Kumpi on helpompaa?

Olen päälle nelikymppinen, ja muutama vuosi sitten lähdin silloisesta parisuhteesta toisen miehen vuoksi.

Oliko tuo toinen mies ensimmäistä parempi?

Harvemmin se seuraava on parempi. Joskus varmaan näinkin, mutta liian usein jälkikäteen huomataan, että suhde olisi kuitenkin ollut pelastamisen arvoinen

Olen päälle nelikymppinen, ja muutama vuosi sitten lähdin silloisesta parisuhteesta toisen miehen vuoksi. Olimme olleet 15 vuotta yhdessä edellisen mieheni kanssa ja liitto oli muodostunut enemmänkin kaverisuhteeksi. Lähdin koska minusta tuntui että on vielä paljon koettavaa ja annettavaa, ja tuossa kaverisuhteessa olisin jäänyt kaikesta siitä paitsi. Emme tosin olleet naimisissa ja molemmilla oli oma omaisuus joka oli helppo jakaa. Myöskään lapsia meillä ei ollut. En kylläkään usko että nuo olisivat muuttaneet tilannetta miksikään, en usko että lasten takia kannattaa jatkaa rakkaudetonta liittoa. Siinä kärsivät kaikki osapuolet.

ok, erotaan vaan jos tahdot, kyllä minä pärjään ilman sinuakin, ja ehkä elämä sitten onkin parempaa meillä kummallakin, mistäs sitä tietää....

Minun vaimoni tietää, että pärjäisin ilman häntä. Hän ei välttämättä yhtä hyvin pärjäisi ilman minua. Silti hän on se, joka haluaa eroa.

Minunkaan mielestäni ei kannata jatkaa rakkaudetonta liittoa - mistään syystä. Uskon kuitenkin, että rakkautta meillä on, sen voin päätellä monista asioita, joita tällä hetkellä suhteessamme on.



Toisaalta on paljon asioita, joita voisi ilman nykystä parishdetta kokea: täydellinen vapaus ja riippumattomuus, mahdollisuus rakastua uuteen kumppaniin. Nämä eivät ole parisuhteessa mahdollisia. Riittäkö tämä nykyisyys kuitenkaan vai pitäisikö ottaa riski ja elää itselle. Siinä on se mahdollisuus, että tekee koko loppuelämäänsä koskevan väärän päätöksen.



ap

hän saattaa herätä uudella tavalla kiinnostumaan sinusta. Ts. nyt olet hänelle varmaankin itsestäänselvyys, mutta jos kerrot jättäväsi hänet, sanoisin, että hän kiinnostuu sinusta ja suhteenne elvyttämisestä, jos tuo toinen ihastus ei ole maata kaatava. Erohaluista ilmoittaminen pistää vaimon testiin mitä hän oikeasti haluaa.



En muista kirjoititko onko vaimosi pettänyt sinua tai onko hänellä siis jonkinlainen suhde tuon miehen kanssa. Jos ei ole, niin silloinhan kyse on vain ihastuksesta, joka ei välttämättä edes voi muuttua miksikään muuksi jos mies ei halua, mutta jos on jo suhde, niin tilanne on vaikeampi.



Eli itse en ehkä jäisi kovin pitkäksi aikaa odottelemaan. Jollekin se voi sopia, jollekin toiselle ei. Toisaalta avioeron harkinta-aikakin antaa tavallaan mahdollisuuden miettiä tilannetta pitkän aikaa.

ihastumisesta saa hyvää oloa ja uutta puhtia elämään. En usko, että monikaan nainen pelkän ihastumisen vuoksi eroasi hyvästä liitostaan.



Olen iloinen, että yritätte parantaa suhteenne laatua ja siinä jo kivasti onnistuneetkin.

jos ei ole vakavasti eroamassa, niin sillä uhkailu on täysin sairasta peliä.

En halua erota. Tyyliini ei myöskään kuulu uhkailla asioilla, joita en ole valmis toteuttamaan. Pientä herättelyä sensijaa pitäisi saada aikaiseksi, jotta tilanne ei liian pitkäksi ajaksi jäisi polkemaan paikoilleen.



ap

Olen parisuhdeihiminen, nainen. Oletko yrittänyt olla kiva ja kiinnostunut tai jopa hurmata vaimosi? Oletteko koskaan erossa tai kahdestaan jossakin? Minä arvostan pitkää suhdetta ja sitoutumista, enkä teidän tilanteessanne jättäisi miestäni, mutta tämä on tietysti yksilöllistä. Ei ole mitään kaikkien naisten mielipidettä.

Helppoudesta ei ole kyse ollenkaan. Arvoista ja kyvystä rakastaa enemmän.

Syy parisuhteemme ongelmaan oli varmaankin isolta osalta se, että vaimoni uskoi minun kiinostukseni loppuneen. Tästä syystä myös hänen kiinnostuksensa laimeni, mikä johti ihastumiseen toiseen mieheen. Pettämiseen asti vaimoni ihastus ei ole edennyt - tunnetasolla liikutaan...näin hän ainakin minulle on vakuuttanut asian olevan.



Nyt, kun koen parisuhteeni olevan uhattuna ja tulin melkein jätetyksi, olen vaimostani ja parisuhteestamme enemmän kiinnostunut kuin aikoihin. Tämä siis lisäsi omaa kiinnostustani ja paljasti minulle itselleni, kuinka paljon häntä rakastankaan.



En kuitenkaan halua testata vaimoni lopullista kiinnostusta erouhkauksilla, koska eroa en itse halua. Uhkauksien pitää perustua todelliseen tilanteeseen, eikä "pelien pelaamiseen"



ap

Nyt olen ollut kiva. Meillä on aina ollut (ja on edelleen) paljon yhteistä. Teemme paljon asioita kahdestaan ja uskon, että aina välillä jopa onnistun hurmaamaan vaimoni.



Myönnän, että ennen en välttämättä käyttäytynyt parisuhteeseen kuuluvalla tavalla. Meillä ei ole ollut mitään isoja ongelmia, riitoja, väkivaltaa, alkoholismia tai pettämistä. Lähinnä ongelmamme on ollut kommunikoinnissa sekä käytökseni, joka on ollut tulkittavissa passiivisagressiiviseksi.



Jälkeenpäin ajateltuna käytöstäni vaimoni on mielestäni tulkinnut väärinkin, mutta se ei paljon lohduta, kun vahinko on jo tapahtunut.



ap

Sinun pitää olla kärsivällinen ja jatkaa hyvällä tiellä.



8

jos ei ole vakavasti eroamassa, niin sillä uhkailu on täysin sairasta peliä.

totuuden siemen. Olen nimittäin nähnyt pariinkin kertaan käyvän niin, että nainen on lähtenyt parisuhteesta miettimään, onko sitä enää järkeä jatkaa, koska ei ole enää tuntenut samanlaista rakkautta mieheen kuin aikaisemmin. Kun mies on tämän harkina-ajan kuluessa itskin sanonut, että ehkä tosiaan on parempi erota, minäkin olen huomannut, että näin on ehkä parempi, on nainen vasta tajunnut sen, että voi tosiaankin menettää miehen ja rakastunut tähän uudelleen.

Eli niin kauan, kun nainen pitää miestä itsestään selvänä, ei se rakkaus ehkä palaakaan, sitä jotenkin alitajuisesti ajattelee, että jos nyt joskus tulen toisiin ajatuksiin ja tahtoisinkin palata yhteen, niin sen kun vaan palaan, tossahan toi mies odottaa ja on valmis ottamaan minut. Mutta jos mies ei olekaan siinä valmiina, tulee se menetys todellisemmaksi ja onkin valmis tekemään jotain sen eteen, että suhde sittenkin paranisi.

Tämä ei tietenkään pidä kaikkien kohdalla paikkaansa, enkä myöskään voi suositella mitään sellaista pelleilyä, että muka jätetään toinen toiveena saada hänet takaisin. Mutta ehkä voisi auttaa, jos sanoo naiselle, että ok, erotaan vaan jos tahdot, kyllä minä pärjään ilman sinuakin, ja ehkä elämä sitten onkin parempaa meillä kummallakin, mistäs sitä tietää....

ihastumisesta saa hyvää oloa ja uutta puhtia elämään. En usko, että monikaan nainen pelkän ihastumisen vuoksi eroasi hyvästä liitostaan. Olen iloinen, että yritätte parantaa suhteenne laatua ja siinä jo kivasti onnistuneetkin.

Harmi vaan, että tilastotiede ei auta minua. Mikäli yhdeksän kymmenestä tässä tilanteessa päättäisi jatkaa, mutta se yksi, joka päättää lähteä on vaimoni, minusta tulee onneton.

Vaimolleni ihastuminen on uusi kokemus. Minä olen kuulemma hänelle riittänyt reilut parikymmentä vuotta - nyt hän ei enää tiedä, riittääkö tämä loppuelämäksi.

ap

tee mukavia asioita vaimollesi, mutta niin, ettei se näytä väkisin tekemiseltä...

Eli niin kauan, kun nainen pitää miestä itsestään selvänä, ei se rakkaus ehkä palaakaan, sitä jotenkin alitajuisesti ajattelee, että jos nyt joskus tulen toisiin ajatuksiin ja tahtoisinkin palata yhteen, niin sen kun vaan palaan, tossahan toi mies odottaa ja on valmis ottamaan minut.

Eron mahdollisuudesta on puhuttu, se ei ole poissuljettu vaihtoehto. Eroamasta en voi vaimoani estää. Sitä en kuitenkaan salli, että minua pidetään varalla sen aikaa, kun vaimoni "käy vähän elämässä" välillä. Minä en todennäköisesti pystyisi palaamaan yhteen, jos eroaisimme. Silläkään ei ole mitään tekemistä asian kanssa haluaisinko palata yhteen eron jälkeen vai en.

Minä varmasti pärjäisin ilman nykyistä vaimoani. Uskon myös siihen, että tarvittaessa löytäisin myös uuden kumppanin, jonka kanssa voisin olla onnellinen. Tällä hetkellä haluaisin kuitenkin vain olla onnellinen nykyisen kumppanini kanssa.

ap

Se on vaikeaa, olenhan mies :)



ap

mutta jos ei inhoa toista eikä olisi kamala olo toisen kanssa, niin varmaan jäisin suhteeseen

mutta jos ei inhoa toista eikä olisi kamala olo toisen kanssa, niin varmaan jäisin suhteeseen

Ei vaimoni minua inhoa. Meillä on suurimmaksi osaksi hyvä olla yhdessä. Hänellä kuitenkin ilmeisesti on niin tunteellinen maailmankatsomus, että ei ole oikein olla yhdessä, jos edes epäilee rakkauttaan minua kohtaan.

Uudestaan voi ihastua - haluan uskoa, että jopa omaan kumppaniin, mutta melkoisella todennäköisyydellä myös muihin. Niin voi käydä minullekin. En haluaisi kuitenkaan haluaisi nyt erota sillä perusteella, että todennäköisesti tulevaisuudessa ihastumme johonkin toiseen.

ap