kirjoita miehesi nimi, syntymäaika, ja osoite tänne Vauva-palstalle, niin me kaikki voidaan yhdessä syvästi paheksua häntä. Minusta tällä tavalla pääsisit tavoittelemaasi "tasatilanteeseen" hänen kanssaan. Voisit myös laittaa kuvalinkin, jotta nähdään millainen urho on kyseessä.
ap. sä voit niin pahoin että sun ajatuksen kulkusi on vääristynyt. Terapia auttaisi eheyttämään sinut.
Olisimme tasoissa ja lähtöpisteessä.
Eiköhän sitten tekisi mieli arvostaa taas, puolin ja toisin. Nyt mä olen koko ajan häviäjä ja se, joka antoi anteeksi, siis alempana. Mies sai tehdä, mitä halusi ja minä annoin anteeksi.
-ap
Sekö auttaisi jatkossa?
Noh, ehkä olisitte tasoissa, mutta lähtöpisteessä että olisi todellakaan.
Aivan älytön idea toisinsanoen. Pahoja tekoja kun ei voi "neutralisoida" toisilla pahoilla teoilla. Eihän likainen pöytäkään puhdistu sillä, että sille lappaa lisää likaa.
Alkaisinko hyväksyä sen, että minua on saanut kohdella välinpitämättömästi ja satuttaa ja minä annan anteeksi? Pelkään, että tämä katkeruus jää painolastiksi sisälleni, mutta rakkaudesta jatkan kuitenkin yhteiselämää. Voin todellakin pahoin.
-ap
Vaikka kuulostaa kliseeltä niin tulisit oman elämäsi naiseksi.
Kasvaa ihmisenä ja tulla onnelliseksi.
Haluan jatkaa siitä, mihin jäimme ja aloittaa samalla alusta. Rakastan miestäni valtavasti, mutta tunnen itseni loukatuksi ja itsetuntoni nujerretuksi. En halua olla nöyryytetty nainen mieheni rinnalla vaan samanveroinen.
-ap
älä koskaan lähde koston tielle. tuhoat suhteen loputkin rippeet kostamalla. 2
että te KUMPIKIN olisitte nöyryytettyjä. Siinäpä "mainio" tilanne jatkaa suhdetta terveeltä pohjalta.
En halua olla yksin nöyryytetty.
-ap
Mä varmaan haluankin nöyryyttää miestäni :(
En halua olla yksin nöyryytetty.
-ap
Mutta kuvitteletko tosiaan, että sitten kun te kumpikin tuntisitte itsenne nöyryytetyiksi, asiat jotenkin muuttuisivat kuin taikaiskusta hyviksi ja suhteenne olisi jatkossa terveellä pohjalla?
Mites sitten jatkossa, jos suhteenne tuon suunnitelmallisen pettämisen ja nöyryyttämisesi kestäisikin? Tuntisitko aina tarvetta kostaa, jos kokisit miehesi kohdelleen sinua huonosti?
On sulla omituinen ajatusmaailma ja kuvitelma siitä, millälailla suhdetta hoidetaan.
Tämä on vain ollut pitkään niin epätasapainoinen suhde. Kuvittelen kyllä, että sitten kaikki olisi koettu ja voisimme jatkaa yhdessä samaan suuntaan. Mies saisi rangaistuksensa ja minä hyvityksen. Sitten ei kumpikaan enää loukkaisi toista, koska sen jälkeen ainoa ratkaisu olisi ero. Haluan tämän tunteen ulos itsestäni, haluan hoitaa tämän pois!
-ap
Älä petä miestäsi, ette pääse tasoihin, vaan alat itse inhota itseäsi. Usko mua, tiedän mistä puhun. Kannatan edellisiä ehdotuksia siitä, että hakeudut juttelemaan asiasta jonkun asiantuntijan kanssa.
Lähdette pitkälle tielle rakentamaan luottamusta uudestaan ja samalla loppuelämänne suhdetta. Ei sen pohjana voi olla pettämisiä puolin ja toisin.
Miehesi on mokannut ja saanut anteeksi. Sinä et mokaisi. Sinä tekisit ilkeät tekosi kostonhimosta. Lällättelytyylillä. Etkö näe eroa? Jos pikkulapsi hiekkalaatikolla heittää päällesi hiekkaa, hän tekee väärin. Mutta jos sinä sen jälkeen kun hän on pyytänyt anteeksi ja olette sopineet jutun menet heittämään hiekkaa hänen päälleen, et tee vain väärin vaan teet samalla koko anteeksipyynnön ja katumuksen tyhjäksi. Mitä luulet, miltä tuntuu lapsesta, joka ensin heitti hiekkaa ja pyysi anteeksi? Ajatteleeko hän, että okei, heitinhän minäkin? Ei. Hän tuntee itsensä petetyksi. Hän uskoi, että sai anteeksi ja että tästä lähdetään eteenpäin yhdessä leikkien. Tuollainen teko on selkäänpuukottamista. Toisen katumuksen ivaamista ja pilkkaamista. Pelkkää lällättelyä.
Hiekkalaatikkomeininkiä,ap. Koetapa päästä siitä yli. Sinuun sattuu ja niin kuuluukin olla. Jos tuntuu, että et pääse yli, eroatte. Ei sinun ole pakko antaa anteeksi etkä sinä todella rakasta miestäsi, jos haluat satuttaa häntä samoin kuin hän satutti sinua. Sinä haluat vain osoittaa valtasi häneen.
Järkevintä on mennä pariterapiaan. Sen avulla homma voi alkaa toimia - tai sitten ei. Loputtomiin ei tarvitse yrittää, mutta mihinkään lastentarhatasolle ei pidä alentua.
Sä olet miestäsi parempi ihminen. Siis nyt. Et, jos petät. Silloin olet ihan yhtä paska luuseri. Ja vaikka mies sanoo nyt mitä tahansa, et voi tietää, miten hän oikeasti suhtautuu sun pettämiseen.