Jaksan vain muutamaa ihmistä.

Voin huomattavasti paljon paremmin kun en ole enää tekemisissä niiden ihmisten kanssa joiden seura aiheutti pahaa oloa. En silti koe olevani välinpitämätön, liian herkkä kylläkin.



Päätin, että minun pitää kuitenkin olla edes hieman sosiaalinen, jotta en ihan erakoituisi ja alkaisi kuvitella omia ajatuksiani ainoiksi oikeiksi:)

et sä oikeasti noistakaan välitä kuten itsestäsi. Välität vain koska on pakko. Itserakas ääliö olet.

Puoliso, omat lapset ja omat vanhemmat sekä 3 ystävää. Siinä kaikki, muita en jaksa eikä edes kiinnosta. Onko muita yhtä välinpitämättömiä ja itseriittoisia?

Minulla sama "ongelma". Jaksan omia lapsia ja miestäni, omaa isääni ja yatäviäni. Muut ovat minulle yksi hailee, esim miehen sukulaisiin en ole yhteenkään kiintynyt ja heidän kuolemaansa en osaisi edes surra.



Olen ainanollut tällainen, kiinnyn vain ihmisiin, jotka olen itse saanut elämääni valita. Suurin osa muista ihmisistä lähinnä ärsyttää minua.