Se tunne että jotain puuttuu
Parisuhteesta siis. Voiko siitä päästä eroon? Onko kukaan muu täällä kokenut hyvässä suhteessa kyseistä tunnetta?
Tätä tunnetta on jatkunut jo ties miten pitkään, vaikka en keksi sille kunnollista syytä. Meillä on kaikkien ulkopuolisten mielestä asiat niin hyvin, tulevaisuuden suunnitelmat toteutuvat vauhdilla. Mutta meillä on... hiljaista. Olemme uskomattoman läheisiä, mutta silti on iltoja, kun emme saa sanotuksi toisillemme mitään muuta kuin arkisia "mitä ostetaan kaupasta" -juttuja.
Useimmiten yritämme vältellä tilannetta, mutta silloin tällöin murrumme molemmat, ja alamme riidellä. Riidat voivat alkaa mistä vain, mutta päättyvät aina todellisen ongelman käsittelyyn, eli siihen miten jotain vain puuttuu! Eron mahdollisuus nostetaan aina esille, mutta emme kuitenkaan eroa. Ihan järjellä ajattelemme, että olemme niin sopivat toisillemme monin eri tavoin, että mikä on todennäköisyys löytää edes yhtä hyvä kumppani, saati sitten parempi.
Haluaisin uskotella, että työstressi ja arkiset huolet aiheuttavat nämä ongelmat, mutta en tiedä enää... Jos joskus yritämme piristää suhdetta ja käymme vaikka ravintolassa, niin saatamme olla hiljaa koko ajan. Se särkee sydämeni.
Kommentit (10)
vaikka mun on vaikea ymmärtää tuollaista tilannetta, sillä meillä riittää miehen kanssa puhumista vielä 23 yhteisen vuoden jälkeenkin. Ehkä sun mies on sulle yksinkertaisesti "väärä".
oikein edes ymmärrä sitä miten jonkun kanssa vain "riittää puhuttavaa", vaikka kaikkein eniten kaipaankin juuri sitä. Mä olen meillä se joka aloittaa melkein kaikki keskustelut, mies puhuu lähinnä työasioista ja sellaisesta, että pitäisi autosta öljyt vaihtaa. Surullista, välillä oikein karmii miettiä, että eikö hän edes itsekseen ajattele mitään muuta. Ja jos ajattelee, niin miksei halua jakaa ajatuksiaan mun kanssa?
ap
Kokeilkaa ensin jeesusta..se on täysin ilmasta ja fiilis kestää loppu elämän.. MIKSI ei? Jos sisällä omassa itsessään on kerran hyvä olla? EI sitä omaa tyhjyyttään pääse minnekkään muualle pakoon. Ja anteeksi vain olen hihhuli...
Kokeilkaa ensin jeesusta..se on täysin ilmasta ja fiilis kestää loppu elämän.. MIKSI ei? Jos sisällä omassa itsessään on kerran hyvä olla? EI sitä omaa tyhjyyttään pääse minnekkään muualle pakoon. Ja anteeksi vain olen hihhuli...
:D
... kun näkee miljoonannen kerran jonkun aloittavan lauseen "Se tunne...".
kun täällä aina sanotaan sen olevan fiksaus ongelmaan kuin ongelmaan. Tuokaa mulle nyt äkkiä yksi jeesus, mulla kun kyllä olisi sille pari ratkaistavaa hommaa! Mistä mä lähden etsimään ja hakemaan? Ei vaan ole näkynyt vaikka avoimin mielin ja silmin tässä ihan yritän elellä!
oikein edes ymmärrä sitä miten jonkun kanssa vain "riittää puhuttavaa", vaikka kaikkein eniten kaipaankin juuri sitä.
mm.
- suunnitellaan tulevaa
- muistellaan menneitä
- puidaan parisuhdetta
- puhutaan politiikasta/kirjallisuudesta/taiteista
- haaveillaan
- vitsaillaan ja nauraa räkätetään, meillä on yhtä huono huumorintaju molemmilla
Näiden lisäksi me harrastetaan yhdessä ainakin ruoanlaittoa, viinejä, kirjapiiriä, elokuvia ja musisoidaan kahdestaan ja koko perheen voimin. Tietty meillä on sitten omiakin harrastuksia, mutta miehen kanssa on vieläkin vaan niin kivaa :)
Tuhannet suomalaiset harrastavat lottoa lauantaisin. Lototkaa tekin ja voitte saavuttaa "sen" mistä olette aina haaveilleet ja ei teiltä mitään puutu.
Ennen tuli bumtsibum ja sitten lotto. Nyt pitää tyytyä pelkkään lottoon :(
T: 11cm mies
oikein edes ymmärrä sitä miten jonkun kanssa vain "riittää puhuttavaa", vaikka kaikkein eniten kaipaankin juuri sitä.
mm.
- suunnitellaan tulevaa
- muistellaan menneitä
- puidaan parisuhdetta
- puhutaan politiikasta/kirjallisuudesta/taiteista
- haaveillaan
- vitsaillaan ja nauraa räkätetään, meillä on yhtä huono huumorintaju molemmillaNäiden lisäksi me harrastetaan yhdessä ainakin ruoanlaittoa, viinejä, kirjapiiriä, elokuvia ja musisoidaan kahdestaan ja koko perheen voimin. Tietty meillä on sitten omiakin harrastuksia, mutta miehen kanssa on vieläkin vaan niin kivaa :)
on kai niin erilaiset kiinnostuksenkohteet että keskustelu on oikeasti siksi hankalaa... Lähinnä tulevaisuutta voidaan suunnitella ja parisuhdetta puimme liikaakin, mutta esim. noista mainitsemistasi politiikasta, taiteista jne. ei voi puhua koska vaikka minä haluaisin, niin miestä ei kiinnosta. Meidän on myös käytännössä mahdotonta keksiä esimerkiksi elokuvia mitä molemmat haluaisi katsoa.
ap
Voitte toki miettiä ja jäädä odottelemaan sitä jotakin, mitä puuttuu, tulevaksi yllättäen jostakin. Mutta - todennäköisesti tuo puuttumisen tunne vain lisääntyy. Toisaalta, voit myös tehdä asialle jotakin. Lisätä suhteeseenne sitä mitä haluat siihen. Älä odota, että puolisosi tuo suhteeseenne tai sinulle sen mitä puuttuu, voit aloittaa itse jo heti. Edes sitä ei tarvitse tietää, mikä se on mitä puuttuu. Voit ajatella vain, mitä juuri nyt haluat lisää, ja miten voit sitä itse lisätä? Yksi kaunis sana, hyväksyvä katse, rakastava teko, uusi arkinen ehdotus. Siitä se alkaa. Sitten toinen, ja niin edelleen. Kysy puolisoltasi, mitä hän toivoisi, miten hän kokisi olevansa rakastettu, hyväksytty ja olonsa suhteessanne hyväksi. Lisätkää niitä asioita. Rakentakaa suhteeseenne sitä mitä siltä toivotte. Jos jäätte vain odottamaan ja ihmettelemään, niin varmasti paljon jää puuttumaan. Hyvä suhde on rakentamista, tekemistä! Ravintolaillat ei tuo ratkaisua, jos ette itse laita suhteeseenne asioita, arvoja, ajatuksia, jotka tekevät olonne paremmaksi. Ratkaisu ei tule ulkopuolelta. Löytäkää se.
Voitte aloittaa esimerkiksi kartoittamalla teille tärkeät asiat arvot. Ensin kumpikin omansa. Mitä arvostat, millaiset asiat sinulle on elämässä tärkeitä? Sitten jakakaa ajatuksenne. Mitä yhteisiä arvoja tai tavoitteita teillä on? Mikä toisen listalla innostaa sinuakin? Mitä yhdessä haluatte lisää? Ja sitten seuraavaksi: Miten voisitte vahvistaa tuota haluamaanna suhteessanne tänään? Huomenna? Viikonloppuna?
Onnea matkaa, nauttikaa siitä, että teillä on jo suhde, jota rakentaa eteenpäin!
vaikka mun on vaikea ymmärtää tuollaista tilannetta, sillä meillä riittää miehen kanssa puhumista vielä 23 yhteisen vuoden jälkeenkin. Ehkä sun mies on sulle yksinkertaisesti "väärä".