Lue keskustelun säännöt.
Miksi koirat änkeävät mun seuraan aina, vaikken erityisemmin välitä niistä?
17.11.2012 |
Meninpä minne vaan, on talon koira kyljessäni kiinni tai useimmiten änkeämässä syliin. Jopa ne arat ja yleensä vierastavat. Olen melko allerginen, mutta en muutenkaan nauti karvaa levittävistä, hyppivistä ja kuolaavista otuksista. Mutta koirat ne rakastaa minua! Mikä mussa vetoaa? Lapset on sama juttu, mutta lapsista pidän joten ei haittaa.
Kommentit (5)
Mutta mitä? Siihen emme taida osata näkemättä vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että allerginen osaa käyttäytyä oikein koirien kanssa, eli koirien näkökulmasta ei ole hyökkäävä kun ei työnnä käsiään koiraa kohti tai tuijottele sitä. Silloin koira ei ole varuillaan vaan kokee sinut ystäväkseen.
johtaja ei koskaan liehittele ja lirkuttele ja silittele ja nuoleskele alaisiaan vaan pysyy etäisenä ja "kylmänä". Lauman jäsenet ja siis johtajaa alemmat yksilöt yrittävät liehitellä johtajaa ja tulla hyväksytyiksi. Ilmeisesti koirat aistivat, että sinä olet se pomo, jota alamaisten tulee palvella ja liehitellä. Näinhän sen kuuluu mennäkin.
Tässähän usein ihmisillä menee vähän pakka sekaisin johtajuuden kanssa; esim. töistä kotiin tullessa ruvetaan liehittelemään, silittelemään ja pusuttelemaan sitä koiraa kun pitäisi mennä juuri toisin päin: ihminen pitää ensin etäisyyttä eikä ole koiria huomaavinaankaan ja antaa lauman alempien eli koirien liehitellä. Silloin johtajuus menee oikein päin.
Toki roduissakin on eroja tämän ihmishakuisuuden suhteen; itsellä on ollut paimensukuisia koiria (shelttejä) ja niiden laumavietti ja lauman kasassa pitämisen vietti on välillä rasittavan vahva. Koirat kulkee koko ajan mukana ja mihinkään, edes vessaan, ei pääse ilman seuraa. Ja mitä kiireisempi, ahdistavampi tai sotkuisempi tilanne, sitä lähemmäs koirat tunkevat.
Yrittävät tulla tekemään lähempää tuttavuutta.