Lue keskustelun säännöt.
Pikaisesti perustetut perheet, kestääkö?
24.11.2012 |
Mikä on kokemuksenne, jos joku pariskunta perustaa perheen hyvin pian toisiinsa tutustumisen jälkeen, siis muuttaa yhteen ja hankkii lapsen. Kestääkö paremmin/huonommin/yhtä hyvin kuin pidemmällä kaavalla edenneet?
Kommentit (8)
Meillä koossa 9 vuotta. Muutimme yhteen 4kk:n seurstelun jälkeen, ja kun 1v oli täynnä, meillä oli ostettuna talo ja ensimmäinen lapsi sylissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka kerran perustin perheen teinirakkauden kanssa. alettiin seurustelemaan 15-vuotiaina, muutettiin yhteen kun mentiin opiskelemaan parikymppisinä ja eka lapsi synty kun oltiin 25, toinen parin vuoden päästä. Erottiin, kun oltiin 38-vuotiaita. Elettiin ihan normi arkea, oltiin normionnellisia ja erokin oli aika normijuttu: rakkaus hiipui kaveruudeksi ja mies löysi toisen.
Toka kierros alkoi vuosi sitten. Tutustuin ihanaan mieheen, tulin raskaaksi kolme kuukautta tapaamisen jälkeen, muutettiin yhteen ja lapsi syntyy hetkenä minä hyvänsä :) Tähän asti menny hyvin. :)
Sitä mietinkin, ettei se nopea alku välttämättä negatiivinen asia ole. Niin moni eroaa nykyään suhteen taustasta riippumatta.
Vai voiko tulla sellaista ongelmaa, että huomaa esim vuoden päästä, että ei olekaan tuntenut toista oikeastaan ollenkaan ja jotkut mielipide-erot käyvät liian suuriksi?
seuraavana juhannuksena vauva. Ikää minulla 19,5 vuotta mies 24 v ja yhdessä oltu 47 vuotta! Ainakin meillä kestänyt!
seuraavana juhannuksena vauva. Ikää minulla 19,5 vuotta mies 24 v ja yhdessä oltu 47 vuotta! Ainakin meillä kestänyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä mietinkin, ettei se nopea alku välttämättä negatiivinen asia ole. Niin moni eroaa nykyään suhteen taustasta riippumatta.
Vai voiko tulla sellaista ongelmaa, että huomaa esim vuoden päästä, että ei olekaan tuntenut toista oikeastaan ollenkaan ja jotkut mielipide-erot käyvät liian suuriksi?
Minulla ei edes viiden varovasti etenevä seurustelu auttanut tekemään oikeita päätöksiä. Nyt olen eronnut ja pienen taaperon yksinhuoltaja.
Kaikki on niin suhteellista. Elämää pitää elää silloin kun on elossa eikä liikaa ihmetellä ja jossitella. Mitä sitten jos teet väärän valinnan? Life goes on ja voi tuoda jotain uutta ja parempaa vastaan.
Sitä mietinkin, ettei se nopea alku välttämättä negatiivinen asia ole. Niin moni eroaa nykyään suhteen taustasta riippumatta.
Vai voiko tulla sellaista ongelmaa, että huomaa esim vuoden päästä, että ei olekaan tuntenut toista oikeastaan ollenkaan ja jotkut mielipide-erot käyvät liian suuriksi?
Minulla ei edes viiden varovasti etenevä seurustelu auttanut tekemään oikeita päätöksiä. Nyt olen eronnut ja pienen taaperon yksinhuoltaja.Kaikki on niin suhteellista. Elämää pitää elää silloin kun on elossa eikä liikaa ihmetellä ja jossitella. Mitä sitten jos teet väärän valinnan? Life goes on ja voi tuoda jotain uutta ja parempaa vastaan.
raskaaksi. Kai se on aika nopeaa. Nyt on menossa 17. vuosi, mutta en tiedä kauanko kestää vielä, ihan loppuun saakkako vai erotaanko joskus. Aika näyttää. Muita vastaavia pareja en tunne.