Lue keskustelun säännöt.
Ovatko iso- ja appivanhemmat kuin lapsia, joita on kohdeltava tasapuolisesti?
17.11.2012 |
Olen aivan järkyttynyt, kun luen monesta ketjusta, että isovanhempia pitää kohdella tasapuolisesti. Onko teillä ja puolisoillanne todellakin niin epäkypsiä vanhempia? Eikö heillä ole omaa elämää vai elävätkö he vain teidän kauttanne? Miten ihmeessä kestätte sitä, että pitää käydä heitä viihdyttämässä ja vielä huolehtia, ettei heille vain tule paha mieli? Eikö ole kertakaikkisen naurettavaa joutua varomaan, ettei joku tule kateelliseksi? Kyse on sentään aikuisista ihmisistä eikä jostain neljävuotiaista!
Itse en katselisi hetkeäkään miestä, joka pistäisi vanhempiensa hyvinvoinnin minun ja lasten hyvinvoinnin edelle.
Kommentit (11)
Mutta ap kirjoitti tasapuolisuudesta.
Että pitää muka olla tasapuolinen molempien vanhempia kohtaan. Ja mitä OTTAMISTA se on, jos elää omaa elämäänsä ja antaa isovanhempien elää omaansa?
Jos halutaan ylläpitää suhteita isovanhempiin, se ei ole mahdollista niin, että tavataan vain toisia isovanhempia. Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää.
Vain kypsymättömät aikuiset lapset kuvittelevat, että voivat koko loppuikänsä vain ottaa, ottaa ja ottaa vastaan vanhemmiltaan, antamatta itse milloinkaan mitään takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos halutaan ylläpitää suhteita isovanhempiin, se ei ole mahdollista niin, että tavataan vain toisia isovanhempia. Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää.
Vain kypsymättömät aikuiset lapset kuvittelevat, että voivat koko loppuikänsä vain ottaa, ottaa ja ottaa vastaan vanhemmiltaan, antamatta itse milloinkaan mitään takaisin.
ap puhui tasapuolisuudesta sillä tarkoituksella että isovanhemmat suurinpiirtein laskee tunteja kuinka monta tuntia olitte vierailulla meillä ja montako tuntia toisilla isovanhemmilla. Sisso sentään jos olivat toisilla isovanhemmilla tunnin pitempään...
Mun vanhemmat oli ennen just tuollaisia. Asuttiin useiden satojen kilometrien päässä. Kesällä tultiin koko kesälomaksi ja jouluna oltiin viikko. Minun vanhemmat ihan oikeasti laski päiviä kuinka monta päivää vietimme heillä ja montako anoppilassani. Joka kerta nalkuttivat kun oltiin enemmän päiviä anoppilassa.
Eivätkä ymmärtäneet vaikka kuinka perusteltiin. Minun vanhempani ovat kotona, äiti kotirouvana ja isä ennenaikaisella eläkkeellä. Näkivät lapsiamme jo parissa päivässä enemmän kuin mitä työssäkäyvä anoppi ja appi viikossa. Toisekseen minun vanhempani eivät oikeasti edes viettäneet aikaa lasten kanssa. Äiti koko ajan siivosi jotakin, ehkä 10 minuuttia päivässä vietti aikaa lasten kanssa. Isällä sama homma. Suvulle sitten puhuivat kuinka kiva kun lastenlapset on käymässä ja puuhastella yhdessä kaikkea. No just.
Lisäksi mun vanhemmat asuvat erittäin kaukana kaupungin keskustasta, kylässä jossa ei ole mitään. Ei kauppaa, katuvaloja tms. Talvisin varsinkin ankea paikka. Anoppi ja appi asuvat 5km kaupungin keskustasta, helppo käydä kaupoissa, sukulaisissa ja ystävien luona. Eli ei me oltu koko aikaa anoppilassa.
Nykyään kun asutaan samassa kaupungissa, lapsetkin on jo isompia, on "tuntien laskeminen" loppunut. Päästään useammin käymään ja silloin yleensä ollaan yön yli. Lapsetkin ovat joskus yksistään yökylässä siellä.
Varsinkin, kun tällä samaisella palstalla aina vouhkataan, ettei isovanhempia saa vaivata lastenlasten näkemisillä ja he ovat ansainneet oman vapaa-ajan käytön, eikä heidän tarvitse muistaa lapsiaan eikä lastenlapsiaan, jos ei heitä huvita, niin kerta!
Minun vanhemmat ihan oikeasti laski päiviä kuinka monta päivää vietimme heillä ja montako anoppilassani. Joka kerta nalkuttivat kun oltiin enemmän päiviä anoppilassa.
Eihän tuo ole mitään rakkautta, vaan silkkaa itsekkyyttä. Ehkä he katsoivat ansainneensa käyntinne ja ottivat yhdessä vietetyt tunnit palkkana uhrauksistaan. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että joku tässäkin ketjussa puhuu vastavuoroisuudesta. Kyse on siis kaupankäynnistä eikä mistään todellisesta välittämisestä. Jos välitettäisiin oikeasti, annettaisiin odottamatta mitään vastapalveluksia ja oltaisiin laskematta, saako joku jossain enemmän kuin minä ja minun perheeni.
Jos vaatii isovanhempia olemaan tasapuolisia lastensa perheitä kohtaan, pitää toisaalta hyväksyä se, että myös lasten tulee olla tasapuolisia isovanhemmille.
Joe sen sijaan on OK, että isovanhemmat käyttävät kaiken aikansa ja rahansa yhden lapsensa perheeseen, niin sitten voi itsekin toimia epätasapuolisesti. Siitä ei kuitenkaan saa tehdä numeroa esim. valittamalla äidilleen, että tämä suosii yhtä lasta tai yhtä lapsenlasta. Se pitää vain hyväksyä ja elää omaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis isovanhemmilta ei pidä joutua ansaitsemaan yhtään mitään. Jos he eivät anna mitään ilman sitä, että saavat vastikkeeksi tietyn määrän huomiota, niin ollaan ilman.
Mitä halvatun vaihtokauppaa te oikein harjoitatte ihmissuhteissanne??? Ei rakkautta voi pakottaa!!!!!!!
Jos vaatii isovanhempia olemaan tasapuolisia lastensa perheitä kohtaan, pitää toisaalta hyväksyä se, että myös lasten tulee olla tasapuolisia isovanhemmille.
Joe sen sijaan on OK, että isovanhemmat käyttävät kaiken aikansa ja rahansa yhden lapsensa perheeseen, niin sitten voi itsekin toimia epätasapuolisesti. Siitä ei kuitenkaan saa tehdä numeroa esim. valittamalla äidilleen, että tämä suosii yhtä lasta tai yhtä lapsenlasta. Se pitää vain hyväksyä ja elää omaa elämäänsä.
Siis isovanhemmilta ei pidä joutua ansaitsemaan yhtään mitään. Jos he eivät anna mitään ilman sitä, että saavat vastikkeeksi tietyn määrän huomiota, niin ollaan ilman. Mitä halvatun vaihtokauppaa te oikein harjoitatte ihmissuhteissanne??? Ei rakkautta voi pakottaa!!!!!!!
Jos vaatii isovanhempia olemaan tasapuolisia lastensa perheitä kohtaan, pitää toisaalta hyväksyä se, että myös lasten tulee olla tasapuolisia isovanhemmille. Joe sen sijaan on OK, että isovanhemmat käyttävät kaiken aikansa ja rahansa yhden lapsensa perheeseen, niin sitten voi itsekin toimia epätasapuolisesti. Siitä ei kuitenkaan saa tehdä numeroa esim. valittamalla äidilleen, että tämä suosii yhtä lasta tai yhtä lapsenlasta. Se pitää vain hyväksyä ja elää omaa elämäänsä.
eli jos mummi selkeästi lellii yhtä lapsenlasta, on se ihan OK eikä siitä pidä valittaa tai kostaa. Isovanhemmilla on oikeus rakastaa yhtä enemmän kuin toista, sellaista elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta kohdella kaikkia tasapuolisesti. Jos he niin tekevät, niin tehkööt vapaasta tahdostaan ja sulasta rakkaudestaan. He ovat lapsensa jo kasvattaneet ja tuskin siinäkään olleet täydellisiä. En halua idealisoida ketään siksi, että he sattuvat olemaan lasteni isovanhempia. He ovat mitä ovat ja sen mukaan eletään.
Maailma on epäreilu paikka ja lastenkin on hyvä oppia luopumaan "oikeuksistaan" saada kaikilta kaikkea mahdollista tasapuolisesti. Muuten on aina paha mieli, koska kuitenkin joku kaveri saa paljon enemmän.
Siis isovanhemmilta ei pidä joutua ansaitsemaan yhtään mitään. Jos he eivät anna mitään ilman sitä, että saavat vastikkeeksi tietyn määrän huomiota, niin ollaan ilman. Mitä halvatun vaihtokauppaa te oikein harjoitatte ihmissuhteissanne??? Ei rakkautta voi pakottaa!!!!!!!
Jos vaatii isovanhempia olemaan tasapuolisia lastensa perheitä kohtaan, pitää toisaalta hyväksyä se, että myös lasten tulee olla tasapuolisia isovanhemmille. Joe sen sijaan on OK, että isovanhemmat käyttävät kaiken aikansa ja rahansa yhden lapsensa perheeseen, niin sitten voi itsekin toimia epätasapuolisesti. Siitä ei kuitenkaan saa tehdä numeroa esim. valittamalla äidilleen, että tämä suosii yhtä lasta tai yhtä lapsenlasta. Se pitää vain hyväksyä ja elää omaa elämäänsä.
eli jos mummi selkeästi lellii yhtä lapsenlasta, on se ihan OK eikä siitä pidä valittaa tai kostaa. Isovanhemmilla on oikeus rakastaa yhtä enemmän kuin toista, sellaista elämä on.
se että ihmiset todellakin ovat äärimmäisen epäkypsiä. Myös isovanhempi-ikäiset. Muuten ei voi ymmärtää sitä, että aikuinen ihminen vaatii tasan samaa kohtelua jossain lasten kanssa oleilussa.
Todellisuudessa me emme omista edes lapsiamme, puhumattakaan lapsenlapsista.
Olen aivan järkyttynyt, kun luen monesta ketjusta, että isovanhempia pitää kohdella tasapuolisesti. Onko teillä ja puolisoillanne todellakin niin epäkypsiä vanhempia? Eikö heillä ole omaa elämää vai elävätkö he vain teidän kauttanne? Miten ihmeessä kestätte sitä, että pitää käydä heitä viihdyttämässä ja vielä huolehtia, ettei heille vain tule paha mieli? Eikö ole kertakaikkisen naurettavaa joutua varomaan, ettei joku tule kateelliseksi? Kyse on sentään aikuisista ihmisistä eikä jostain neljävuotiaista!
Itse en katselisi hetkeäkään miestä, joka pistäisi vanhempiensa hyvinvoinnin minun ja lasten hyvinvoinnin edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä anoppi livautti kerran ettei muuten olisi vierailuilla niin väliäkään, "mutta kun ihmiset kyselee." Täytyisi siis sen takia käydä että anoppi saa kertoa, kuinka mahtavat välit meillä on ja ajetaan suunilleen joka viikonloppu 300 km hänen takiaan.
No pari kertaa vuodessa on maksimi. Ei vain jaksa enempää kun siellä on niin hirveä ilmapiiri.
Jos halutaan ylläpitää suhteita isovanhempiin, se ei ole mahdollista niin, että tavataan vain toisia isovanhempia. Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää.
Vain kypsymättömät aikuiset lapset kuvittelevat, että voivat koko loppuikänsä vain ottaa, ottaa ja ottaa vastaan vanhemmiltaan, antamatta itse milloinkaan mitään takaisin.