Ilkeä anoppi kohtelee lapsiensa puolisoita epätasa-arvoisesti!

kuin madella ja mielistellä. Ei ap muukaan suku susta liiemmin taida susta välittää kun ei pistä mallalle luuta kurkkuun. Kyl mä ainakin äidilleni sanoisi jos kohtelisi syyttä kaltoin esim. kälyäni. Mutta mä olenkin rohkea.

kuin madella ja mielistellä. Ei ap muukaan suku susta liiemmin taida susta välittää kun ei pistä mallalle luuta kurkkuun. Kyl mä ainakin äidilleni sanoisi jos kohtelisi syyttä kaltoin esim. kälyäni. Mutta mä olenkin rohkea.

Anoppi on kaikkien silmissä ns. "omalaatuinen persoona", jonka ilkeille heitoille monet lähinnä naureskelevat. Hän ei tunnu osaavan käyttäytyä edes alkeellisesti sosiaalisissa tilanteissa. Kukaan ei oikeastaan uskalla vastustaa anoppia, koska silloin rahahanat saattaisivat mennä kiinni ja henkinen kiusaaminen kohdistua seuraavaksi tähän rohkeaan vastustajaan. Raha ja materia tuntuu muutenkin olevan yksi anopin manipuloinnin väline. Miestäni ja minua anoppi ei pysty rahoillaan hallitsemaan, joten siksikin juuri minä olen ehkä valikoitunut kohteeksi.

Tosi pettynyt olen mieheeni vuosien aikana ollut. Hän tuntuu vain olevan niin alistunut tuohon pomputeltavan tossukka-pojan rooliin, että sulkee silmänsä nähdessään äitinsä inhottavuuksia. Hän on kuin turtunut aistivammainen (kuuro-mykkä-sokea) eikä jaksa tai uskalla puuttua mihinkään. Haluaa mielistellä saadakseen edes vähän hyväksyntää, jota ei ole saanut edes lapsena osakseen.

Erokin on ollut vuosien aikana lähellä. Monesti anopin ja miehen käytöksen vuoksi.

Mutta turha tässä on "itkeä", nyt ne välit taitavat mennä lopullisesti.

minunkin anoppini on samanlainen että pitää pikku piruuksia piilotella lauseisiin ja äänenpainoihin ja pikkueleillä tehdä pikkukiusaa. Tosi ärsyttävää. Itse olen vaan kylmästi pyrkinyt sulkemaan ko. ihmisen pois elämästäni. Auttaa tosi paljon, ei vituta ko. ihminen enää niinkään, niin helppoa se on :) Eli en lähde mukaan anoppilavierailuille, korkeintaan tärkeinä juhlapäivinä osallistun.

Anoppi jatkaa sinussa miehen eriarvoista kohtelua, osoittaa miehellesi, että hän ei hyväksy tämän valintoja ja että tämä ei koskaan riitä ja kelpaa äidilleen.



Nyt katkaiset tuon jutun siten, että puolustat miestäsi (ja lapsianne, jos teillä niitä on). Ilmoitat miehellesi, että hänen on nyt saatava tähän hommaan ammattiapua, jotta hän saa ohjeita ja eväitä siihen, miten tällaiseen sukulaiseen suhtautua. Uskoisin, että näin pahassa tilanteessa terapeutti saattaa jopa suositella välien katkaisua. Ei ole järkeä laittaa kampoihin, kun toinen on noin hallitseva persoona. Paljon enemmän saavuttaa, kun vain latelee yhden kerran suorat sanat koko suvulle vaikkapa paperilta lukien, siis ihan rauhallisesti vaan luettelee kaikki ne epäreilut asiat antamatta puheenvuoroa ikään kuin luettelona ja toteaa sitten, että ei halua olla tekemisissä näin ikävän ja myrkyllisen ihmisen kanssa eikä myöskään sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat vuosikausia asian hiljaisella käytöksellään hyväksyneet. Uskoisin, että kun mies saa luvan tehdä näin, häneltä putoaa iso taakka hartioilta.



Sinä et kuitenkaan yksin pysty vakuuttamaan miestäsi tästä. Hän tarvitsee ammattiapua. Toivon, että hän älyää sen tarpeellisuuden ja että te molemmat estätte ainakin sen, että lapsenne joutuisivat kokemaan samanlaista epäreiluutta ja mielivaltaisuutta.

seuraavan minuutin aikana saat nimittäin viestejä siitä miten olet v-mäinen miniä, syy on sinun, katso peiliin, saat mitä ansaitset. mutta asiaan, mulla on sama tilanne anopin kanssa, kaikkeni olen tehnyt, ollut ystävällinen, tarjonnut apua ja auttanutkin, neulonut sukkia, ostanut lahjoja. SIlti anoppi vain ei tykkää minusta eikä halua pitää yhteyttä. Tätä myöten myöskään ei halua olla mummo meidän lapsille, vain toisen poikansa lapsille. Kävin ihan terapiassakin tämän tiimoilta jonkin aikaa, ja terapeutti avasi silmiäni. Anoppini on kouluttamaton kotirouva, päivääkään ei ole elämässään töitä tehnyt, ja siksi hänelle terapeutin mukaan täysin päinvastainen miniä on eräänlainen "peili" joka näyttää sen kuvan mitä anoppikin olisi voinut olla. Eli itse asiassa kun anoppi nälvii yliopistotutkintojani, uraani, asemaani, taloani, autoani - siis ihan kaikkea - hänen ivansa ei itse asiassa johdu minusta eikä ole minun syytäni. Anoppi on vain itse katkera hukkaanheitetystä elämästä eikä ole onnellinen. Olisi halunnut opiskella mutta meni nuorena naimisiin, tuli heti raskaaksi, jäi sitten kotiin jne. Eli tarinan opetus on se että anopilla voi itsellään olla jotain omia ongelmia tai tunne-elämän häiriöitä joita hän purkaa sinänsä viattomaan miniään. Näille ei voi tehdä mitään, voi vaan yrittää ymmärtää, hyväksyä ja antaa anteeksi. Itse (kun tiedän tarkemmin mistä tämä saattaa johtua) osaan jo ajatella kun valituslaulu alkaa, että tuossa pettynyt ja katkera ihminen purkaa tuntojaan eikä ole onnellinen. Tällä ajatustavalla loukkaukset eivät tunnu henkilökohtaisilta. No niin, nyt sitten odottelemaan niitä "ap on paska miniä" -viestejä :-)

mielenterveydeltään järkkynyttä miniäänsä, joka tarvitsee terapiaa voidakseen olla naimisissa?

Eiköhän se ole niin, että anoppi näkee sinussa miniän, jonka kanssa poikansa elämä menee hukkaan.

kuin madella ja mielistellä. Ei ap muukaan suku susta liiemmin taida susta välittää kun ei pistä mallalle luuta kurkkuun. Kyl mä ainakin äidilleni sanoisi jos kohtelisi syyttä kaltoin esim. kälyäni. Mutta mä olenkin rohkea.

Anoppi on kaikkien silmissä ns. "omalaatuinen persoona", jonka ilkeille heitoille monet lähinnä naureskelevat. Hän ei tunnu osaavan käyttäytyä edes alkeellisesti sosiaalisissa tilanteissa. Kukaan ei oikeastaan uskalla vastustaa anoppia, koska silloin rahahanat saattaisivat mennä kiinni ja henkinen kiusaaminen kohdistua seuraavaksi tähän rohkeaan vastustajaan. Raha ja materia tuntuu muutenkin olevan yksi anopin manipuloinnin väline. Miestäni ja minua anoppi ei pysty rahoillaan hallitsemaan, joten siksikin juuri minä olen ehkä valikoitunut kohteeksi. Tosi pettynyt olen mieheeni vuosien aikana ollut. Hän tuntuu vain olevan niin alistunut tuohon pomputeltavan tossukka-pojan rooliin, että sulkee silmänsä nähdessään äitinsä inhottavuuksia. Hän on kuin turtunut aistivammainen (kuuro-mykkä-sokea) eikä jaksa tai uskalla puuttua mihinkään. Haluaa mielistellä saadakseen edes vähän hyväksyntää, jota ei ole saanut edes lapsena osakseen. Erokin on ollut vuosien aikana lähellä. Monesti anopin ja miehen käytöksen vuoksi. Mutta turha tässä on "itkeä", nyt ne välit taitavat mennä lopullisesti.

Siis kaikki muut on anopin kanssa väleissä ja saa sieltä rahaa, mutta te ette ole, joten ei tule rahaa?

Luepa uudestaan kaikki kirjoittamasti ja mieti, miksi anoppi ei ole väleissä kanssasi.

kyseessä on vain sinun kokemuksesi. Todennäköisesti anoppi on ihan normaali aikuinen nainen, johon sinä olet omassa päässäsi asettanut erilaisia piirteitä. Todennäköisesti kaikki piruilu on omaa tarkoitushakuista kokemistasi, ei kenenkään toisen huomaamaa. Haluat olla uhri ja teet anopista hirviön, jotta saat mieheltä lisää huomiota ja samalla katkottua miehen ja äitinsä välit. Olet mustasukkainen naiselle, joka on miehellesi läheinen.

Ei ap muukaan suku susta liiemmin taida susta välittää kun ei pistä mallalle luuta kurkkuun. Kyl mä ainakin äidilleni sanoisi jos kohtelisi syyttä kaltoin esim. kälyäni. Mutta mä olenkin rohkea.

eikä edes kiusaamisen anatomiasta. Kiusaamiseenhan olennaisesti kuuluu ympärillä parveileva mahdollistajien lauma, joka ei itse uskalla tai kykene puuttumaan vaan ikään kuin toiminnallaan sallii ja mahdollistaa kiusaamisen. Nämä hyväosaiset eivät tahdo vaarantaa omaa hyväosaisuuttaan ja siksi vaikenevat, ettei kiusaaja vain kohdistaisi kiusaansa heihin.

Kyse ei ole siitä, etteivät nämä henkilöt välittäisi tai kokisi kiusaamista vääräksi.

Mielenterveysongelmaisen läheisen elämä ei ole helppoa.

Olemme itse käyneet monet mutkat lävitse kun on ollut huonoja kausia ja varsinkin maaninen vaihe on ikävä.

Mutta mieti, jopa sinä saatat sairastua mielenterveydeltäsi. Sitten olet sinä se vittumainen ihminen.

Et tunnu tippaakaan ymmärtävän, millaista on olla mielenterveysongelmaisen äidin lapsi. Minä tiedän ja onneksi mieheni ymmärtää ja tukee minua, eikä lässytä ja itke, että äitini vittuilee hänelle kun on huono kausi meneillään. Tai laske, että tykkääkö äitini maanisessa vaiheessa toisesta vävystä enemmän kuin toisesta.

Vaikka olisi mikä lääkitys, potilasta on vaikea saada täysin oireettomaksi. Ja pelkotilat ja fobiat ja paniikkioireet harhoineen ovat potilaalle itselleen jo tarpeeksi rankkoja, että joku miniä itkisi vielä siihen, että se vittumainen anoppi ei tykkää.

kuin madella ja mielistellä. Ei ap muukaan suku susta liiemmin taida susta välittää kun ei pistä mallalle luuta kurkkuun. Kyl mä ainakin äidilleni sanoisi jos kohtelisi syyttä kaltoin esim. kälyäni. Mutta mä olenkin rohkea.

Anoppi on kaikkien silmissä ns. "omalaatuinen persoona", jonka ilkeille heitoille monet lähinnä naureskelevat. Hän ei tunnu osaavan käyttäytyä edes alkeellisesti sosiaalisissa tilanteissa. Kukaan ei oikeastaan uskalla vastustaa anoppia, koska silloin rahahanat saattaisivat mennä kiinni ja henkinen kiusaaminen kohdistua seuraavaksi tähän rohkeaan vastustajaan. Raha ja materia tuntuu muutenkin olevan yksi anopin manipuloinnin väline. Miestäni ja minua anoppi ei pysty rahoillaan hallitsemaan, joten siksikin juuri minä olen ehkä valikoitunut kohteeksi.

Tosi pettynyt olen mieheeni vuosien aikana ollut. Hän tuntuu vain olevan niin alistunut tuohon pomputeltavan tossukka-pojan rooliin, että sulkee silmänsä nähdessään äitinsä inhottavuuksia. Hän on kuin turtunut aistivammainen (kuuro-mykkä-sokea) eikä jaksa tai uskalla puuttua mihinkään. Haluaa mielistellä saadakseen edes vähän hyväksyntää, jota ei ole saanut edes lapsena osakseen.

Erokin on ollut vuosien aikana lähellä. Monesti anopin ja miehen käytöksen vuoksi.

Mutta turha tässä on "itkeä", nyt ne välit taitavat mennä lopullisesti.

1. Sun miehesi tehtävä on puolustaa sua,ei toisinpäin. Käske sitä hakemaan pallinsa anopin käsilaukusta tai vaimo lähtee

2. En vieläkään tajua miksi siihen on pakko pitää välit? Haluatko todella altistaa lapsesi tuollaiselle käytökselle?

Kaataa litran maitoa päällesi? Piilottaa kännykkäsi? Pissaa kenkääsi?



Kannattaa muistaa, että vain sinä olet vastuussa omista tunteistasi ja omasta olostasi. Lopeta anopin tekemisten ruotiminen ja samalla epätasa-arvon kokeminen. Lopeta mielipaha - se on vain sinulla, ei kenelläkään muulla.



Kannattaisi tutustua hieman vaikka Jari Sinkkosen perusteoksiin. Niissä kerrotaan kansantajuisesti, miten itse olet vastuussa elämästäsi, ei anoppisi.

1. Sun miehesi tehtävä on puolustaa sua,ei toisinpäin. Käske sitä hakemaan pallinsa anopin käsilaukusta tai vaimo lähtee 2. En vieläkään tajua miksi siihen on pakko pitää välit? Haluatko todella altistaa lapsesi tuollaiselle käytökselle?

ap on aikuinen.