Lue keskustelun säännöt.
"kemia välillämme" - todellisuutta vai romanttista roskaa?
21.11.2012 |
Haluaisin pientä empiiristä tutkimusta aiheesta: onko sellaista oikeasti, vai onko vain ylioptimistista kuvitelmaa, että molemmat tuntisivat saman? Millaisia kokemuksia teillä on?
Romantikko minussa haluaa uskoa, että poikkeuksellinen, voimakas vetovoima on molemminpuolista, yhteistä "kemiaa" (ainakin silloin, kun näkee toisenkin tuntevan jotain), kun taas kyynikko sanoo, että jokainen tuntee vain omat tunteensa, eikä mitään keskinäistä, yhteistä kemiaa ihmisten välillä ole olemassakaan. Mielipiteitä?
Kommentit (32)
Mulla kävi perinteiset. Menin uuteen työpaikkaan ja yhteen mieheen ihastuin melkein heti(olen naimisissa oleva useamman lapsen äiti) Hän on myös naimisissa oleva isä. Molemmat aloimme antamaan singnaaleja toisillemme. Vähän niinkuin testasin että miten hän reagoi erilaisiin asioihin. Kokoajan oli mukamas jotakin asiaa ja seistiin ihan vierekkäin. Flirttiä oli ilmassa. Vaikea selittää mutta kyllä sen huomaa. Jonain päivänä sitten halattiin ja suudeltiin. Tämän miehen kanssa on muutenkin syvä yhteys. Hänen kanssaan voi jutella kaikkea mahdollista. Tosi syvällisiä asioita on keskusteltu. Tosi avoimesti on juteltu. Molemmat on ihan ääneen sanottu että tää on jotakin aivan uskomatonta. Kumpikaan ei ole näin kovaa vetovoimaa ja kiintymystä tuntenut ketään muuta kohtaan. Kyllä ollaan kosketeltu myös "niitä" paikkoja. Ollaan oikeita sielunkumppaneita.
mutta toki on olemassa myös yksipuolista vetovoiman tuntemusta. Siitäkin on kokemusta myös, kuten myös siitä onnellisesta tilanteesta että molemmat kokevat voimakasta vetovoimaa toisiaan kohtaan.
Minusta tuossa kemia-asiassa ei myös ole mitään erityisen romanttista, minusta on kyse lähinnä voimakkaasta vietinomaisesta seksuaalisesta puoleensavedosta.
Mistä tietää, että vetovoiman tuntemus ei ole vain yksipuolista?
Eksyittekö toistenne silmiin jo kun ensimmäisen kerran näitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen vetovoiman tuntee, kun katsoo ensimmäistä kertaa toista silmiin.
Mutta vaivaako dementia? (viitaten ikääsi) Tiesitkö, että "voimakas kemia" saattaa siihenkin tepsiä?
Että anna vetovoiman hyrrätä, niin pysyy muistikin virkeänä!
Ei vaivaa nämä lauantaikyydit pitää mielen virkeänä. Minä olen syntynyt silloin -43 vuoden joulukuun viimeisenä päivänä siinä 3 minuuttia yli 11 ehtoopuolella reikä reikä, niin meinaa viriilimiehelläkin välillä tulla tuo -44 laitettua. Tällä nimimerkillä kun kirjoittelen muhinkin tämmösiin tietokonekirjoihin. Tämä on kyllä ehdottomasti lystikkäin, on paikka täynnä mukavia ja viehättäviä naikkosia. Välillä täällä sen palstan kemian tuntee ihan ruudun läpi tänne pirttikyökkiin asti kun jonkun mukavan äitinaikkosen kanssa sanoja luikauttelee ruudulla.
Raimo -43
Niin tunsin kehossani jotakin. Vähän niinkuin virtaus olisi mennyt kehon läpi. Ensimmäistä kertaa kun mies koski minua niin tuntui että taju lähtee. Niin hyvältä se tuntui. Alkoi paikat kostumaan niin minulta kuin miehelläkin. Täytyy sanoa että on ihanin ystävä jonka olen saanut elämääni.
Mulla kävi perinteiset. Menin uuteen työpaikkaan ja yhteen mieheen ihastuin melkein heti(olen naimisissa oleva useamman lapsen äiti) Hän on myös naimisissa oleva isä. Molemmat aloimme antamaan singnaaleja toisillemme. Vähän niinkuin testasin että miten hän reagoi erilaisiin asioihin. Kokoajan oli mukamas jotakin asiaa ja seistiin ihan vierekkäin. Flirttiä oli ilmassa. Vaikea selittää mutta kyllä sen huomaa. Jonain päivänä sitten halattiin ja suudeltiin. Tämän miehen kanssa on muutenkin syvä yhteys. Hänen kanssaan voi jutella kaikkea mahdollista. Tosi syvällisiä asioita on keskusteltu. Tosi avoimesti on juteltu. Molemmat on ihan ääneen sanottu että tää on jotakin aivan uskomatonta. Kumpikaan ei ole näin kovaa vetovoimaa ja kiintymystä tuntenut ketään muuta kohtaan. Kyllä ollaan kosketeltu myös "niitä" paikkoja. Ollaan oikeita sielunkumppaneita.
mutta toki on olemassa myös yksipuolista vetovoiman tuntemusta. Siitäkin on kokemusta myös, kuten myös siitä onnellisesta tilanteesta että molemmat kokevat voimakasta vetovoimaa toisiaan kohtaan.
Minusta tuossa kemia-asiassa ei myös ole mitään erityisen romanttista, minusta on kyse lähinnä voimakkaasta vietinomaisesta seksuaalisesta puoleensavedosta.
Mistä tietää, että vetovoiman tuntemus ei ole vain yksipuolista?
Eksyittekö toistenne silmiin jo kun ensimmäisen kerran näitte?
Niin tunsin kehossani jotakin. Vähän niinkuin virtaus olisi mennyt kehon läpi. Ensimmäistä kertaa kun mies koski minua niin tuntui että taju lähtee. Niin hyvältä se tuntui. Alkoi paikat kostumaan niin minulta kuin miehelläkin. Täytyy sanoa että on ihanin ystävä jonka olen saanut elämääni.
Mulla kävi perinteiset. Menin uuteen työpaikkaan ja yhteen mieheen ihastuin melkein heti(olen naimisissa oleva useamman lapsen äiti) Hän on myös naimisissa oleva isä. Molemmat aloimme antamaan singnaaleja toisillemme. Vähän niinkuin testasin että miten hän reagoi erilaisiin asioihin. Kokoajan oli mukamas jotakin asiaa ja seistiin ihan vierekkäin. Flirttiä oli ilmassa. Vaikea selittää mutta kyllä sen huomaa. Jonain päivänä sitten halattiin ja suudeltiin. Tämän miehen kanssa on muutenkin syvä yhteys. Hänen kanssaan voi jutella kaikkea mahdollista. Tosi syvällisiä asioita on keskusteltu. Tosi avoimesti on juteltu. Molemmat on ihan ääneen sanottu että tää on jotakin aivan uskomatonta. Kumpikaan ei ole näin kovaa vetovoimaa ja kiintymystä tuntenut ketään muuta kohtaan. Kyllä ollaan kosketeltu myös "niitä" paikkoja. Ollaan oikeita sielunkumppaneita.
mutta toki on olemassa myös yksipuolista vetovoiman tuntemusta. Siitäkin on kokemusta myös, kuten myös siitä onnellisesta tilanteesta että molemmat kokevat voimakasta vetovoimaa toisiaan kohtaan.
Minusta tuossa kemia-asiassa ei myös ole mitään erityisen romanttista, minusta on kyse lähinnä voimakkaasta vietinomaisesta seksuaalisesta puoleensavedosta.
Mistä tietää, että vetovoiman tuntemus ei ole vain yksipuolista?
Eksyittekö toistenne silmiin jo kun ensimmäisen kerran näitte?
Kyllä eksyttiin. Jo ekana päivänä kun katsoin silmiin
Tunsitko, että tunsiko miehesi myös jotain, kun ekan keran katsoitte toisianne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törmäsin kerran asioilla tuntemattomaan mieheen, jonka kanssa sananmukaisesti juututtiin toistemme silmiin. Molemmat häkellyttiin ja pelästyttiin ja lähdettiin tilanteesta mitään sanomatta pois. Mutta ehkäpä josain vielä tavataan. Mitään tuonlaista en kenenkään muun kanssa ole koskaan tuntenut.
Se on jotakin niin ihmeellistä että vaikea kertoa. Sen vaan vaistoaa. Olen kertonut tuolle miehelle kuinka jo ekan päivän aikana huomasin että hänessä on jotakin erikoista. Mulla on sellanen tunne että kyllä kohtalo meidät vielä yhteen saattaa. Tää on niin ihanaa. Oon töissä tällä hetkellä. Siksi valveilla nyt. Täällä haaveilen miehestä ja muistelen helliä hetkiä. Mies on nyt erivuorossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietääkö sen, että tuntematon mies tuntee vetovoimaa itseä kohtaan siitä, että mies tuijottaa selittämätön ilme, ehkä vähän häkeltynyt, pelästynyt tai jotain(ei siis mikään flirtti) ja ei saa sanaa suustaan vaan lähtee karkuun. Törmäsin kerran tuolla lailla käyttäytyneeseen mieheen. Vai pitikö mua niin epäviehättävänä, että tuijotti kuinka ruma olen ja lähti karkuun?
Törmäsin kerran asioilla tuntemattomaan mieheen, jonka kanssa sananmukaisesti juututtiin toistemme silmiin. Molemmat häkellyttiin ja pelästyttiin ja lähdettiin tilanteesta mitään sanomatta pois. Mutta ehkäpä josain vielä tavataan. Mitään tuonlaista en kenenkään muun kanssa ole koskaan tuntenut.
Jos toista ei tunne vaan ihan tuntematon tyyppi. Ja mistä voi varmuudella tietää, että se kolahtaa sille toisellekin osapuolelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minulla on muutaman miehen kanssa "kolahtanut", eikä sitä sitten niiden (kolahtamisten) jälkeen ole oikein osannut muunlaiseen suhteeseen ryhtyä. Vaikka sitäkin on yritetty, että miehessä jos ei suurempaa "vikaa" ole ja toimeen tullaan, niin olen yrittänyt antaa mahdollisuuden suhteen kehittyä. Mutta ei ne ole toimineet. Välillä se toinen on ollut tuntevinaan kemiaa ja on ihastunut, mutta on välillä ollut niinkin, että minä olen tuntenut sitä, ja toinen ei. Eli ei se aina molemminpuolista ole, mutta sellaiseen olen halunnut pyrkiä.
Nyt kun lukee jotain sinkkujen volinoita, kuinka mikään ei oikein tunnu miltään ja kävin treffeillä mut ei oikein nappaa, että pitäisköhän sitä vielä nähdä kuitenkin, niin muistan niin ihanasti meidän alkutaipaleemme. Kummallekin, siis kummallekin oli alusta asti selvää, että tämä se on. Kiinnosti toisen jutut, kiinnosti olla lähellä (kiinnostaa!), kaikenlaiset "kultsi"-jutut, mitkä muiden suista kavahdutti, sai omalta mieheltä kuultuna alusta asti vain värisemään.
Kyllä meillä on Jotain Erityistä, ollut alussa asti ja on edelleen, että tämän suhteen eteen ollaan valmiita ja halukkaita näkemään töitä, toisin kuin aiempien suhteidemme. Ei meilläkään yhtä onnea ja auvoa ole, mutta olemme halukkaita pyrkimään aina yhteiseen onneen.
kahden ihmisen välillä. Se on uskomattoman hieno tunne, välittyy kuin sähkövirta aina kun on ko henkilön lähellä. Ja niin, sitä on jo tuntunut yli 20 vuotta
Mutta vaivaako dementia? (viitaten ikääsi) Tiesitkö, että "voimakas kemia" saattaa siihenkin tepsiä?
Että anna vetovoiman hyrrätä, niin pysyy muistikin virkeänä!