suomen kielinen lapsi ruotsin kieliseen päiväkotiin

jos kotikielenä on suomi? Ruotsinkieliset ovat etusijalle.

Perheen isä kaksikielisestä kodista, ja mummo puhuukin ruotsia. Voiko tästä olla lapselle jotain haittaa, siis ruotsinkielisestä p-hoidosta?

että päinvastoin! Ruotsinkielisestä päivähoidosta ei ole lapselle minkäännäköistä haittaa, mutta etuja ja hyötyä sitäkin enemmän! Loistava päätös!

Terveisin kaksikielisen perheen äiti, joka asuu maassa jossa ei puhuta kumpaakaan perheen äidinkieltä.

Tämä kävi kyllä mielessä, mutta selatessani espoon p-hoidon sivuja tätä ei missään ainakaan mainittu. Asia taitaa olla kuntakohtainen. Onkohan espoossa ruotsinkielisillä etuoikeus ruotsinkieliseen p-hoitoon?

En laittaisi ennen kuin lapsen oma kieli on kehittynyt pidemmälle. Voi aiheuttaa puheen kehityksen viivästymää, jos ei saa kuulla omaa kieltään hoidossa.



Ymmärtäisin jotenkin jos joku puhuisi lapselle myös kotona tuota, mutta voi olla melko stressaavaakin lapselle jos ei ymmärrä yhtäkkiä mitään mitä tädit puhuvat.

niin sit olisi ihan luentevaa.

Tämä kävi kyllä mielessä, mutta selatessani espoon p-hoidon sivuja tätä ei missään ainakaan mainittu. Asia taitaa olla kuntakohtainen. Onkohan espoossa ruotsinkielisillä etuoikeus ruotsinkieliseen p-hoitoon?

Vai meinaatko, että ruotsinkieliset lapset laitetaan suomenkielisiin päiväkoteihin...?

Itse en ymmärrä, miksi lapsi ei ole kaksikielinen? Miksi isä ei puhu lapselle ruotsia, jos on itse kaksikielisestä perheestä.

Hei, mitä mieltä olette jos perheen reilun vuoden ikäinen lapsi laitetaan ruotsin kieliseen p-hoitoon, vaikka perheessä puhutaan suomea? Perheen isä kaksikielisestä kodista, ja mummo puhuukin ruotsia. Voiko tästä olla lapselle jotain haittaa, siis ruotsinkielisestä p-hoidosta? Lapsi luonteeltaan oikein reipas, ei siis ujostele kovinkaan jne., jos sillä nyt on mitään merkitystä...

kun kerran koti ei ole kaksikielinen! Eikä mitään järkeäkään sen puoleen.

Voitte laittaa lapsen ruotsin kielen kielikylpyyn aikaisintaan sinä syksynä, jonka vuonna hän täyttää 4. Silloin hänelle syntyy toiminnaillinen kaksikielisyys, mutta äidinkielen kehitys on turvattu.

Eikä ruotsinkielisiin päiväkoteihin edes suomenkielisiä lapsia yksikielilistä kodeista oteta.

Voi aiheuttaa puheen kehityksen viivästymää, jos ei saa kuulla omaa kieltään hoidossa.

Mitä väliä?

Mitä haittaa lapselle on siitä, että puhuuko hän 2- tai 3-vuotiaana ikätasonsa mukaisesti, vai vähän heikommin, jos hän sitten toisaalta jo 4-vuotiaana puhuu sitä ikätasonsa mukaisesti + toista kieltäkin vielä lisäksi? En ymmärrä mikä kilpajuoksu äideillä on siitä, miten aikaisin lapsi puhuu omaa äidinkieltään ja miten paljon - tuskin kukaan kai kuitenkaan oikeasti uskoo, että äidinkieli jäisi lapselta oppimatta, jos perheessä MOLEMMAT vanhemmat sitä hänelle puhuu? Naurettava ajatuskin. Mä luulen vaan että syynä on joillakin OMA pelko siitä, että se oma piltti ei puhukaan yhtä täydellisesti kuin naapurin Jere 2-vuotiaana, vaikka asialla ei pitäisi tässä vaiheessa olla mitään väliä. Pidemmän aikavälin vaikutukset kiinnostavat mua vanhempana paljon enemmän. Mielestäni ap:n pitäisi ehdottomasti laittaa lapsi ruotsinkieliseen päivähoitoon, varsinkin kun sille löytyy suvustakin hyvä peruste, tosin ilman sitäkin minusta tuo on loistava idea.

Silloin hänelle syntyy toiminnaillinen kaksikielisyys, mutta äidinkielen kehitys on turvattu.

että mikäli lapselle on ennen tätä 4 ikävuoden etappia puhuttu muutakin kuin omaa äidinkieltä, niin se äidinkieli jää väistämättä kehnommaksi kuin muilla? :DD

Mä luulen että nää "pelkääjät" eivät oikeasti tunne yhtäkään moni- tai edes kaksikielisessä ympäristössä kasvanutta lasta/ihmistä.

Kunhan hoitaja puhuu alussa myös suomea,näin auttaen lasta kun vielä ruotsinkieli vieras. Vähän on mielestäni pieni menemään vieraskieliseen hoitoon kun muutenkin se ero niin hankala äidistä tässä iässä. Kyllä se tuo etenkin alussa lisästressiä mukanaan.Hyviä kokemuksia on sitä vastoin siitä kun lapsi menee ruotsinkieliseen päiväkotiin 4-5 vuotiaana ja hoitajat alussa myös käyttävät lapsen kanssa äidinkieltä. Ihmeen nopeasti lapsi itsekin haluaa että hänen kanssaan puhutaan ruotsia.Itseasiassa tehokkaampi tapa lapsen oppia ruotsia kuin kielipylpy!

ettei kannata laittaa vieraskieliseen opetukseen lasta, jonka äidilläkin on jäänyt oman äidinkielen hallinta kovin vajavaiseksi. Saattaa kulkea suvussa...

Olin itse 4v töissä ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa siis hoitajat puhuivat pelkästään ruotsia.

Meillä oli ruotsinkielisiä lapsia, kaksikielisiä lapsia, ja täysin suomenkielisiä lapsia joita tuotiin hoitoon jo 9kk iässä.



Hoitajilta vaatii aika paljon kommunikoida vieraalla kielellä lasten kanssa, mutta ei se ole vaikea kunhan muistaa elekieltä.

Pientä teatteria koko päivän...

Paljon loruja ja lauluja että opitaan esim kehonosat ym...



Ja pienet lapset todella opiivat nopeasti =)

Eivät ehkä puhumaan sitä toista kieltä kovin nopeasti, mutta ymmärtävät ainakin.

Ja hyvin oppivat puhumaan sitä suomenkieltäkin.



Meillä tosin yksityinen päiväkoti, johon toki kunnan ruotsinkielisillä etuoikeus päästä, koska olimme kunnan ainoa ruotsinkielinen palvelntarjoaja.

Olin itse 4v töissä ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa siis hoitajat puhuivat pelkästään ruotsia.

Meillä oli ruotsinkielisiä lapsia, kaksikielisiä lapsia, ja täysin suomenkielisiä lapsia joita tuotiin hoitoon jo 9kk iässä.

Hoitajilta vaatii aika paljon kommunikoida vieraalla kielellä lasten kanssa, mutta ei se ole vaikea kunhan muistaa elekieltä.

Pientä teatteria koko päivän...

Paljon loruja ja lauluja että opitaan esim kehonosat ym...

Ja pienet lapset todella opiivat nopeasti =)

Eivät ehkä puhumaan sitä toista kieltä kovin nopeasti, mutta ymmärtävät ainakin.

Ja hyvin oppivat puhumaan sitä suomenkieltäkin.

Meillä tosin yksityinen päiväkoti, johon toki kunnan ruotsinkielisillä etuoikeus päästä, koska olimme kunnan ainoa ruotsinkielinen palvelntarjoaja.

Näin sitä voi aihettaa pienelle lapselle maksimaalista stressiä.Valitettavasti liiallinen stressi ei nopeuta kielen oppimista. Jostain kummallisesta syystä näin Suomessa uskotaan. Kun lasta autetaan hiljalleen kielen ymmärtämiseen, huomioiden lapen avun tarpeen niin monessa asiassa päivähoidossa niin oppiminen sujuu homattavasti nopeammin. Elekielen käyttäminen ei paljokaan 1-3 vuotiasta auta. Kestää vain pitempään turvallisuuden tunteen saavuttaminen. Uskokaa pois, olen monta vuotta seurannut kielikylpy päiväkoteja jotka ottaneet alle kolmevuotiaita hoitoon siinä uskossa että "mitä aikaisemmin sitä parempi".Tästä on onneksi tätä nykyä luovuttu koska vihdoin ymmärretty ette alle kolmevuotiasta ainakaan kielikylpyyn mistään syystä kannata pistää.

Olin itse 4v töissä ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa siis hoitajat puhuivat pelkästään ruotsia.

Meillä oli ruotsinkielisiä lapsia, kaksikielisiä lapsia, ja täysin suomenkielisiä lapsia joita tuotiin hoitoon jo 9kk iässä.

Hoitajilta vaatii aika paljon kommunikoida vieraalla kielellä lasten kanssa, mutta ei se ole vaikea kunhan muistaa elekieltä.

Pientä teatteria koko päivän...

Paljon loruja ja lauluja että opitaan esim kehonosat ym...

Ja pienet lapset todella opiivat nopeasti =)

Eivät ehkä puhumaan sitä toista kieltä kovin nopeasti, mutta ymmärtävät ainakin.

Ja hyvin oppivat puhumaan sitä suomenkieltäkin.

Meillä tosin yksityinen päiväkoti, johon toki kunnan ruotsinkielisillä etuoikeus päästä, koska olimme kunnan ainoa ruotsinkielinen palvelntarjoaja.

Näin sitä voi aihettaa pienelle lapselle maksimaalista stressiä.Valitettavasti liiallinen stressi ei nopeuta kielen oppimista. Jostain kummallisesta syystä näin Suomessa uskotaan. Kun lasta autetaan hiljalleen kielen ymmärtämiseen, huomioiden lapen avun tarpeen niin monessa asiassa päivähoidossa niin oppiminen sujuu homattavasti nopeammin. Elekielen käyttäminen ei paljokaan 1-3 vuotiasta auta. Kestää vain pitempään turvallisuuden tunteen saavuttaminen. Uskokaa pois, olen monta vuotta seurannut kielikylpy päiväkoteja jotka ottaneet alle kolmevuotiaita hoitoon siinä uskossa että "mitä aikaisemmin sitä parempi".Tästä on onneksi tätä nykyä luovuttu koska vihdoin ymmärretty ette alle kolmevuotiasta ainakaan kielikylpyyn mistään syystä kannata pistää.

Usko pois, yli kymmenen vuoden kokemuksella päiväkodissamme tiedämme kyllä mitä teemme, vanhemmat ovat tyytyväisiä, ja lapsetkin viihtyvät.

Mitä sinun "seuraaminen" tarkoittaa?

Usko pois, kyllä huomaisimme jos lapsemme olisivat stressaantuneita.

Mitä varsinaitsa koemusta sinulla on tästä aisasta, kun kerran tiedät paremmin kuin ihminen/ihmiset jotka ovat tällä tavalla toimineet varhaiskasvattajina vuosia?

Tämä kävi kyllä mielessä, mutta selatessani espoon p-hoidon sivuja tätä ei missään ainakaan mainittu. Asia taitaa olla kuntakohtainen. Onkohan espoossa ruotsinkielisillä etuoikeus ruotsinkieliseen p-hoitoon?

Virallisissa papereissa lapsella on äidinkieli ja sen mukaan oikeus hoitoon. Toki voit aina hakea. Saattaahan hyvinkin olla että lapsesi pääsee sinne.

Olin itse 4v töissä ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa siis hoitajat puhuivat pelkästään ruotsia.

Meillä oli ruotsinkielisiä lapsia, kaksikielisiä lapsia, ja täysin suomenkielisiä lapsia joita tuotiin hoitoon jo 9kk iässä.

Hoitajilta vaatii aika paljon kommunikoida vieraalla kielellä lasten kanssa, mutta ei se ole vaikea kunhan muistaa elekieltä.

Pientä teatteria koko päivän...

Paljon loruja ja lauluja että opitaan esim kehonosat ym...

Ja pienet lapset todella opiivat nopeasti =)

Eivät ehkä puhumaan sitä toista kieltä kovin nopeasti, mutta ymmärtävät ainakin.

Ja hyvin oppivat puhumaan sitä suomenkieltäkin.

Meillä tosin yksityinen päiväkoti, johon toki kunnan ruotsinkielisillä etuoikeus päästä, koska olimme kunnan ainoa ruotsinkielinen palvelntarjoaja.

Näin sitä voi aihettaa pienelle lapselle maksimaalista stressiä.Valitettavasti liiallinen stressi ei nopeuta kielen oppimista. Jostain kummallisesta syystä näin Suomessa uskotaan. Kun lasta autetaan hiljalleen kielen ymmärtämiseen, huomioiden lapen avun tarpeen niin monessa asiassa päivähoidossa niin oppiminen sujuu homattavasti nopeammin. Elekielen käyttäminen ei paljokaan 1-3 vuotiasta auta. Kestää vain pitempään turvallisuuden tunteen saavuttaminen. Uskokaa pois, olen monta vuotta seurannut kielikylpy päiväkoteja jotka ottaneet alle kolmevuotiaita hoitoon siinä uskossa että "mitä aikaisemmin sitä parempi".Tästä on onneksi tätä nykyä luovuttu koska vihdoin ymmärretty ette alle kolmevuotiasta ainakaan kielikylpyyn mistään syystä kannata pistää.

Usko pois, yli kymmenen vuoden kokemuksella päiväkodissamme tiedämme kyllä mitä teemme, vanhemmat ovat tyytyväisiä, ja lapsetkin viihtyvät.

Mitä sinun "seuraaminen" tarkoittaa?

Usko pois, kyllä huomaisimme jos lapsemme olisivat stressaantuneita.

Mitä varsinaitsa koemusta sinulla on tästä aisasta, kun kerran tiedät paremmin kuin ihminen/ihmiset jotka ovat tällä tavalla toimineet varhaiskasvattajina vuosia?

Ilman että aloitamme taas eipäs juupas keskustelun siitä kumpi oikeassa ja kummalla enemmän tietoa ja osaamista niin ehkä kannattaisi pohtia sitä miltä pieneltä lapselta tuntuu, jolla ei vielä ole kielellisiä taitoja ilmaista tarpeitaan ja aikuiset huitovat ja tarjoavat täysin käsittämätöntä siansaksaa. Lapsi oppinut juuri ymmärtämään äidin rauhoittavat sanat, mikään ei uudessa paikassa tunnu tutulta eivät edes sanat.Pienten lasten eroahdistusta olen seurannut sekä normaalissa päivähoidossa että kielikylpy päiväkodeissa ja se hätä ja ahdistus joka alussa etenkin pienillä on on todella huomattavasti tuskallisempaa kielikylpypäiväkodeissa. Mutta kuten sanoin, ymmärtääkseni alle kolmevuotiaita ei enää kielikylpyyn oteta juuri mm. tästä syystä.

Voi aiheuttaa puheen kehityksen viivästymää, jos ei saa kuulla omaa kieltään hoidossa.

Mitä väliä? Mitä haittaa lapselle on siitä, että puhuuko hän 2- tai 3-vuotiaana ikätasonsa mukaisesti, vai vähän heikommin, jos hän sitten toisaalta jo 4-vuotiaana puhuu sitä ikätasonsa mukaisesti + toista kieltäkin vielä lisäksi? En ymmärrä mikä kilpajuoksu äideillä on siitä, miten aikaisin lapsi puhuu omaa äidinkieltään ja miten paljon - tuskin kukaan kai kuitenkaan oikeasti uskoo, että äidinkieli jäisi lapselta oppimatta, jos perheessä MOLEMMAT vanhemmat sitä hänelle puhuu? Naurettava ajatuskin. Mä luulen vaan että syynä on joillakin OMA pelko siitä, että se oma piltti ei puhukaan yhtä täydellisesti kuin naapurin Jere 2-vuotiaana, vaikka asialla ei pitäisi tässä vaiheessa olla mitään väliä. Pidemmän aikavälin vaikutukset kiinnostavat mua vanhempana paljon enemmän. Mielestäni ap:n pitäisi ehdottomasti laittaa lapsi ruotsinkieliseen päivähoitoon, varsinkin kun sille löytyy suvustakin hyvä peruste, tosin ilman sitäkin minusta tuo on loistava idea.

Puheenviivästymä aiheuttaa lapselle itselleen stessiä, koska ei pysty ilmaisemaan itseään. Pahimmillaan se voi aiheuttaa käytöshäiriöitä, jotka eivät välttämättä häviä noin vain sitten puheen oppimisen myötä.

Olin itse 4v töissä ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa siis hoitajat puhuivat pelkästään ruotsia.

Meillä oli ruotsinkielisiä lapsia, kaksikielisiä lapsia, ja täysin suomenkielisiä lapsia joita tuotiin hoitoon jo 9kk iässä.

Hoitajilta vaatii aika paljon kommunikoida vieraalla kielellä lasten kanssa, mutta ei se ole vaikea kunhan muistaa elekieltä.

Pientä teatteria koko päivän...

Paljon loruja ja lauluja että opitaan esim kehonosat ym...

Ja pienet lapset todella opiivat nopeasti =)

Eivät ehkä puhumaan sitä toista kieltä kovin nopeasti, mutta ymmärtävät ainakin.

Ja hyvin oppivat puhumaan sitä suomenkieltäkin.

Meillä tosin yksityinen päiväkoti, johon toki kunnan ruotsinkielisillä etuoikeus päästä, koska olimme kunnan ainoa ruotsinkielinen palvelntarjoaja.

Näin sitä voi aihettaa pienelle lapselle maksimaalista stressiä.Valitettavasti liiallinen stressi ei nopeuta kielen oppimista. Jostain kummallisesta syystä näin Suomessa uskotaan. Kun lasta autetaan hiljalleen kielen ymmärtämiseen, huomioiden lapen avun tarpeen niin monessa asiassa päivähoidossa niin oppiminen sujuu homattavasti nopeammin. Elekielen käyttäminen ei paljokaan 1-3 vuotiasta auta. Kestää vain pitempään turvallisuuden tunteen saavuttaminen. Uskokaa pois, olen monta vuotta seurannut kielikylpy päiväkoteja jotka ottaneet alle kolmevuotiaita hoitoon siinä uskossa että "mitä aikaisemmin sitä parempi".Tästä on onneksi tätä nykyä luovuttu koska vihdoin ymmärretty ette alle kolmevuotiasta ainakaan kielikylpyyn mistään syystä kannata pistää.

Usko pois, yli kymmenen vuoden kokemuksella päiväkodissamme tiedämme kyllä mitä teemme, vanhemmat ovat tyytyväisiä, ja lapsetkin viihtyvät.

Mitä sinun "seuraaminen" tarkoittaa?

Usko pois, kyllä huomaisimme jos lapsemme olisivat stressaantuneita.

Mitä varsinaitsa koemusta sinulla on tästä aisasta, kun kerran tiedät paremmin kuin ihminen/ihmiset jotka ovat tällä tavalla toimineet varhaiskasvattajina vuosia?

Ilman että aloitamme taas eipäs juupas keskustelun siitä kumpi oikeassa ja kummalla enemmän tietoa ja osaamista niin ehkä kannattaisi pohtia sitä miltä pieneltä lapselta tuntuu, jolla ei vielä ole kielellisiä taitoja ilmaista tarpeitaan ja aikuiset huitovat ja tarjoavat täysin käsittämätöntä siansaksaa. Lapsi oppinut juuri ymmärtämään äidin rauhoittavat sanat, mikään ei uudessa paikassa tunnu tutulta eivät edes sanat.Pienten lasten eroahdistusta olen seurannut sekä normaalissa päivähoidossa että kielikylpy päiväkodeissa ja se hätä ja ahdistus joka alussa etenkin pienillä on on todella huomattavasti tuskallisempaa kielikylpypäiväkodeissa. Mutta kuten sanoin, ymmärtääkseni alle kolmevuotiaita ei enää kielikylpyyn oteta juuri mm. tästä syystä.

Pakko tähän sanoa, että en ole huomannut eroahdistuksessa tai muussakaan mitään eroa lapsissa.

Ruotsinkielinen lapsi voi kärsiä paljon pahemmasta eroahdistuksesta kuin suomenkileinen lapsi.

Ei kaikki suomenkielisetkään sopeudu ongelmitta päivähoitoon vaikka saavatkin hoitoa suomeksi.

Kyllä se rauahllinen hoitaja, ja lämmin syli, ja äänensävy merkitsevät pienelle lapselle enemmän kuin kieli.

Olin itse 4v töissä ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa siis hoitajat puhuivat pelkästään ruotsia.

Meillä oli ruotsinkielisiä lapsia, kaksikielisiä lapsia, ja täysin suomenkielisiä lapsia joita tuotiin hoitoon jo 9kk iässä.

Hoitajilta vaatii aika paljon kommunikoida vieraalla kielellä lasten kanssa, mutta ei se ole vaikea kunhan muistaa elekieltä.

Pientä teatteria koko päivän...

Paljon loruja ja lauluja että opitaan esim kehonosat ym...

Ja pienet lapset todella opiivat nopeasti =)

Eivät ehkä puhumaan sitä toista kieltä kovin nopeasti, mutta ymmärtävät ainakin.

Ja hyvin oppivat puhumaan sitä suomenkieltäkin.

Meillä tosin yksityinen päiväkoti, johon toki kunnan ruotsinkielisillä etuoikeus päästä, koska olimme kunnan ainoa ruotsinkielinen palvelntarjoaja.

Näin sitä voi aihettaa pienelle lapselle maksimaalista stressiä.Valitettavasti liiallinen stressi ei nopeuta kielen oppimista. Jostain kummallisesta syystä näin Suomessa uskotaan. Kun lasta autetaan hiljalleen kielen ymmärtämiseen, huomioiden lapen avun tarpeen niin monessa asiassa päivähoidossa niin oppiminen sujuu homattavasti nopeammin. Elekielen käyttäminen ei paljokaan 1-3 vuotiasta auta. Kestää vain pitempään turvallisuuden tunteen saavuttaminen. Uskokaa pois, olen monta vuotta seurannut kielikylpy päiväkoteja jotka ottaneet alle kolmevuotiaita hoitoon siinä uskossa että "mitä aikaisemmin sitä parempi".Tästä on onneksi tätä nykyä luovuttu koska vihdoin ymmärretty ette alle kolmevuotiasta ainakaan kielikylpyyn mistään syystä kannata pistää.

Usko pois, yli kymmenen vuoden kokemuksella päiväkodissamme tiedämme kyllä mitä teemme, vanhemmat ovat tyytyväisiä, ja lapsetkin viihtyvät.

Mitä sinun "seuraaminen" tarkoittaa?

Usko pois, kyllä huomaisimme jos lapsemme olisivat stressaantuneita.

Mitä varsinaitsa koemusta sinulla on tästä aisasta, kun kerran tiedät paremmin kuin ihminen/ihmiset jotka ovat tällä tavalla toimineet varhaiskasvattajina vuosia?

Ilman että aloitamme taas eipäs juupas keskustelun siitä kumpi oikeassa ja kummalla enemmän tietoa ja osaamista niin ehkä kannattaisi pohtia sitä miltä pieneltä lapselta tuntuu, jolla ei vielä ole kielellisiä taitoja ilmaista tarpeitaan ja aikuiset huitovat ja tarjoavat täysin käsittämätöntä siansaksaa. Lapsi oppinut juuri ymmärtämään äidin rauhoittavat sanat, mikään ei uudessa paikassa tunnu tutulta eivät edes sanat.Pienten lasten eroahdistusta olen seurannut sekä normaalissa päivähoidossa että kielikylpy päiväkodeissa ja se hätä ja ahdistus joka alussa etenkin pienillä on on todella huomattavasti tuskallisempaa kielikylpypäiväkodeissa. Mutta kuten sanoin, ymmärtääkseni alle kolmevuotiaita ei enää kielikylpyyn oteta juuri mm. tästä syystä.

Pakko tähän sanoa, että en ole huomannut eroahdistuksessa tai muussakaan mitään eroa lapsissa.

Ruotsinkielinen lapsi voi kärsiä paljon pahemmasta eroahdistuksesta kuin suomenkileinen lapsi.

Ei kaikki suomenkielisetkään sopeudu ongelmitta päivähoitoon vaikka saavatkin hoitoa suomeksi.

Kyllä se rauahllinen hoitaja, ja lämmin syli, ja äänensävy merkitsevät pienelle lapselle enemmän kuin kieli.

Näin voi tietenkin myös tilanteen itselleen selittää.1-3 vuotiailla lapsilla jotka saaneet päiväkodeissa mahdollisuuden käsitellä eroon liittyvää ahdistusta ihan sanoin ovat saaneet tilanteen hallintaan ja turvallisuuden tunteen uudessa paikkaa huomattavasti nopeammin kun silloin kun lasta ei auteta sanottamaan ja kestämään eroon liittyviä tunteita. Myös hoitajat kielikylpypäiväkodeissa joiden toimintaa seurasin, kokivat erityisen tuskallisena ETTEIVÄT SAANEET lasta auttaa äidinkielellä kun lapsen hätä kipusi korkeuksiin. Jos lasta ei auteta kun hätä on suuri, parhaalla mahdollisella tavalla silloin kyllä tuntuu tilanne melkein sadistiselta lasta kohtaan. Voihan sitä sitten selitellä asiaa eri tavoin miksei auta vaan tyrkyttää jotain josta lapselle ei apua juuri siinä tilanteessa.

Silloin hänelle syntyy toiminnaillinen kaksikielisyys, mutta äidinkielen kehitys on turvattu.

että mikäli lapselle on ennen tätä 4 ikävuoden etappia puhuttu muutakin kuin omaa äidinkieltä, niin se äidinkieli jää väistämättä kehnommaksi kuin muilla? :DD

Mä luulen että nää "pelkääjät" eivät oikeasti tunne yhtäkään moni- tai edes kaksikielisessä ympäristössä kasvanutta lasta/ihmistä.

Lapseni ovat kaksikielisiä.