Te, joilla lapsen nukuttaminen on ollut tuskaa...
Millä keinoilla olette päässeet pois helvetillisistä illoista?
Kommentit (47)
Käytettiin, mutta ainoa mikä auttoi oli aika. Nyt 3 ja 5 v kanssa useimmiten aika kivutonta. Ei tietenkään aina.
Meillä lapsi meni aiemmin helposti nukkumaan, nyt tätä tuskapaskaa on ollut kuukauden tai pari. Oon aiemminkin avautunut täällä. Nytkin lapsi karjuu hysteerisenä tuolla yläkerrassa, mies on siellä nyt vuorostaan.
Ap
Aika auttoi meilläkin. Nyt kun tyttö on 3,5v, niin on muutamana iltana jäänyt sänkyynsä unta odottelemaan tosi kiltisti. Tähän asti ollut pelkkää huutoa ja sängystä karkailua.
Iltarutiinit, satu, pusut ja sänkyyn. Heippa ja hyvää yötä. Sängyssä pitää pysyä mutta siellä ei tarvitse maata pää tyynyssä ja jos sieltä tullaan pois, kannetaan takaisin. Muutaman kanssa meni puolikin vuotta tuota samaa mutta ei haitannut.
ei toimi meillä mikään pusu ja heippa. On lapsi välillä nukahtanut yksinkin, mutta selvästi tarvitsee jonkun sinne huoneeseen kanssaan.
Ap
kannattaa varmistaa kaikki sairaudet - onko korvissa jotain? (esim. liimakorva on sellainen, jota peruslääkärit ei useinkaan havaitse). Onko huone liian kylmä/kuuma. Onko siinä vaiheessa, että on alkanut nähdä painajaisia? Onko jostain jäänyt lapselle trauma nukkumiseen liittyen. Olisiko aika jättää päiväunet pois? Vai pitäisikö mennä aikaisemmin nukkumaan jos tullut enemmän aktiviteettia päivään. Syystä riippuu niin paljon se mikä auttaa.
Mutta jos on uusi juttu, todennäköisintä on, että menee ohi suhteellisen nopeasti myös. Sitä se usein on, kausia.
mä oon miettinyt noita kaikkia, mutta ainoa mieleen tuleva juttu on se, että nämä kamalat nukutussessiot ovat jo traumatisoineet lapsen itsessään...
Ap
Itsekseen vasta neljävuotiaana. Siihen asti nukutettiin ja istuttiin vieressä. Ei vaan onnistunut aiemmin.
niin "vieroituksessa" voi ehkä auttaa tällainen - toimi meillä. Jonkun aikaa aikuinen istui vieressä (siis joitain päiviä). Sitten siirtyi seisomaan oven ulkoupuolelle, ovi raollaan, ja laulaa, jotta lapsi tietää aikuisen olevan siinä. (itse tein jumppaliikkeitä siinä samalla, niin tuli aika hyötykäyttöön). Pikkuhiljaa lyhennetään sitä oven ulkopuolella seisomisaikaa, kunnes voi taas sanoa vain heippa ja jättää nukkumaan. Meillä meni kahdessa viikossa tällä, kun syynä oli lapsen pelko.
Minkä ikäinen lapsi kyseessä?
On tyytyväinen ainoastaan, jos saa nyhrätä mua, muuten huutaa. Nyhrääminen pitää kuitenkin lapsen hereillä. Kun työllä ja vaivalla saan lapsen nukkumaan, hän herää uudelleen, jolloin mä en enää kestä ja pyydän miehen tilalleni. Sitten kun en enää kestä huutoa, menen usein lapsen kanssa nukkumaan, vaikka haluaisin vielä valvoa.
Lapsi siis huutaa vaikka 40 min. putkeen.
Ap
Vähemmän unta päivällä!
pari kertaa kokeiltu tätä, ja tuloksena on se, että lapsi ei nuku yölläkään. Yksi yö kiskoi mun tukkaa klo 22.30 - 03.00, kun oli nukkunut vain yhdet unet päivällä.
Ap
Auttaisiko toisto?
Sylistä sänkyyn makaamaan. Takaisin syliin, jos huutaa. Vaikka vettä huikka ja taas takaisin sänkyyn. Jos huutaa sylissäkin, niin sitten kävellään hetki ympäriinsä karjuva lapsi sylissä. Aikuinen on koko ajan rauhallinen ja toistelee vaikka, että "ei mitään hätää, nyt mennään nukkumaan". Ja sitten laitetaan lapsi sänkyyn niin monta kertaa, kunnes hän nukahtaa. Siinä vaiheessa voi vielä paijata selkää tai pitää kädestä kiinni. Tai mikä nyt sitten toimiikaan.
Meillä otettiin tuo tekniikka käyttöön, kun nukuttaminen alkoi kestää yli tunnin. Ekoilla kerroilla vaati kymmeniä toistoja. Nyt nukutuksessa kestää n. 10 min (nukahtaa välillä ekasta sänkyyn laskemisesta, mutta välillä pitää ottaa muutama kerta syliin). Ja tietysti sitä ennen iltarutiinit. Puuro, pesu, hammaspesu ja iltasatu. Toimii ainakin meillä. Tärkeintä on rauhallisuus, turvallisuus ja päättäväisyys.
aina niin, että maataan meidän sängyllä. Sitten mennään lapsen sänkyyn (pinnis, mutta se on niin iso, että sinne sopii aikuinenkin kyyryyn). Paijaillaan ja pannaan takaisin makaamaan. Mä kestän yleensä niin kauan, kun lapsi nukahtaa, mutta herää sitten uudelleen. Sitten mulla menee hermo, tekee mieli lyödä lasta ja karjua, joten pyydän miehen tilalleni. En tiedä mitä mies tekee lapsen kanssa.
Tässä aika iso ongelma on se, että mä en kestä tätä.
Ap
pyydä, jos mahdollista, että kuukauden ajan mies hoitaa nukuttamiset täysin, alusta asti, laittaen lapsen heti omaan sänkyyn.
Se saattaa auttaa. Tai sitten ei. Mutta kannattaa kokeille, jos siis on mahdollista
on ollut se ongelma, että lapsi ei ole halunnut nukkumaan miehen kanssa, on siis huutanut. Lisäksi mies usein tekee töitä tähän aikaan. Se sänkyyn laittaminenkaan ei ole onnistunut, lapsi on alkanut huutaa.
Ap
aina niin, että maataan meidän sängyllä. Sitten mennään lapsen sänkyyn (pinnis, mutta se on niin iso, että sinne sopii aikuinenkin kyyryyn). Paijaillaan ja pannaan takaisin makaamaan. Mä kestän yleensä niin kauan, kun lapsi nukahtaa, mutta herää sitten uudelleen. Sitten mulla menee hermo, tekee mieli lyödä lasta ja karjua, joten pyydän miehen tilalleni. En tiedä mitä mies tekee lapsen kanssa.
Tässä aika iso ongelma on se, että mä en kestä tätä.
Ap
Nyt menet hetkeksi lapsen "saappaisiin". Häntä varmaan pelottaa juuri tuo arvaamattomuutesi. Tästä eteenpäin, kun lapsi herää nukahdettuaan, sinä et menetä hermojasi, vaan rauhoittelet pientä. "Äiti tässä, nuku vaan, ei ole mitään hätää." Lapsesi voi nukahtaa sitten rauhallisin mielin.
Tosin osa ongelmaa voi olla se, että nukutat viereen, ja lapsi herää siihen, kun olet lähdössä. Hän assosioi unen sinun kainaloosi, ja havahtuu, kun kainalo on kadonnut. Heräileekö hän muuten öisin?
Lopetettiin se jo neljä vuotta sitten, mutta joka ilta sen mielestä on hankala mennä yksinään nukkumaan.
Tuli vielä puoli vuotta sitten joka yö meidän väliin nukkumaan.
Lapset on yksilöitä..
Esikoinen ja keskimmäinen nukahtivat jo synnytyslaitokselta yksinään.
aina niin, että maataan meidän sängyllä. Sitten mennään lapsen sänkyyn (pinnis, mutta se on niin iso, että sinne sopii aikuinenkin kyyryyn). Paijaillaan ja pannaan takaisin makaamaan. Mä kestän yleensä niin kauan, kun lapsi nukahtaa, mutta herää sitten uudelleen. Sitten mulla menee hermo, tekee mieli lyödä lasta ja karjua, joten pyydän miehen tilalleni. En tiedä mitä mies tekee lapsen kanssa.
Tässä aika iso ongelma on se, että mä en kestä tätä.
Ap
Nyt menet hetkeksi lapsen "saappaisiin". Häntä varmaan pelottaa juuri tuo arvaamattomuutesi. Tästä eteenpäin, kun lapsi herää nukahdettuaan, sinä et menetä hermojasi, vaan rauhoittelet pientä. "Äiti tässä, nuku vaan, ei ole mitään hätää." Lapsesi voi nukahtaa sitten rauhallisin mielin.
Tosin osa ongelmaa voi olla se, että nukutat viereen, ja lapsi herää siihen, kun olet lähdössä. Hän assosioi unen sinun kainaloosi, ja havahtuu, kun kainalo on kadonnut. Heräileekö hän muuten öisin?
rauhallisuus onnistuu tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten en enää kestä. Se on varmaan ongelma, mutta kun lapsi ei halua nyt nukahtaa omaan sänkyynsä, aiemmin kyllä nukahti, niin että minä makoilin sängyllämme vieressä.
Lapsi herää ehkä kerran yössä ja tulee sitten meidän viereen, nukkuuu ihan hyvin muuten.
Nyt mies sai lapsen nukkumaan, aiemmin tätä ei ole tapahtunut (siis sinä aikana, kun nukutus on ollut tällaista tuskaa)!
Ap
niin "vieroituksessa" voi ehkä auttaa tällainen - toimi meillä. Jonkun aikaa aikuinen istui vieressä (siis joitain päiviä). Sitten siirtyi seisomaan oven ulkoupuolelle, ovi raollaan, ja laulaa, jotta lapsi tietää aikuisen olevan siinä. (itse tein jumppaliikkeitä siinä samalla, niin tuli aika hyötykäyttöön). Pikkuhiljaa lyhennetään sitä oven ulkopuolella seisomisaikaa, kunnes voi taas sanoa vain heippa ja jättää nukkumaan. Meillä meni kahdessa viikossa tällä, kun syynä oli lapsen pelko.
Minkä ikäinen lapsi kyseessä?
Miten voi opettaa lapsen pelkäämään nukkumista? Säikyttelemällä?
Minäkin suosittelen tuota pikkuhiljaa totuttamista, siirryt ilta illalta vähän kauemmaksi, ensin vaikka huoneen nurkkaan istuskelemaan ja lueskelemaan hlmmeässä yövalossa. Pikku hiljaa hivutat itseäsi kauemmas. Itse tein pitkään niin että kolistelin tarkotuksella kylppärissä lapsen huoneen vieressä, jotta hän kuuli minun olevan lähellä. Jätin pyykit iltaan, joten laitoin niitä samalla, kun lapsi oli sängyssä. Meillä nukahdettiin tissille 1v saakka, joten tuo oli suuri saavutus ja lempeän unikoulutuksen tulos.
Käytettiin, mutta ainoa mikä auttoi oli aika. Nyt 3 ja 5 v kanssa useimmiten aika kivutonta. Ei tietenkään aina.